"Isän" hautajaiset ahdistaa
Ne on viikon kuluttua ja ahdistaa ja nyt, millaista teatteria ne tulee olemaan. Tämä "isä" ei oikeastaan koskaan ollut mikään isä, vaan jäi ainakin minulle käytännössä ventovieraaksi ihmiseksi. Kuoli sairaskohtaukseen. Menen sinne vain ja ainoastaan äidin ja veljen vuoksi. Aluksi kyllä ajattelin etten menisi lainkaan.
Tämä "isä" oli käytökseltään arvaamaton, itsekeskeinen, väkivaltainen ja piittaamaton. En ksokaan tuntenut oloani turvalliseksi tämän seurassa, koska aina piti pelätä raivokohtauksia. Veli on minua pari vuotta nuorempi ja muutenkin "isä" kohteli häntä paljon paremmin, joten hänellä on aivan eri käsitys koko ihmisestä. Samoin monilla sukulaisilla ja tutuilla joille hän piti kulissit pystyssä. En tosiaankaan voi sanoa suruun osaa ottaville muuta kuin kiitos. Tekisi kyllä mieli lisätä, että ei tarvitse. Samoin jos joku kysyy miten jaksan, niin tekisi mieli sanoa että erittäin hyvin. Miten kestän koko teatterin?
Kommentit (108)
Kerää kaikki sivistyksen rippeet ja käyttäydy kunnolla, äitisi ja muitten paikalla olevien vuoksi. Eihän sinun ole pakko olla siellä koko ajan vaan vie kukkakimppu arkulle sanomatta sanaakaan, palaa paikallesi ja poisti muistotilaisuudesta.
Osallistuin minäkin äitini miehen hautajaisiin, koska poissaolo olisi ymmärretty mielenosoitukseksi, hänen läheisiään eikä häntä itseään kohtaan.
Ei kai hautajaisiin ole mikään pakko mennä?
Itse olin setäni kanssa tosi läheinen jo lapsesta saakka koska oma isäni kuoli ollessani pieni, mutta kun setäni puoliso järkkäsi hautajaiset kutsui hän kaikki mahdolliset korppikotkat koolle, vaikka piti olla vain lähisuku, erakkohenkinen kun oli aina ollut. En voinut sitä teatteria mennä katsomaan miten kaikki kertoivat olleensa setäni parhaita kavereita (hyvä jos todellisuudessa kerran 10v. näkivät kaupassa ohimennen), mutta ei se poista kunnioitusta setääni kohtaan, vaikka hautajaisiin en halunnutkaan mennä. Edelleen käyn setäni haudalla säännöllisesti ja muistelen erityisesti valokuvista setää, vaikka hänen kuolemastaankin jo 20v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vastata ihan totuudenmukaisesti. Jos joku kysyy miten voit niin ihan voit vastata että oikein hyvin. Sinun oletetaan vaan olevan reipas ja kohtelias. Mutta älä pukeudu mustaan jos et sure.
Ihan mielenkiinnosta, mikä ei sitten olisi hyvä?
Mikä vaan käy.
Vaatteet on jo, sininen hame ja vaaleansininen paita. Mitä ne värit sitten ikinä merkitseekään, en ole pohtinut asiaa.
Vaaleansininen, miksi? Se ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Jotain sanottavaakin pitää ehkä keksiä tilaisuuteen..
Ei todellakaan tarvitse. Jos tuntuu siltä, että pakko sanoa jotain, etsi värssykirjoista, runoista ja aforismeista jotain mahdollisimman neutraalia, jonka saat sanotuksi aiheuttamatta kenellekään mielipahaa, itsesi mukaan luettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vastata ihan totuudenmukaisesti. Jos joku kysyy miten voit niin ihan voit vastata että oikein hyvin. Sinun oletetaan vaan olevan reipas ja kohtelias. Mutta älä pukeudu mustaan jos et sure.
Ihan mielenkiinnosta, mikä ei sitten olisi hyvä?
Mikä vaan käy.
Vaatteet on jo, sininen hame ja vaaleansininen paita. Mitä ne värit sitten ikinä merkitseekään, en ole pohtinut asiaa.
Vaaleansininen, miksi? Se ei käy.
Kyllä käy ihan hyvin. Kyseessä ei ole valtiolliset hautajaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain sanottavaakin pitää ehkä keksiä tilaisuuteen..
Ei todellakaan tarvitse. Jos tuntuu siltä, että pakko sanoa jotain, etsi värssykirjoista, runoista ja aforismeista jotain mahdollisimman neutraalia, jonka saat sanotuksi aiheuttamatta kenellekään mielipahaa, itsesi mukaan luettuna.
Oman isän hautajaisissa sanottiin mm. hyvää matkaa tai kepeät mullat, minä en sanonut mitään.
Meillä on Suomessa konservatiiviset ja kaavoihin kangistuneet hautajaisperinteet, joten ei ihme jos ahdistaa olla lähiomaisena mukana hankalan ihmisen kuoleman vuoksi
Ole se, joka olet. KUkaan tuskin vaatii sinulta vastauksia ja mielipiteitä. Kukaan ei lähtisi sellaiseen tenttaamiseen.
Kuolema on kuitenkin pysäyttävä hetki olipa kyse kenestä tahanssa, joten se mietteliäisyys riittää,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan on herkempiä kuin toiset. Suurentelet ja kuvittelet juttuja. Kyse on kuitenkin isästäsi. Muu suku on osannut laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Ja sinä et selkeästi tiedä mistä on kyse.
Ei ole mitään isää. En ole edes kutsunut häntä isäksi sen jälkeen kun olin joku 8v. Ei sellaista ihmistä voi kutsua isäksi.
Lapsen mieli tehnyt tepposet. Aikuisena pitäisi jo ymmärtää asiat ja lopettaa joutava kiukuttelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuoli rokotteen aiheuttamaan sairaskohtaukseen?
Ei ole pakko mennä, anna äitisi ja veljesi mennä jos häntä kaipaavat.
Eikö hävetä yhtään tulla sönköttämään noita rokotejuttuja toisen ketjuun, joka ei liity asiaan mitenkään? Aloita oma ketju, jos haluat niistä puhua.
Näille on turha selittää mitään, kun korona pehmitti aivot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vastata ihan totuudenmukaisesti. Jos joku kysyy miten voit niin ihan voit vastata että oikein hyvin. Sinun oletetaan vaan olevan reipas ja kohtelias. Mutta älä pukeudu mustaan jos et sure.
Ihan mielenkiinnosta, mikä ei sitten olisi hyvä?
Mikä vaan käy.
Vaatteet on jo, sininen hame ja vaaleansininen paita. Mitä ne värit sitten ikinä merkitseekään, en ole pohtinut asiaa.
Vaaleansininen, miksi? Se ei käy.
Kyllä käy ihan hyvin. Kyseessä ei ole valtiolliset hautajaiset.
Surun väri on musta joten se kuuluu hautajaisiin. Naisille musta peittävä mekko tai musta jakkupuku sekä mustat sukkahousut, jalkaan mustat avokkaat joissa korko. Miehille musta puku ja kravatti sekä musta tai valkoinen kauluspaita, jalkaan mustat kengät.
Vierailija kirjoitti:
Jotain sanottavaakin pitää ehkä keksiä tilaisuuteen..
Ei tarvitse. Ne sanoo, jotka haluaa, mutta mikään pakko ei ole.
Miten kestät...hohhoijaa. pari tuntia ne kestää niin varmaan ei ole iso rasitus. Itse menetin isäni jota rakastin yli kaiken ja minäkin selvisin hautajaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vaan on herkempiä kuin toiset. Suurentelet ja kuvittelet juttuja. Kyse on kuitenkin isästäsi. Muu suku on osannut laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.
Ja sinä et selkeästi tiedä mistä on kyse.
Ei ole mitään isää. En ole edes kutsunut häntä isäksi sen jälkeen kun olin joku 8v. Ei sellaista ihmistä voi kutsua isäksi.
Mikä siis on ongelma? Kyllä vieraankin ihmisen hautajaisissa voi käydä ongelmitta. Esimerkiksi puolison sukulaisen, jota on tavannut vain pari kertaa jos sitäkään, eikä pitänyt koko ihmisestä.
Menet ja osoitat sillä tukesi äidillesi ja veljellesi. Sen jälkeen jatkat elämääsi normaalisti. Ei voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit vastata ihan totuudenmukaisesti. Jos joku kysyy miten voit niin ihan voit vastata että oikein hyvin. Sinun oletetaan vaan olevan reipas ja kohtelias. Mutta älä pukeudu mustaan jos et sure.
Ihan mielenkiinnosta, mikä ei sitten olisi hyvä?
Mikä vaan käy.
Vaatteet on jo, sininen hame ja vaaleansininen paita. Mitä ne värit sitten ikinä merkitseekään, en ole pohtinut asiaa.
Vaaleansininen, miksi? Se ei käy.
Miksi ei kävisi? Saa nyt luvan käydä. Sellainen sattuu olemaan jo entuudestaan ja on hyvin monikäyttöinen.
Vierailija kirjoitti:
Keskity ajattelemaan jotain muuta. Katso vaikka joku psykologinen leffa etukäteen missä on semmoinen selittämätön loppu. Sitä on sitten hyvä miettiä.
ihan loistava vinkki, en ole ap, mutta otan tämän käyttöön mahdollisia vastaavia tilaisuuksia varten.
Vierailija kirjoitti:
Miten kestät...hohhoijaa. pari tuntia ne kestää niin varmaan ei ole iso rasitus. Itse menetin isäni jota rakastin yli kaiken ja minäkin selvisin hautajaisista.
Minä taas menetin lapseni ja selvisin siitä. Sen sijaan en lähtenyt isäpuolen hautajaisiin esittämään surevaa vaan koska niin kuuluu tehdä.
Ei sun tarvitse mitään feikata. Olet vain asiallinen, kiität osanotoista ja puhut ihan muista jutuista hyvän tuulisena. Voit toki pyytää ihmisiä kertomaan muistojaan isästäsi, jos joku on kovin suruissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskity ajattelemaan jotain muuta. Katso vaikka joku psykologinen leffa etukäteen missä on semmoinen selittämätön loppu. Sitä on sitten hyvä miettiä.
ihan loistava vinkki, en ole ap, mutta otan tämän käyttöön mahdollisia vastaavia tilaisuuksia varten.
Jep. Kirkossa tai kappelissa muut mietii kuollutta ja yksi miettii että kuoliko Rose Titanicin lopussa vai näkikö se vaan unta, ja miksi ihmeessä Rose ei antanut Jackin välillä kiivetä oven päälle.
Mun tädin mies oli kahden lapsensa kanssa oman isänsä hautajaisissa, vaikka he eivät olleet tavanneet toisiaan varhaislapsuuden jälkeen eli 60 vuoteen. Siellä hän sitten tapasi sukulaisiaan mm. Velipuolensa.
Ja sinä et selkeästi tiedä mistä on kyse.
Ei ole mitään isää. En ole edes kutsunut häntä isäksi sen jälkeen kun olin joku 8v. Ei sellaista ihmistä voi kutsua isäksi.