Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummola-elokuva
Puutarhuri
08.08.2023 |
Ensi-ilta oli 2023 Sodankylässä. Suosittelen todella lämpimästi (paitsi yhtä kohtausta, tietäjät tietää) Tulee levitykseen täs syksyn aikana.
Kommentit (693)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva , että on erilaisia elokuvia. Ettei kaikki ole pelkkää hyvin päättyvää keveyttä, tai huumerikollisten jahtaamista pimeässä satama-alueella. Kaikelle on aikansa ja paikkansa ja hyvä on nähdä elokuvia, joista ei pidä ollenkaan. Voi avartaa kuitenkin maailmankuvaa. Katsoin leffassa Mummolan kaksi kertaa, pidin kovasti. Toisella kerralla kiinnittää eri asioihin huomiota. Aion vielä katsoa kotisohvaltakin.
Hyvät näyttelijät. Leena Uotila aivan loistava mielestäni. Ei ole teennäistä näyttelemistä, hän elää rooli sa
Vahvistuu taas kerran etten mene elokuvateatteriin kotimaisia elokuvia katsomaan.
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin saanut käsityksen, että kyseessä on kevyt komedia, järkytyin ja ahdistuin.
En edes pystynyt kerralla katsomaan, toissa päivänä katsoin lopun ja mieleeni jäi kohtaus, jossa toinen tytär läiski miestään ja tämä rauhallisesti otti tätä käsistä ja totesi, ei lyödä, sopi niin tuon päivän teemaan.
Harmittaa, että aloin katsomaan mielentilassa, jossa kaipasin päivään jotain keveyttä.
En muista, että kevyenä komediana olisi tätä esitelty. Nyt tuli mieleen se kohtaus, kun nainen kaipaa läheisyyttä. Rasvaa käsiään, kyselee mieheltään tuoksusta, lukemastaan kirjasta yms. Menee lähelle. Mies vaan lukee, ei ymmärrä vinkkiä, ei tajua myöhemminkään, mistä nainen hermostui... mies = putkiaivo, nainen = tippaleipä, todellakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanmoinen tunne minullakin jäi elokuvasta. Leena Uotila näytteli kyllä hyvin, muutan elokuva jonninjoutava.
En ihan herkästi minäkään lähde kotimaisia elokuvia jatkossa katsomaan. Eivät nimekkäät näyttelijät pelasta huonoa tai olematonta juonta. Näin on käynyt Aku Hirviniemen, Janne Katajan, Pirkko Mannolan, Riku Niemisen, Sami Hedbergin, Jaajo Linnonmaan Kari Ketosen, Antti Luusuaniemen hömppäelokuvien kohdallakin. Jopa Heikki Kinnusenkin elokuvat samaa jauhamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin saanut käsityksen, että kyseessä on kevyt komedia, järkytyin ja ahdistuin.
En edes pystynyt kerralla katsomaan, toissa päivänä katsoin lopun ja mieleeni jäi kohtaus, jossa toinen tytär läiski miestään ja tämä rauhallisesti otti tätä käsistä ja totesi, ei lyödä, sopi niin tuon päivän teemaan.
Harmittaa, että aloin katsomaan mielentilassa, jossa kaipasin päivään jotain keveyttä.
En muista, että kevyenä komediana olisi tätä esitelty. Nyt tuli mieleen se kohtaus, kun nainen kaipaa läheisyyttä. Rasvaa käsiään, kyselee mieheltään tuoksusta, lukemastaan kirjasta yms. Menee lähelle. Mies vaan lukee, ei ymmärrä vinkkiä, ei tajua myöhemminkään, mistä nainen hermostui... mies = putkiaivo, nainen = tippaleipä, todellakin!
Yle Areenassa tästä on käytetty tageja "humoristinen" ja "sympaattinen". Onhan elokuvassa niitäkin hetkiä mutta on suureksi osaksi kipeän inhorealistinen ja surullinen tarina. Pelkkä naseva dialogi ja se, että osa elokuvasta kertoo joulunvietosta mummolassa, eivät tee siitä sympaattista huumoripläjäystä. Tämä tuntuu menneen joiltain ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin saanut käsityksen, että kyseessä on kevyt komedia, järkytyin ja ahdistuin.
En edes pystynyt kerralla katsomaan, toissa päivänä katsoin lopun ja mieleeni jäi kohtaus, jossa toinen tytär läiski miestään ja tämä rauhallisesti otti tätä käsistä ja totesi, ei lyödä, sopi niin tuon päivän teemaan.
Harmittaa, että aloin katsomaan mielentilassa, jossa kaipasin päivään jotain keveyttä.
En muista, että kevyenä komediana olisi tätä esitelty. Nyt tuli mieleen se kohtaus, kun nainen kaipaa läheisyyttä. Rasvaa käsiään, kyselee mieheltään tuoksusta, lukemastaan kirjasta yms. Menee lähelle. Mies vaan lukee, ei ymmärrä vinkkiä, ei tajua myöhemminkään, mistä nainen hermostui... mies = putkiaivo, nainen = tippaleipä, todellakin!
Tuokin kohtaus oli kuin kliseiden käsikirjasta! Sori.
Susannan ja Riston parisuhde esitettiin muuten aika kliseisenä mutta se oli Susannan hahmo, joka oli taipuvainen väkivaltaisuuteen hermostuessaan. Ristohan joutui sen autoriidan aikana nappaamaan häntä käsistä kiinni ja komentamaan, että ei lyödä. Samoin siinä mummolan joulupöydässä Susanna kertoi vähän niin kuin puoliksi vitsillä siitä, kuinka oli nuorena käynyt humalaisen isänsä kimppuun. Jäi sellainen olo, ettei kukaan perheestä osannut suhtautua hänen käytökseensä riittävällä vakavuudella. Ehkä siinä oli yksi syy sille, miksi Risto oli etääntynyt hänestä, vaikka lasten kanssa vaikutti olevan läheinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin saanut käsityksen, että kyseessä on kevyt komedia, järkytyin ja ahdistuin.
En edes pystynyt kerralla katsomaan, toissa päivänä katsoin lopun ja mieleeni jäi kohtaus, jossa toinen tytär läiski miestään ja tämä rauhallisesti otti tätä käsistä ja totesi, ei lyödä, sopi niin tuon päivän teemaan.
Harmittaa, että aloin katsomaan mielentilassa, jossa kaipasin päivään jotain keveyttä.
En muista, että kevyenä komediana olisi tätä esitelty. Nyt tuli mieleen se kohtaus, kun nainen kaipaa läheisyyttä. Rasvaa käsiään, kyselee mieheltään tuoksusta, lukemastaan kirjasta yms. Menee lähelle. Mies vaan lukee, ei ymmärrä vinkkiä, ei tajua myöhemminkään, mistä nainen hermostui... mies = putkiaivo, nainen = tippaleipä, todellakin!
Mikähän tälläinenkin "käsikirja" on? Me ollaan niin erilaisia, jokainen suhde on omanlaisensa. Puoliso sanoi ennen: Tule mun kätteni iloksi, siitä tiesin heti, että kuumaa seksiä on tarjolla.
Joka parilla on omat vinkkinsä tai suoremmat ehdotuksensa. Mites teillä???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi ollut ihan tavallisia jouluja ilman alkoholisti-isää, tässä elokuvassa tulee niin hyvin esiin se 'ihanne' joulun tavoittelu. Kaikki pitää olla just, eikä melkein. Toimitaan saman kaavan mukaan, vuodesta toiseen. Se pöydän edestaas siirtely. Vaarin juomiseen rohkaistuu tyttö viimein tarttumaan.
Tämähän ei ole pelkkä jouluelokuva, vaan Mummola. Paljon muutakin kerrotaan elämästä, muutoksista, työstä, nuoren miehen itsenäistymisestä, perhehuolista, läheisyyden kaipuusta...
Aika jännä oli se kohtaus, kun vaari istuu baarissa ja mummo tulee 'lunastamaan' hänet ulos maksamalla laskun. Eikö vaarilla ole omaa rahaa? Kuka ostaa kaljat, mitä hän kotona juo???
Ajattelin, että mummo maksoi, että vaari lähtee.
Must vaari oli kuin "narikassa", mummo hoiti asiansa ja haki vaarin maksamalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin mikään elokuva saa näin vilkkaan keskustelun aikaiseksi, en muista ainakaan.
Se, jos mikä, osoittaa leffan koskettaneen
Vierailija kirjoitti:
Harvoin mikään elokuva saa näin vilkkaan keskustelun aikaiseksi, en muista ainakaan.
Se, jos mikä, osoittaa leffan koskettaneen
Ehkä jossain leffafriikkien foorumilla käydään syvällisempää keskustelua mutta täällä tämä ketju lienee ensimmäinen laatuaan. Soraääniäkin löytyy ja se on ok. Kaikki elokuvat eivät kolahda kaikille. Aika monelle tuntuu kolahtaneen ja se näkyy hienona reflektointina ja analysointina tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi ollut ihan tavallisia jouluja ilman alkoholisti-isää, tässä elokuvassa tulee niin hyvin esiin se 'ihanne' joulun tavoittelu. Kaikki pitää olla just, eikä melkein. Toimitaan saman kaavan mukaan, vuodesta toiseen. Se pöydän edestaas siirtely. Vaarin juomiseen rohkaistuu tyttö viimein tarttumaan.
Tämähän ei ole pelkkä jouluelokuva, vaan Mummola. Paljon muutakin kerrotaan elämästä, muutoksista, työstä, nuoren miehen itsenäistymisestä, perhehuolista, läheisyyden kaipuusta...
Aika jännä oli se kohtaus, kun vaari istuu baarissa ja mummo tulee 'lunastamaan' hänet ulos maksamalla laskun. Eikö vaarilla ole omaa rahaa? Kuka ostaa kaljat, mitä hän kotona juo???
Ajattelin, että mummo maksoi, että vaari lähtee.
Must vaari oli kuin "narikassa", mummo hoiti asiansa ja haki vaari
Vaari oli siinä vaiheessa jo niin huonossa kunnossa, että mummo katsonut parhaaksi hoitaa kauppareissun yksinään ja jättää vaarin siksi aikaa kapakkaan "hoitoon".
Mulle tuli tosi tunkkainen olo elokuvasta. Ei miellyttänyt mua ja tuli tunkkaiset lapsuudenmuistot mieleen.
Paras kohtaus oli mielestäni, kun perheen äiti ja isä saa pikkuasiasta riidan aikaiseksi autossa. Se kohtaus pisti miettimään mielen toimintaa. Oli yksi harvoja kohtauksia, joissa oli kahden välistä syvempää kontaktia ja sitä olisin toivonut enemmän.
Katsoin koko elokuvan sen takia, kun eräs suositteli sitä minulle.
Onhan sekin taitolaji tehdä mahdollisimman epämiellyttävä elokuva ja tämä elokuva oli mulle sitä. Jatkossa katson itseäni enemmän miellyttävämpiä elokuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vahvistuu taas kerran etten mene elokuvateatteriin kotimaisia elokuvia katsomaan.
Jotkut leffat osaavat olla aikamoisia pettymyksiä, mutta on niitä hyviäkin. Itselläni on kiikarissa Ei koskaan yksin -elokuva Klaus Häröltä.
Tom Wentzel mukamas paskanti maton päälle suht löysän .
Sopivasti kuvataan, että ehtii joku sen tortun siihen viskaamaan.
Mistäpä tietää, vaikka sen perseestä tipahti oikeasti siihen?
Minusta elokuva oli hyvä. Formaatti tuli selväksi heti alusta, ja tyyli pysyi hyvin yllä. Näyttelijät kerrankin puhuivat luonnollisesti ja uskottavasti, upeaa tunnenäyttelemistä kaikilta. Lakoniset toteamukset vaarin kikkelikuvista ja sellainen umpimielinen suomalainen ilottumuus kaiken pinnalla, jonka alta raaputtaessa paljastuu kaikenlaista viestinnän heikkoutta, välttelyä, salailua ja haluttomuutta mennä epämukavuusalueelle. Lopulta paska osuu tuulettimeen, mutta ei se ketään enää yllätä.
Talokin oli ihan kamala, ahtaita käytäviä, ihmiset ei mahtuneet pöytään kunnolla, tilaa ei ollut edes hengittää. En tiedä oliko seuraavakaan sukupolvi esitetty erityisen toiveikkaassa valossa, ainakin tyttö sanoi rehellisesti mitä ajatteli.
Samaistuttava elokuva, suomalaisuus tuli tässä hyvin esiin. Eikä se nyt minusta erityisen huonossa valossa tapahtunut, ei ne muutkaan kansallisuudet itseään aina käsittele silkkihansikkain. Mieleen tulee esim. ehkä paras englantilaista kansan syvien rivien kyvyttömyyttä viestintään käsittelevä elokuva Nil by Mouth, joka on oikeasti kamala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain olin saanut käsityksen, että kyseessä on kevyt komedia, järkytyin ja ahdistuin.
En edes pystynyt kerralla katsomaan, toissa päivänä katsoin lopun ja mieleeni jäi kohtaus, jossa toinen tytär läiski miestään ja tämä rauhallisesti otti tätä käsistä ja totesi, ei lyödä, sopi niin tuon päivän teemaan.
Harmittaa, että aloin katsomaan mielentilassa, jossa kaipasin päivään jotain keveyttä.
En muista, että kevyenä komediana olisi tätä esitelty. Nyt tuli mieleen se kohtaus, kun nainen kaipaa läheisyyttä. Rasvaa käsiään, kyselee mieheltään tuoksusta, lukemastaan kirjasta yms. Menee lähelle. Mies vaan lukee, ei ymmärrä vinkkiä, ei tajua myöhemminkään, mistä nainen hermostui... mies = putkiaivo, nainen = tippaleipä, todellakin!
Siinä olis pitäny Ria Kataja selättää ja painaa aisaa pesään nii että tuntuu!
Alue: Aihe vapaa
Ajattelin, että mummo maksoi, että vaari lähtee.