Lue keskustelun säännöt.
Saiko ennen sanoa mitä vaan?
28.07.2023 |
Näin 60-luvulla syntyneenä muistelisin että ennen sai kyllä hokea n-sanaa ja kertoa n-vitsejä mutta se mitä sopi sanoa ja miten sai käyttäytyä oli aika tarkoin säänneeltyä.
Aika pienelläkin poikkeamalla normista pääsi puheenaiheeksi ja ikävä kyllä etenkin tyttöjä ja niiden hameen pituutta ja kotiintuloaikoja kyylättiin tarkkaan. Aikuisenkaan naisen ei sopinut yökyläillä. Isänmaallisuus oli kova juttu. Tiedettiin kenen ikkunassa kynttilät paloi itsenäisyyspäivänä, muut oli kommareita.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Tähän täytyy kyl sanoa, etten minä pidä yhdestäkään tummaihoisesta. En kyl tunne yhtäkään. En pidä myöskään kaikista valkoihoisistakaan. Ei ole tarvetta toitottaa tätä yleisesti missään. Miksi pitäis. Jos tuntisin jonkun Grönlandin alkuperäisasukkaan, ei tulis mieleenkään kutsua häntä eskimoks. Miksi tekisin niin? Mikä ihmeen "vapaus" meillä pitäis olla puhua ihmisistä epäeettisillä nimityksillä tai miksi meidän pitäis tykätä kaikista? Tai saada kertoa ääneen, ettei pidä. Onko nämä oikeasti tärkeitä vapauksia? Tai oikeuksia? Onko niin vaikeaa olla vain hiljaa, jos ei ole hyvää sanottavaa?
Aina löytyy syyllistäjiä, jos puhut etkä tiedä kuka ja mistä suuttuu on parasta olla hiljaa.
Siitä taasen sanotaan, että ne omista asioistaan huolen pitäjät ovat vastuussa jostain mitä heidän olisi pitänyt älytä vastustaa.
Näinhän se on aina toiminut. Silloinkin, kun holokaustia tehtiin oli tavallisen kansan katsottava toisaalle ja sodan loputtua joutuvat vastuuseen.
Samoin tekevät venäläiset eivät ole kiinnostuneita 'politics'. Joku on hyvin pelotellut.
En tiedä mikä tämä täällä on tämä meininki, kun toisaalta mielipiteet jakautuvat aivan ällistyttävästi eikä kukaan enää osaa oikein siis jonkun mielestä 'oikein' mielipiteitään sanoittaa.
Pöyristytään hiljaa nurkissamme ja koitamme pitää 'päätä juoksuhaudassa'. kuten kaikki sivistyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa tänä päivänä joku väärä sana, niin ai että tulee huutoa. Kaupassa et saa esk-puikkoa, nee-pusuja, sul-kumeja jne...onhan tää mennyt jännäx jo.
Miksi pitäisi saada käyttää loukkaavia ilmaisuja?
Siksi, että brändinimestä "Sultan" loukkaantuminen vaatii varsin pitkää ajatusketjua.
Kuinka kestävää tällainen on? Kenellä on valta määrittää tarvittavat ajattelun askelet? Kuka päättää missä tällaista ajattelua sovelletaan ja missä?
tekoä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa tänä päivänä joku väärä sana, niin ai että tulee huutoa. Kaupassa et saa esk-puikkoa, nee-pusuja, sul-kumeja jne...onhan tää mennyt jännäx jo.
Miksi pitäisi saada käyttää loukkaavia ilmaisuja?
Siksi, että brändinimestä "Sultan" loukkaantuminen vaatii varsin pitkää ajatusketjua.
Kuinka kestävää tällainen on? Kenellä on valta määrittää tarvittavat ajattelun askelet? Kuka päättää missä tällaista ajattelua sovelletaan ja missä?
Ajattelen naivisti, että he saavat päättää, keitä ilmaisu loukkaa. Tässä tapauksessa inuiitit ja jupikit saavat päättää, tai ilmaista, onko eskimo heidän mielestään loukkaava vai ei. Koska se koskettaa ensisijaisesti heitä, ei meitä. Tämä siis esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
tekoä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanopa tänä päivänä joku väärä sana, niin ai että tulee huutoa. Kaupassa et saa esk-puikkoa, nee-pusuja, sul-kumeja jne...onhan tää mennyt jännäx jo.
Miksi pitäisi saada käyttää loukkaavia ilmaisuja?
Siksi, että brändinimestä "Sultan" loukkaantuminen vaatii varsin pitkää ajatusketjua.
Kuinka kestävää tällainen on? Kenellä on valta määrittää tarvittavat ajattelun askelet? Kuka päättää missä tällaista ajattelua sovelletaan ja missä?
Ajattelen naivisti, että he saavat päättää, keitä ilmaisu loukkaa. Tässä tapauksessa inuiitit ja jupikit saavat päättää, tai ilmaista, onko eskimo heidän mielestään loukkaava vai ei. Koska se koskettaa ensisijaisesti heitä, ei meitä. Tämä siis esimerkkinä.
En vahingossa puhunut brändinimestä "Sultan". Pyydän jatkamaan.
Ennen vanhaan keski-ikäiset valkoiset heteromiehet saivat sanoa mitä vaan, eivät muut. Nyt kun muutkin saavat, itku tulee kyseisten ihmisten silmään ja vinkuna on kova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan keski-ikäiset valkoiset heteromiehet saivat sanoa mitä vaan, eivät muut. Nyt kun muutkin saavat, itku tulee kyseisten ihmisten silmään ja vinkuna on kova.
Totta muuten!! Näinhän tää meni. Kaikkein eniten ärsyttää nuoret, ei ihan valkoiset naiset.
Vierailija kirjoitti:
Muutos tuli siinä vaiheessa kun ryhdyttiin saarnaamaan että sanat ovat väkivaltaa.
Vielä joskus reilu 10 vuotta sitten Rihanna lauloi "sticks and stones may break my bones but words will never hurt me". Tuohan se oli pitkään se ajattelutapa, että teoilla oli väliä mutta rumatkin sanat olivat vain sanoja ja ne kannatti jättää omaan arvoonsa, eli ignoorata.
Jossain vaiheessa sitten levisi tuo uskomus siitä, että pelkät sanat, silloinkin kun niitä ei edes olisi tarkoitettu loukkaaviksi, ovat yhtä pahoja kuin fyysinen väkivalta.
Siitä sitten ryhdyttiin kyttäämään jokaisen sanan käyttöä.
Tuo on totta. Ei siitä ole kuin 10 vuotta.
Kas kun otit hesarin ja ylen lempilapsen puheeksi. Sitähän juuri huoruuden onnea ja iloa ovat jo julistaneet pitkän aikaa.
Hesarin lukijoita ja tukijoita toi tuskin kauhistuttaa.