Miesystävä aloitti synttärionnittelut sanoilla: "ET ole kaikkein kaunein tai muodokkain, mutta olet mulle rakkain"...Marssin saman tien ulos ravintolasta, ruoatkin oli vielä tulematta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja kertoo ettei rakkaus merkitse mitään, jos ei ole valmis valehtelemaan kumppaninsa puolesta. Toisaalta jos faktuaalisesti tiedät olevasi absoluuttisesti *kaikkein kaunein*, niin miten sitä muuttaa mikään mitä joku sanoo?

Kumppanin silmissä kuuluu olla kaikkein kaunein/komein. Jos ei ole, niin ei oikeasti kumppaniaan rakasta. Niin se vain on.

Kuinka vanha olet?

-Kuulostat Disney-satuihin uskovalta naiselta, joka oikeasti kuvittelee, että miehen mielestä vaimo on kaunein, kenelläkään ei ole näin, miehenä voin sen sinulle naiselle kertoa, me miehet eletään reaalimaailmassa ja meistä olisi naurettavaa ja naista alistavaa valehdella hänestä julkisesti.

Kuinka vanha olet?

Kuulostat teiniveetiltä, joka oikeasti kuvittelee, että tärkeintä parisuhteessa on ulkonäkö. Aikuisessa suhteessa ei ole näin, miehenä voin sen sinulle kertoa. Me aikuiset, normaalilla järjellä varustetut miehet elämme reaalimaailmassa ja meistä olisi naurettavaa ja naista alistavaa arvottaa häntä ulkonäön perusteella.

Pitkässä suhteessa ulkonäkö auttamatta muuttuu, kummallakin. Ja harva meistä miehistäkään on se maailman komein mies ja harva meistä silti haluaisi, että nainen julistaisi tuota tosiasiaa ääneen julkisesti.

Sinä kuulostat marjanpoimijalta, et mieheltä.

T. M44

Ap:n miehelle voisi sanoa, että et ole maailman tyhmin tai täydellisin uuvatti, mutta vaikutat siltä <3

Puuttuu kyky asettua toisen asemaan. Narsistivaara myös olemassa. Pieni mahdollisuus, että tahatonta rehellisyyttä, jos autistityyppinen. En olisi tuommoisen kanssa, paitsi jos olisi poikkeavaa tökeröyttä häneltä eli muuten on arvostava, kunnioittava jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja kertoo ettei rakkaus merkitse mitään, jos ei ole valmis valehtelemaan kumppaninsa puolesta. Toisaalta jos faktuaalisesti tiedät olevasi absoluuttisesti *kaikkein kaunein*, niin miten sitä muuttaa mikään mitä joku sanoo?

Kumppanin silmissä kuuluu olla kaikkein kaunein/komein. Jos ei ole, niin ei oikeasti kumppaniaan rakasta. Niin se vain on.

Kyllä. Ja tämän takana on _rakkaus_. Rakastettu on aina kaunein.

Ja paskanvitut. Ei minusta tule sokeaa vaikka kuinka rakastaisin, enkä ota osaa mihinkään prinsessaharhoihin niin kauan kun kykenen rationaaliseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Kyllä tässä on kyseessä silkka kunnioituksen puute. Ja valitettavasti se kiltimpi osapuoli on yleensä se alistettu ja näitä näkee molemmissa sukupuolissa, asetelmana pirttihirmu nainen ja alistettu mies tai sitten öykkäri mies ja alistettu nainen. Mun yhdellä ex-ystävälläni oli tapana aina juuri juhlissa kun on mahdollisimman paljon ihmisiä paikalla mollata miestään kaikkien kuullen ja mua niin säälitti se mies, koska hän oli ihan aidosti kiltti ja huomaavainen kaikissa arkisissa sanoissa ja teoissaan, joten hän olisi ansainnut naisensa kunnioituksen.

Kerran sitten kaiken sen märmättämisen ja miestään tyhmäksi haukkumisen kuuntelun  jälkeen kun me kutsuvieraat istuttiin pöytään, se pariskunta siinä pussaili onnellisena ja tämä nainen sanoi: "Eikö mulla olekin ihanan kiltti mies vaikka mä aina haukun sitä". Tässä kohtaa kysyin, että: "miks sä sitten teet niin?" 

Tää oli varmaan elämäni kiusallisin hetki. Koko porukka meni ihan hiljaiseksi ja kaverini katsoi mua hämmentyneenä, kohotti olkapäitään ja vaihtoi puheenaihetta. Yllättävästi mua ei enää kutsuttu sen jälkeen mihinkään get togethereihin, enkä paljoa muutenkaan enää ole tämän kaverini kanssa ollut tekemisissä. Ei todellakaan ollut kivaa käydä hänen luonaan ja olla tavallaan kuin koulukiusaajien porukassa mukana hiljaisena hyväksyjänä vierestä katsoen kun toista sorsitaan, vaikka on kuin herranterttu. Mutta tietääkseni ovat edelleen yhdessä. Olleet jo yli 20 vuotta. En sitten tiedä oppiko se kaverini tästä asiasta jotain vai ei. Kun en ole enää ollut läsnä, hahaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja kertoo ettei rakkaus merkitse mitään, jos ei ole valmis valehtelemaan kumppaninsa puolesta. Toisaalta jos faktuaalisesti tiedät olevasi absoluuttisesti *kaikkein kaunein*, niin miten sitä muuttaa mikään mitä joku sanoo?

Kumppanin silmissä kuuluu olla kaikkein kaunein/komein. Jos ei ole, niin ei oikeasti kumppaniaan rakasta. Niin se vain on.

Kyllä. Ja tämän takana on _rakkaus_. Rakastettu on aina kaunein.

Ja paskanvitut. Ei minusta tule sokeaa vaikka kuinka rakastaisin, enkä ota osaa mihinkään prinsessaharhoihin niin kauan kun kykenen rationaaliseen ajatteluun.

Sinä et ymmärrä rakkautta, etkä varsinkaan romantiikkaa. Olet todella ankea ihminen. Romantiikka on täysi vastakohta rationaalisuudelle. Kun puhutaan romanttisesti, ei ole mitään syytä puhua rationaalisesti. Jos on valinnut yhden ihmisen miljardien joukosta, sille pitää olla joku syy, se että on rakastunut juuri siihen yhteen, ja sen julkituominen on se romantiikka. Rationaalisestihan rakkaudessa ei ole mitään järkeä ylipäätään, koska rakkaus on tunne. Ei muissakaan tunteissa ole rationaalisesti mitään järkeä. Koska järki ja tunteet on kaksi täysin eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hän sentään yritti. Anna vielä mahdollisuus, jos on muuten hyvä tyyppi.

Teet kuten järkevät, listaat paperille plussat ja miinukset.

Annetaanko noissa plussissa ja miinuksissa mitään painotuksia eri asioille?   Eli jos on vain yksi mutta tosi plussa, niin meneekö vain yhtenä normiplussana vai voiko sillä negatoida rivin miinuksia?

Jos miinuksena on yksikin itsenään riittävän huono asia, plussilla ei ole mitään merkitystä. Tyyliin mies huor*tteli tai sanoi valaaksi, norsuksi, lehmäksi tms. Yksi tuollainen miinus riittää ratkaisemaan kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Kyllä ihminen voi olla kaunis olematta maailman kaunein. Ap:n mies olisi voinut sanoa, että olet kaunis ja ihana ja minulle maailman rakkain, mutta nyt mies vain haaveilee jostain kauniimmasta ja muodokkaammasta naisesta, ja ap kelpaa paremman puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Joo, osa ymmärtää, osa ei.

Sellaiset positiiviset ja tasapainoiset ihmiset pitävät itseään ainutkertaisina, hyvinä ja kelpaavina. He pitävät itseään mahdollisena kuningattareksi tai kuninkaaksi. Kun kaksi tällaista yhteensopivaa kohtaa toisensa, he ovat oman valtakuntansa, parisuhteensa kuningas ja kuningatar.

Kun itsensä kanssa solmussa oleva negailija törmää edellisen kappaleen tyypin ja he muodostavat suhteen, se positiiviben ja tasapainoinen alkaa pitää itseään parisuhteen kuningattarena oletusarvoisesti ja se negailija katsoo että ei vi**u mikä prinsessaharhainen jurpo, että täytyypä vetäistä tuo rumilus tänne samaan loskakuoppaan, jossa itse on tottunut rypemään, että tajuaa paikkansa ja älyää olla haihattelematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Kyse on varmaan semantiikasta ja mitä nuo sanat tuovat minulle mieleen.

Kuningatar on minusta arvovaltainen auktoriteetti. Siis ei mikään läheinen henkilö, vaan jalustalla oleva auktoriteetti, joka voidaan myös syöstä vallasta, teloittaakin.

Kuninkaan kanssa sama juttu. Kuninkaasta pidetään huolta niin kauan kuin hän on vallassa. Niin myös kuningattaresta. Molemmat jakelevat käskyjä ja ovat jonkinlaisia korkean tason päättäjiä.

En koe kuninkuudessa tai kuningattarena olemisessa mitään intiimiä. Molemmat voivat olla rakkaita mutta juuri sillä etäisellä tavalla kuin kuninkaalliset muutenkin ovat.

Luultavasti säikähtäisin, jos seurustelukumppani alkaisi kutsua minua kuningattareksi. Miettisin, luuleeko hän minua täydelliseksi, ja miten kovasti hän tulee pettymään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihminen voi olla kaunis olematta maailman kaunein. Ap:n mies olisi voinut sanoa, että olet kaunis ja ihana ja minulle maailman rakkain, mutta nyt mies vain haaveilee jostain kauniimmasta ja muodokkaammasta naisesta, ja ap kelpaa paremman puutteessa.

Ja jos nyt ei kykene sanomaan kaunis, niin ei tietenkään ole pakko. Voi kertoa niistä muista syistä, miksi se puoliso on se paras. Ehkä seksikäs, älykäs, hauska, lämmin, mukava. Joku syyhän siinä on, että yhdessä ollaan.

Mullekin on parit miehet sanonut noin ja olen itse vastannut tyyliin "Joo et ole itsekään se mun ensimmäinen valinta, mutta näillä mennään". Kovasti ovat suuttuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Kyse on varmaan semantiikasta ja mitä nuo sanat tuovat minulle mieleen.

Kuningatar on minusta arvovaltainen auktoriteetti. Siis ei mikään läheinen henkilö, vaan jalustalla oleva auktoriteetti, joka voidaan myös syöstä vallasta, teloittaakin.

Kuninkaan kanssa sama juttu. Kuninkaasta pidetään huolta niin kauan kuin hän on vallassa. Niin myös kuningattaresta. Molemmat jakelevat käskyjä ja ovat jonkinlaisia korkean tason päättäjiä.

En koe kuninkuudessa tai kuningattarena olemisessa mitään intiimiä. Molemmat voivat olla rakkaita mutta juuri sillä etäisellä tavalla kuin kuninkaalliset muutenkin ovat.

Luultavasti säikähtäisin, jos seurustelukumppani alkaisi kutsua minua kuningattareksi. Miettisin, luuleeko hän minua täydelliseksi, ja miten kovasti hän tulee pettymään.

Mä taas mietin, miksi kuvittelet, että kuningatar olisi täydellinen ja miksi kukaan odottaisi sitä sinulta. Rakkaus nimenomaan tekee epätäydellisen täydelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Suhde ilman rakkautta. Tyytymissuhde. Ihmiset ovat todella _sairaita_.

Minä siirryn kokonaan naisiin. Miehistä on niin kamalia kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Kyse on varmaan semantiikasta ja mitä nuo sanat tuovat minulle mieleen.

Kuningatar on minusta arvovaltainen auktoriteetti. Siis ei mikään läheinen henkilö, vaan jalustalla oleva auktoriteetti, joka voidaan myös syöstä vallasta, teloittaakin.

Kuninkaan kanssa sama juttu. Kuninkaasta pidetään huolta niin kauan kuin hän on vallassa. Niin myös kuningattaresta. Molemmat jakelevat käskyjä ja ovat jonkinlaisia korkean tason päättäjiä.

En koe kuninkuudessa tai kuningattarena olemisessa mitään intiimiä. Molemmat voivat olla rakkaita mutta juuri sillä etäisellä tavalla kuin kuninkaalliset muutenkin ovat.

Luultavasti säikähtäisin, jos seurustelukumppani alkaisi kutsua minua kuningattareksi. Miettisin, luuleeko hän minua täydelliseksi, ja miten kovasti hän tulee pettymään.

Mä taas mietin, miksi kuvittelet, että kuningatar olisi täydellinen ja miksi kukaan odottaisi sitä sinulta. Rakkaus nimenomaan tekee epätäydellisen täydelliseksi.

Minusta se kuulostaa aivan liian ihanteelliselta. Jos joku sanoisi "Olet kuningattareni", miettisin, mitä häntä vaivaa, ja sen jälkeen, mitä hän mahtaa tarkoittaa.

Minusta se olisi suoraan sanoen vähän pelottavaa.

En tiedä, onko tässä myös jokin sukupolviero tai kulttuuriero. En ole enää nuori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei ole miehelleen kuningatar ja ykkönen, väärä mies. Jos mies ei ole naiselleen kuningas ja ykkönen, väärä nainen. Parisuhde on kaksisuuntainen tie.

Näin!

En halua olla kenenkään kuningatar enkä halua itselleni kuningasta. En ymmärrä noita sanoja.

Et halua olla rakkaallesi erityinen ja ainoa? Etkä pidä rakastasi erityisenä ja ainoana itsellesi? Minä en ymmärrä tuota. Miksi sitten olla yhdessä jos siinä toisessa ei ole mitään erityistä ja juuri itselle arvokasta ja tärkeää?

Kyse on varmaan semantiikasta ja mitä nuo sanat tuovat minulle mieleen.

Kuningatar on minusta arvovaltainen auktoriteetti. Siis ei mikään läheinen henkilö, vaan jalustalla oleva auktoriteetti, joka voidaan myös syöstä vallasta, teloittaakin.

Kuninkaan kanssa sama juttu. Kuninkaasta pidetään huolta niin kauan kuin hän on vallassa. Niin myös kuningattaresta. Molemmat jakelevat käskyjä ja ovat jonkinlaisia korkean tason päättäjiä.

En koe kuninkuudessa tai kuningattarena olemisessa mitään intiimiä. Molemmat voivat olla rakkaita mutta juuri sillä etäisellä tavalla kuin kuninkaalliset muutenkin ovat.

Luultavasti säikähtäisin, jos seurustelukumppani alkaisi kutsua minua kuningattareksi. Miettisin, luuleeko hän minua täydelliseksi, ja miten kovasti hän tulee pettymään.

Mä taas mietin, miksi kuvittelet, että kuningatar olisi täydellinen ja miksi kukaan odottaisi sitä sinulta. Rakkaus nimenomaan tekee epätäydellisen täydelliseksi.

Minusta se kuulostaa aivan liian ihanteelliselta. Jos joku sanoisi "Olet kuningattareni", miettisin, mitä häntä vaivaa, ja sen jälkeen, mitä hän mahtaa tarkoittaa.

Minusta se olisi suoraan sanoen vähän pelottavaa.

En tiedä, onko tässä myös jokin sukupolviero tai kulttuuriero. En ole enää nuori.

Minä olen 50, enkä toki halua olla kenenkään kuningatar. Sen sijaan oletan, että olen kumppanilleni maailman kaunein, ja ehdoton prioriteetti (ihmissuhteissa). Näin kohtelen myös toista. Minusta se on itsestäänselvää.

Minä olen 50 ja haluan olla siinä mielessä kuningatar, että kumppani pitää minua löytönä ja kokee, että me kuulumme yhteen, vaikka en ole maailman kaunein.