En pääse mitenkään yli epäsuositusta mielipiteestäni koskien erolapsia

Vierailija kirjoitti:

Erolapsista ei tule koskaan normaaleja ihmisiä, valitettavasti. Mutta vanhempien syy, luvattu rakastaa ja kärsiä kaikki kunnes kuolema erottaa.

Voisin luulla että enämmän se on exäni alkoholismi ja turvattomuus jota lapsi kokee siellä mikä vaikuttaa hänen kehitykseen. Mutta totta kai sinä olet oikeassa ja syy on minussa joka halusin erota.

Vanhemmat hoitavat lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Eiköhän nämä "ilman kunnon syytä" eroajat eroa enimmäkseen siksi, ettei se mies yhdessä ollessakaan tehnyt juuri mitään muuta kuin kävi töissä ja juoksi omissa menoissaan vapaa-aikansa. Helpommalla nainen pääsee yksin lasten kanssa kuin jos huollettavana on vielä teinin tasolle jäänyt "mies"kin.

Ihan rauhassa saa erota tuostakin syystä. Mutta ei pidä tulla valittamaan eron jälkeen, että haluaa vapaa-aikaa.

Todennäköisesti liiton aikana mies on kuitenkin pyydettäessä katsonut lasten perään.

Olen kasvattanut itseni ihan itse. Hyvä tuli!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ai se on hoitoavun pyytämistä, jos sanon miehelleni, että voisin mennä huomenna kampaajalle, pystytkö hakemaan lapset päiväkodista. Tämä selvä. 

t. ydinperheen äiti

Meillä se oli. Minun piti kysyä ehtiikö toinen olemaan oman lapsensa kanssa.

Apn ei tarvitse päästä yli ajatuksestaan mutta voisi ymmärtää että hänen kanssaan saman ajatusmaailmaan jakavat ovat syy eroihin.

Komppaan about kaikkia täällä. Olet. Mutta ajattele ihan mitä haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin justiin eli tarkoitat että äitien pitää hoitaa omat lapsensa.

Jos äiti on halunnut eron, niin kyllä.

Jos isä on halunnut eron, niin isän pitäö hoitaa omat lapsensa.

Jos päätös on yhteinen, niin sitten sopimuksen mukaan.

Eli on sitten parempi tehdä se eropäätös nopeasti jo pienestäkin kuprusta, ettei sitten menetä lapsiaan kun niitä saa enää tavata vain se eropäätöksen tehnyt???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äiti on halunnut eron, niin kyllä.

Jos isä on halunnut eron, niin isän pitäö hoitaa omat lapsensa.

Jos päätös on yhteinen, niin sitten sopimuksen mukaan.

Eli se joka tekee eropäätöksen, saa automaattisesti myös lapset? Entä jos toinen ei haluaisi erota? Menettää mallissasi silti kaiken (puolison+ lapset)?

Yleensä menee niin että se joka haluaa erota lähtee ja lasten kirjoja ei saa mukaansa.

Saa vain jos se joka ei halunnut erota on vätys joka ei ole lapsista kiinnostunut. Sillon myös syy eroon on selvä.

Tyhmästä päästä kärsii koko jengi.

Äitini erosi juoposta ja väkivaltaisesta isästäni. Isä ei suostunut koskaan maksamaan elatusmaksujani, enkä ole koskaan saanut häneltä yhtään mitään muutakaan. Isä ei ole myöskään halunnut tavata minua. Eli meni AP:n mielestä ihan oikein?

Madre Mia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Tuo on kyllä totisinta totta! Täällä vaan ei kestetä kuulla miten asia on. Syystä että: eronneiden naisten sakkihan se on, joka täällä aamusta iltaan kommenttejaan kirjoittelee.

Näin taitaa olla. Eikä nuo eroa! -huutelijat ota mitään vastuuta siitä, että yksi ongelma voi vaihtua kymmeneen ongelmaan.

Miksi muuten on niin, että etävanhemmalla on oikeus tavata lapsiaan, ja tästä pidetään kiinni, vaikka jatkuvasti peruisi tapaamisia tai tekisi ihan vaan ohareita? Kun laissa kuitenkin puhutaan lapsen edusta. Lapsen etu ei voi olla se, että että kerran toisensa jälkeen odottaa turhaan toisen vanhemman tapaamista. Siis miksi käytännössä lapsella ei ole tässä oikeuksia, vaan ainoastaan vanhemmilla? Itselläni ei ole lapsia, ja ehkä siksikin lapsen näkökulma kiinnostaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin justiin eli tarkoitat että äitien pitää hoitaa omat lapsensa.

Jos äiti on halunnut eron, niin kyllä.

Jos isä on halunnut eron, niin isän pitäö hoitaa omat lapsensa.

Jos päätös on yhteinen, niin sitten sopimuksen mukaan.

Eli on sitten parempi tehdä se eropäätös nopeasti jo pienestäkin kuprusta, ettei sitten menetä lapsiaan kun niitä saa enää tavata vain se eropäätöksen tehnyt???

En ole puhunut ollenkaan siitä, että kumpikaan menettäisi lapsensa.

Kumpikin saa hoitaa lapsia just niin paljon kuin haluaa, mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia hylätyltä mitään.

Vaatimuksista puhun, en siitä, kuka tekee mitä vapaaehtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Tämä on totta. Vaikka sopimus olisi tehty niin etävanhempi voi olla tapaamatta lasta. Sen sijaan lähivanhemmalla voidaan antaa sakot jos ei lapsen kanssa ole sopimuksen mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten on niin, että etävanhemmalla on oikeus tavata lapsiaan, ja tästä pidetään kiinni, vaikka jatkuvasti peruisi tapaamisia tai tekisi ihan vaan ohareita? Kun laissa kuitenkin puhutaan lapsen edusta. Lapsen etu ei voi olla se, että että kerran toisensa jälkeen odottaa turhaan toisen vanhemman tapaamista. Siis miksi käytännössä lapsella ei ole tässä oikeuksia, vaan ainoastaan vanhemmilla? Itselläni ei ole lapsia, ja ehkä siksikin lapsen näkökulma kiinnostaa enemmän.

On lapsellakin oikeuksia. Lasta ei voi pakottaa etävanhemman luo tai edes odottamaan hänen tapaamistaan. Ohareilla takaakin aika pian se, että mitään tapaamisia ei edes sovita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä huomioi sen, että usein eroaminen on seurausta siitä, ettei se toinen suostu esim. käsittelemään jotain hiertävää asiaa. Eroaja siis kokee, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Pitäisikö sinun mielestäsi toisen katsoa sitä perseilyä vaan ja jatkaa?

Kyllä saa erota. Mutta sen jälkeen ei saa odottaa apua.

Olen niin kyllästynyt näihin lähiäiteihin, jotka eroaa ilman kunnon syytä (väkivaltaa tai pettämistä), ja sitten kitisee, kun mies ei tee sitä tai tätä.

Sellaista se eron jälkeinen elämä on! Jos sinulla on liiton aikana miehen suhteen yksi ongelma, niin eronnjälkeen sinulla on 10 ongelmaa, kun mukaan tulee uusperheet, äitipuolet yms.

Voi kuule. 100% varmuudella ne odotti toisen vanhemman osallistuvan perhe-elämään sen liiton aikanakin. Eikä olisi tullut eroa, jos olisi tullut osallistumista. Odotus nousee siitä, että lähtökohtaisesti yhdessä tehdyt lapset ovat yhteisiä, eikä mikään toisen vanhemman henkilökohtainen elämänmittainen projekti. Eron jälkeen sillä etävanhemmalla on kuitenkin niin paljon enemmän omaa aikaa, että kyllä siitä saa olettaa pienen siivun irtoavan omille lapsille, etenkin kun entisen puolison kanssa ei tarvitse viettää enää sekuntiakaan.

Tiedän, ja tätä ihmettelen myös: miten ihmeessä se äiti kuvittelee, että isä alkaa hoitamaan lapsiaan eron jälkeen? Yleensä sama meno jatkuu.

Ennen eroa isästä oli sentäs jotain apua. Sitten äiti haluaa eronnja valittaa, kun sitä vähääkään apua ei ole ja valittaa isän uusista vaimoista, siitä, kuinka rahat menee vaimon lapsiin jne.

Miksi isä ei huolehtisi lapsistaan myös eron jälkeen? Meinaatko isänä, että lapset lakkaavat olemasta sinun jälkeläisiäsi, jos lasten äiti hauluaa erota?

t. joka toinen viikko lastensa kanssa asuva isä

Totta kai isä saa huolehtia lapsistaan eron jälkeen just niin paljon kuin haluaa. Mutta eron haluavalla ei ole mitään oikeuksia vaatia mitään.

Suomen laki on asiasta eri mieltä. Sori siitä. 

Lain mukaan erävanhemmalla ei ole mitään muita velvollisuuksia kuin maksaa elarit.

Nyt ei puhutakaan erävanhemmista, vaan lasten huoltajista. Suomen lain mukaan molemmilla huoltajilla on vastuu lapsista. Vain yksinhuoltaja on yksin vastuussa. 

Vastuu on yhteinen taloudellisesta näkökulmasta. Fakta on, että etävanhemmalla ei ole mitään velvollisuuksia ikinä edes tavata lastaan.

Kuulostaa siltä, että sinun lapsillesi on etu, että ovat äidillään eivätkä tapaa sinua. Et vaikuta tasapainoiselta aikuiselta. 

Olen nainen ja lapseni olivat aikoinaan vuoroviikkolapsia. Isä halusi hoitaa lapsensa.

Puhunkin nyt niistä eroa haluavista äideistä, jotka kitisevät lasten isille jälkeenpäin.

Ei se ole mitään kitinää, että isäkin velvoitetaan ottamaan vastuuta OMISTA lapsistaan. 

Juuri tässä onkin pointti: naiset luulevat, että isää voi velvoittaa ottamaan vastuuta omista lapsistaan. Mutta kun ei voi. Ei voi tehdä mitään muuta kuin velvoittaa maksamaan elarit. Sitten voi vain _toivoa_, että isä ottaa vastuuta.

Toivon todella, että sinä et koskaan lisäänny. Ei tuollainen mies ansaitse lapsia. 

Olen nainen, minulla on lapsia, eikä koskaan olisi tullut mieleenkään vaatia eksältä mitään.

Harvinaisen tyhmä nainen olet siinä tapauksessa. 

Voisitko tarkentaa, että mikä on fiksu mielipide?

Sekö, että eron haluava saa esittää hyljätylle puolisolle roppakaupalla vaatimuksia?

Normaaliälyinen ymmärtää tarkentamattakin, mikä on fiksu ratkaisu. Sääli lastesi kannalta, että sinä et ymmärrä. 

Jahas. Et sitten itsekään tiedä fiksua vastausta. Halveksunta kertoo aina vain siitä, ettei osaa vastata.

Hirveän vaikea olikin keksiä tämä vastaus: Myös isällä on velvollisuuksia, ei pelkkiä oikeuksia.

t. eri