Miten oppia kieltäytymään nätisti?
Miten työttömänä ja lapsettomana pystyy kieltäytymään sukulaisten ja kavereiden erilaisista pyynnöistä, kun ei voi oikein mitään valkoista valhetta sanoa? Esim. en pääse hoitamaan lapsiasi/koiraasi/pihaasi, koska olen laiska ja en vain halua. Olisi niin paljon helpompi vedota johonkin keksittyyn kiireeseen, mutta eihän minulla ole muuta kuin vapaata aikaa. Tai olisi kiva nähdä joitakin tuttuja hetken kahvin merkeissä, mutta ei minua kiinnosta mikään monen tunnin tai päivän tiivis yhdessäolo. Jos kieltäydyn suoraan, niin sitten menetän kaikki vähätkin tuttuni.
Kommentit (4)
Todellakin, tuo on ärsyttävää, jos kautta rantain yritetään udella, että onkos sulla siinä mitään. Sanoisivat suoraan, että voin sitten itse tehdä päätöksen, että haluanko osallistua vai en.
Saattaa olla, saattaa olla olemattakin.
Ei tarvitse valehdella, sanot vain, että on muita suunnitelmia. Jos he utelevat tarkemmin, niin mieti jotain, mitä haluat tehdä.
Sun tutut sentään heti kättelyssä tunnustavat että ovat vailla apuja, mun kaveri kyseli kautta rantain että mitä teen lauantaina, auta armias jos kerroin ettei ole suunnitelmia sillä ajatuksella että hän kutsuu vaikka kirpputorikierrokselle tai muuta mukavaa niin sitten selvisi että lapsenvahdistahan se kyse oli.
Juu äkkiä opin valehtelemaan että aina oli suunnitemia.
Puhun menneessä muodossa kun niinpä ne soitot ja kyselyt sitten aikanaan päättyivät. Onneksi.