En pääse mitenkään yli epäsuositusta mielipiteestäni koskien erolapsia

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on halunnut eron, niin kyllä.

Jos isä on halunnut eron, niin isän pitäö hoitaa omat lapsensa.

Jos päätös on yhteinen, niin sitten sopimuksen mukaan.

Eli se joka tekee eropäätöksen, saa automaattisesti myös lapset? Entä jos toinen ei haluaisi erota? Menettää mallissasi silti kaiken (puolison+ lapset)?

Yleensä menee niin että se joka haluaa erota lähtee ja lasten kirjoja ei saa mukaansa.

Saa vain jos se joka ei halunnut erota on vätys joka ei ole lapsista kiinnostunut. Sillon myös syy eroon on selvä.

Tiedän, sillä olen kerran lähtenyt liitosta ja lapsen kirjat jäivät eksän luo vaikka toisin olisin tietysti toivonut.

Yritin vaan päästä sisälle tuohon aloittajan ajatusmaailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Alkoholismi ja kumppanin hakkaaminen on kyllä kunnon syitä erota. Myös lapsi on vaarassa tuossa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Paljon tiedät näitä eroja missä kuvittelet ettei ollut kunnon syytä? Esim ei kukaan meidän lähipiiristä tiedä syitä ja mitä kodin seinien sisällä tapahtui. Mitä tirkistysaukkoja siis kuvittelet että sinulla on muiden suhteisiin?

Ei sinulla ole. Olet vain ylimielinen. Et muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Alkoholismi ja kumppanin hakkaaminen on kyllä kunnon syitä erota. Myös lapsi on vaarassa tuossa tilanteessa.

Juurihan niin sanoin. Aloituksessa puhui eroista, joihin ei ole kunnon syytä. Teillä oli syy.

En ota kantaa näihin tilanteisiin, jossa on pakko lähteä oman terveytensä tai mielenterveytensä vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Väärä vastaus. Se voi myös olla lähivanhempi joka maksaa elatusmaksuja. Ne menee tulojen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Alkoholismi ja kumppanin hakkaaminen on kyllä kunnon syitä erota. Myös lapsi on vaarassa tuossa tilanteessa.

Juurihan niin sanoin. Aloituksessa puhui eroista, joihin ei ole kunnon syytä. Teillä oli syy.

En ota kantaa näihin tilanteisiin, jossa on pakko lähteä oman terveytensä tai mielenterveytensä vuoksi.

Mistä sinä tiedät mikä on jonkun muun syy erota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

AP:lla on 99 ongelmaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Sääliksi käy lapsiasi, jos sinulla sellaisia on. Noin itsekkäät ihmiset pitäisi pakkosterilisoida etteivät pääse traumatisoimaan lapsiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Olen aiemmin sanonut, että puhun eroista, joihin ei ole kunnon syytä, kuten teillä.

Alkoholismi ja kumppanin hakkaaminen on kyllä kunnon syitä erota. Myös lapsi on vaarassa tuossa tilanteessa.

Juurihan niin sanoin. Aloituksessa puhui eroista, joihin ei ole kunnon syytä. Teillä oli syy.

En ota kantaa näihin tilanteisiin, jossa on pakko lähteä oman terveytensä tai mielenterveytensä vuoksi.

Mistä sinä tiedät mikä on jonkun muun syy erota?

Toki tiedän ystävieni taustat.

Onhan av:llakin koko ajan ketjuja, jossa kerrotaan eron syitä. Jos joku kirjoittaa haluavansa eron siksi, että mies ei tee perheensä eteen mitään, tai että miehessä ei ole mitään vikaa mutta tuntuu vain siltä, tai että mies on ilkeä - niin mikä syy minun on epäillä syytä?

Niin siis anteeksi mitä? Lapselta pitäisi viedä oikeus tavata isäänsä? Lapsen pitäisi kärsiä siitä, että vanhemmat eroavat? Pitääkö ap lapsia ja miehiä jonain tahdottomina ja tunteettomina säkkeinä, joilla ei ole mitään oikeuksia toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Miksi eivät tapahtuisi? Ei minulla ainakaan isän velvoitteet poistuneet sillä hetkellä, kun lasten äidin kanssa tiet lähtivät erilleen. Olen isä elämäni loppuun saakka riippumatta siitä, mitä lasten äiti tekee tai jättää tekemättä. Ei tulisi mieleenikään luistaa moraalisista tai mistään muistakaan velvotteista vain siksi, että en onnistunut parisuhteessa lasten äidin kanssa. Se kun ei ole millään tavalla lasten syytä.

t. aktiivinen etäisä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Sääliksi käy lapsiasi, jos sinulla sellaisia on. Noin itsekkäät ihmiset pitäisi pakkosterilisoida etteivät pääse traumatisoimaan lapsiaan. 

Kerrotko, mikso sinun käy sääliksi lapsiani? Miten olen itsekäs, kun lapseni olivat vuoroviikkolapsia?

Vierailija kirjoitti:

Niin siis anteeksi mitä? Lapselta pitäisi viedä oikeus tavata isäänsä? Lapsen pitäisi kärsiä siitä, että vanhemmat eroavat? Pitääkö ap lapsia ja miehiä jonain tahdottomina ja tunteettomina säkkeinä, joilla ei ole mitään oikeuksia toisiinsa?

Ei. Ettekö te lue ketjua?

Kaikki saavat tavata toisiaan juuri niin paljon kuin haluavat. Pointti on siinä, että eron haluavalla ei ole oikeuksia vaatia eksää tapaamaan lapsiaan, jos tämä ei pysty, voi tai halua. Ei saa kitistä perään, että halusin sinut ulos talosta, mutta sinun pitää olla käytettävissä, kuten minä haluan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Miksi eivät tapahtuisi? Ei minulla ainakaan isän velvoitteet poistuneet sillä hetkellä, kun lasten äidin kanssa tiet lähtivät erilleen. Olen isä elämäni loppuun saakka riippumatta siitä, mitä lasten äiti tekee tai jättää tekemättä. Ei tulisi mieleenikään luistaa moraalisista tai mistään muistakaan velvotteista vain siksi, että en onnistunut parisuhteessa lasten äidin kanssa. Se kun ei ole millään tavalla lasten syytä.

t. aktiivinen etäisä

Hyvä niin.

Mutta _jos_ haluat luistaa velvollisuuksistasi, niin eksälläsi ei ole mitään asiaa valittaa siitä sinulle. Jos siis eksä on halunnut eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Sääliksi käy lapsiasi, jos sinulla sellaisia on. Noin itsekkäät ihmiset pitäisi pakkosterilisoida etteivät pääse traumatisoimaan lapsiaan. 

Kerrotko, mikso sinun käy sääliksi lapsiani? Miten olen itsekäs, kun lapseni olivat vuoroviikkolapsia?

Jos kerran olet osa lastesi elämää, mitä v¨ttua on tämä jankutus siitä, että isällä ei ole velvollisuusksia lapsiaan kohtaan? Onhan sinullakin, jos heistä olet vastuussa joka toinen viikko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri

Vastaus on väärä. Etävanhemmalla on tasan yksi velvollisuus. Ja se on maksaa elarit.

Ei ole väärä ja jokainen täysipäinen aikuinen sen tajuaa. Velvollisuuksia on muitakin kuin lakiiin kirjatut asiat. 

Ne ovat moraalisia velvollisuuksia, jotka eivät tapahdu, vaikka eksä kuinka valittaisi.

Miksi eivät tapahtuisi? Ei minulla ainakaan isän velvoitteet poistuneet sillä hetkellä, kun lasten äidin kanssa tiet lähtivät erilleen. Olen isä elämäni loppuun saakka riippumatta siitä, mitä lasten äiti tekee tai jättää tekemättä. Ei tulisi mieleenikään luistaa moraalisista tai mistään muistakaan velvotteista vain siksi, että en onnistunut parisuhteessa lasten äidin kanssa. Se kun ei ole millään tavalla lasten syytä.

t. aktiivinen etäisä

Hyvä niin.

Mutta _jos_ haluat luistaa velvollisuuksistasi, niin eksälläsi ei ole mitään asiaa valittaa siitä sinulle. Jos siis eksä on halunnut eron.

Hänellä on paljonkin asiaa valittaa siinä kohtaa. Ja täysin aiheesta. Mulkkuhan minä olisin, jos en omista lapsistani ottaisi vastuuta riippumatta siitä, mitä heidän äitinsä on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Kun edelleenkään lapset eivät ole syyllisiä aikuisten valintoihin eikä heitä pidä käyttää koston välikappaleina.

t. sama