Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä oppisin pitämään poikani tyttökaverista?
12.07.2023 |
Huh huh. Kaksi vuotta on kulunut ja tyttö on kuvioissa mukana todella tiiviisti. Sinänsä kiva tyttö mutta hänellä ei ole minkäänlaista aloitekykyä tai reippautta tai tavoitteita. Kyhnäisi vaan pojan kainalossa ja laittaisi kynsiä ym. Hän ei ole koskaan joutunut tekemään mitään kotitöitä kotonansa ja murjottaa aina jos poikani joutuu tekemään kotona jotain muuta kuin makoilemaan sohvassa kuhertelemassa. On myös todella mustasukkainen poikani ajankäytöstä ja pojaltani onkin kadonnut lähes kaikki vanhat kaverit. Argh!
Tyttö kuitenkin näyttää tulleen perheeseemme pysyvmin, joten vinkit kehiin miten kehittää lähes 50-vuotiaan ja 17-vuotiaan naisen suhdetta siten, että kaikilla olisi kotoisampaa yhdessä kun meillä ei ole juuri mitään yhteistä?
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Mun muksut on nyt 23, 20, 19 ja 2x16. Kaksi vanhinta asuu nykyään omillaan.
Paljon on kavereita nurkissa ollut ja muutama seurustelukaveri.
Omat lapset sitten tekee enemmän. Osa kavereista osallistuu, tarjoaa apuaan, osa ei.
Huomannut, että pari muksuista osaa käynnistää nää tekemättömät kaverit. Niillä on osittain sitä omatoimisuuden puutetta ja ehkä vieraskoreuttakin, ei oikein osata muiden nurkissa aloittaa. Saavat seikkaperäiset ohjeet, niin pääsevät hyvin jyvälle ja yleensä osaavat hienosti.
Ehkä ei ole kotona joutunut tekemään tai saanut (esim tulta sytyttää).. mutta meillä saa tehdä. Se nuoren onnistumisen fiilis, kun joku on ekat tulet tehnyt tai perunat keittänyt. Mielellään tekevät toistekin, tarjoutuvat avuksi.
Etenkin nyt mökillä. Jos on 10 nuorta mukana, niin en todellakaan ole mikään kotitalouskone ja tee kaikkea. Omille muksuille jaan duunit, kuten ennenkin ja sitten porukoissa tekevät.
Kukaan ei edes rasitu ja kerkee ottamaan rennosti.
Kuulostaa paratiisilta! Paljon porukkaa, hyvä yhteisen tekemisen meininki. Hyvä sinä. Jotkut vaan osaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde äidillä ja pojan tyttöystävällä edes pitäisi olla? Ihan normaali kohteliaisuus riittää. Ei lasten kavereiden kanssakaan olla itse kavereita.
Miten niin ei muka lasten kavereiden kanssa olla kavereita? Kyllä niiden kanssa kaveerataan silloin, kun he kyläilevät tai heitä näkee muuten. Tietenkin lasten kavereihin tutustutaan, että tiedetään minkälaisissa porukoissa omat lapset pyörivät. Mutta tietenkin ne keskustelut pyörii vähän eri aihepiireissä kuin ne nuorten keskenään käymät. Ei niiltä lasten kavereilta kysytä seurustelusuhteista, mutta hyvin voi käydä keskusteluja siitä, mitä aikovat opiskella ja sitten muuten ihan tavallista keskustelua mistä vaan.
Jos se teinin seurustelukumppani on kauhean ujo, niin sehän on vain hyvää harjoittelua, kun pitää opetella puhumaan aikuisten kanssa. Sellaista taitoa tarvitaan viimeistään työnhaussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen suhde äidillä ja pojan tyttöystävällä edes pitäisi olla? Ihan normaali kohteliaisuus riittää. Ei lasten kavereiden kanssakaan olla itse kavereita.
Miten niin ei muka lasten kavereiden kanssa olla kavereita? Kyllä niiden kanssa kaveerataan silloin, kun he kyläilevät tai heitä näkee muuten. Tietenkin lasten kavereihin tutustutaan, että tiedetään minkälaisissa porukoissa omat lapset pyörivät. Mutta tietenkin ne keskustelut pyörii vähän eri aihepiireissä kuin ne nuorten keskenään käymät. Ei niiltä lasten kavereilta kysytä seurustelusuhteista, mutta hyvin voi käydä keskusteluja siitä, mitä aikovat opiskella ja sitten muuten ihan tavallista keskustelua mistä vaan.
Jos se teinin seurustelukumppani on kauhean ujo, niin sehän on vain hyvää harjoittelua, kun pitää opetella puhumaan aikuisten kanssa. Sellaista taitoa tarvitaan viimeistään työnhaussa.
Tietenkään se äiti ei ole lastensa kaverien kaveri. Kohteluas aikuinen vain.
Pojan tyttöystävän luonteen analysointi ja karaisu ei myöskään kuulu pojan äidille.
RAJAT.
Aika korkea kynnys on alkaa 17-vuotiaana tyttönä emännöimään tuosta vaan anoppikokelaan kotona. Mitä siellä osaisi tehdä ja mihin ryhtyä, oikeasti?! Vieraanahan hän tavallaan on. Fiksumpaa voisi olla että pyytää mukaan kotihommiin: "voisitko poika pestä perunat ja tyttö tehdä salaatin, niin päästään kohta yhdessä syömään. Sen jälkeen voitaisiin vähän siivoilla, jos viette matot ulos niin imuroin täällä sillä välin". Jotain tähän tyyliin, nätisti ohjailemalla ja aktivoimalla molempia, mieluummin kuin passiivis-aggressiivisesti keittiön nurkassa hampaita kiristellen.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyseessä olisi tytär ja hänen poikaystävänsä, pitäisikö senkin tehdä kotitöitä?
Kyllä ruuanlaittoon osallistuu kaikki! Tai jos on joku valtavan suuri lapsiperhe (4-6 lasta) eikä kaikki mahdu ruuanlaittoon, niin onhan siinä pöydän kattaminen ainakin.
Muissa kotitöissä voi sitten miettiä, että mieluumminko se seurustelukumppani odottaa yksin, että toinen saa tehtyä askareensa. Vai menisikö ennemmin auttamaan, että se askare hoituu nopeammin? Jos on joku sellainen askare, missä ei oikein pysty auttamaan (koiran lenkitys tai pyykkikoneen täyttö ja käynnistys), niin vähintään voisi mennä seuraksi, eikä jäädä vain itsekseen odottelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun muksut on nyt 23, 20, 19 ja 2x16. Kaksi vanhinta asuu nykyään omillaan.
Paljon on kavereita nurkissa ollut ja muutama seurustelukaveri.
Omat lapset sitten tekee enemmän. Osa kavereista osallistuu, tarjoaa apuaan, osa ei.
Huomannut, että pari muksuista osaa käynnistää nää tekemättömät kaverit. Niillä on osittain sitä omatoimisuuden puutetta ja ehkä vieraskoreuttakin, ei oikein osata muiden nurkissa aloittaa. Saavat seikkaperäiset ohjeet, niin pääsevät hyvin jyvälle ja yleensä osaavat hienosti.
Ehkä ei ole kotona joutunut tekemään tai saanut (esim tulta sytyttää).. mutta meillä saa tehdä. Se nuoren onnistumisen fiilis, kun joku on ekat tulet tehnyt tai perunat keittänyt. Mielellään tekevät toistekin, tarjoutuvat avuksi.
Etenkin nyt mökillä. Jos on 10 nuorta mukana, niin en todellakaan ole mikään kotitalouskone ja tee kaikkea. Omille muksuille jaan duunit, kuten ennenkin ja sitten porukoissa tekevät.
Kukaan ei edes rasitu ja kerkee ottamaan rennosti.
Kuulostaa paratiisilta! Paljon porukkaa, hyvä yhteisen tekemisen meininki. Hyvä sinä. Jotkut vaan osaa :)
Kiitos kauniista sanoista. Tykkään itsekin, kun on jengiä ympärillä. Nuoret on niin ihania.
Vierailija kirjoitti:
Aika korkea kynnys on alkaa 17-vuotiaana tyttönä emännöimään tuosta vaan anoppikokelaan kotona. Mitä siellä osaisi tehdä ja mihin ryhtyä, oikeasti?! Vieraanahan hän tavallaan on. Fiksumpaa voisi olla että pyytää mukaan kotihommiin: "voisitko poika pestä perunat ja tyttö tehdä salaatin, niin päästään kohta yhdessä syömään. Sen jälkeen voitaisiin vähän siivoilla, jos viette matot ulos niin imuroin täällä sillä välin". Jotain tähän tyyliin, nätisti ohjailemalla ja aktivoimalla molempia, mieluummin kuin passiivis-aggressiivisesti keittiön nurkassa hampaita kiristellen.
Hyvä muuten, mutta tyttö pesemään perunat ja poika tekemään salaattia. Tyttöä voisi jännittää ihan liikaa kaikille ruokalajin valmistaminen. Takuulla et pyytäisi tyttären poikaystävää tekemään salaattia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika korkea kynnys on alkaa 17-vuotiaana tyttönä emännöimään tuosta vaan anoppikokelaan kotona. Mitä siellä osaisi tehdä ja mihin ryhtyä, oikeasti?! Vieraanahan hän tavallaan on. Fiksumpaa voisi olla että pyytää mukaan kotihommiin: "voisitko poika pestä perunat ja tyttö tehdä salaatin, niin päästään kohta yhdessä syömään. Sen jälkeen voitaisiin vähän siivoilla, jos viette matot ulos niin imuroin täällä sillä välin". Jotain tähän tyyliin, nätisti ohjailemalla ja aktivoimalla molempia, mieluummin kuin passiivis-aggressiivisesti keittiön nurkassa hampaita kiristellen.
Hyvä muuten, mutta tyttö pesemään perunat ja poika tekemään salaattia. Tyttöä voisi jännittää ihan liikaa kaikille ruokalajin valmistaminen. Takuulla et pyytäisi tyttären poikaystävää tekemään salaattia...
No voi taivas mitä saivartelua taas! Tuo oli ESIMERKKI. Ihan sama miten ne tehtävät kenellekin jaettaisiin, kunhan joku tekee ja kaikki osallistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. Pojan tyttöystävä.
Ei se ole mikään kokelas eikä se suhde pojan sukulaisiin ole keskiössä. Vaan suhde poikaan.
Lasten ja nuorten kavereita pyörii aina nurkissa ja ne on kaikki vieraina siellä.
Ja pidät niille siellä jotain täyden palvelun ravintolaa?
Tunnustan itse olevani laiska, eikä ruuanlaitto ole ollut koskaan mitään mielipuuhaa. Joten meillä se kuvio meni usein tähän tapaan:
Äiti teinille & teinin kaverille: "Onko teillä nälkä?"
Teinit: "Joo!"
Äiti: "No tulkaa sitten laittamaan ruokaa."
Sitten kokattiin yhdessä, juteltiin samalla, syötiin yhdessä, juteltiin samalla. Ja ruokailun jälkeen teinit häipyivät taas omiin oloihinsa.
Miksi ihmeessä sen pitäisi mennä niin, että äiti yksin siellä keittiössä häärii, kutsuu teinit valmiiseen pöytään, teinit hotkivat ruuan vauhdilla eivätkä edes puhu mitään ja häipyvät sitten omiin oloihinsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa siltä, että olet kasvattanut pojastasi pillua palvovan luuserin. Sellaiset jämähtävät yhteen noiden tyhjäpäisten naisten kanssa. Vahinko on jo tapahtunut, et voi tehdä enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
En itse ainakaan aikoinaan tehnyt kotitöitä poikaystävän vanhempien luona kun olin 16-19 -vuotias. Olisi tosi outoa edellyttää sitä omienkaan poikien nuorilta tyttöystäviltä. Omat astiat tuodaan tietty keittiöön ja oma huone pidetään siistinä, mutta se on ihan omien poikien vastuulla, ei vieraiden.
Nuo ovat vasta teinejä, anna heidän elää huoletonta nuoruutta äläkä ole niin otsa kurtussa Ap.
"Omat astiat tuodaan tietty keittiöön..." WTF!? Kyllä se ruoka syödään siellä keittiössä, hyvänen aika nyt sentään! Sen verran pitää käytöstapoja olla, että osaa syödä ruokapöydässä ja keskustella muiden kanssa niin kuin päivällisellä kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse ainakaan aikoinaan tehnyt kotitöitä poikaystävän vanhempien luona kun olin 16-19 -vuotias. Olisi tosi outoa edellyttää sitä omienkaan poikien nuorilta tyttöystäviltä. Omat astiat tuodaan tietty keittiöön ja oma huone pidetään siistinä, mutta se on ihan omien poikien vastuulla, ei vieraiden.
Nuo ovat vasta teinejä, anna heidän elää huoletonta nuoruutta äläkä ole niin otsa kurtussa Ap.
"Omat astiat tuodaan tietty keittiöön..." WTF!? Kyllä se ruoka syödään siellä keittiössä, hyvänen aika nyt sentään! Sen verran pitää käytöstapoja olla, että osaa syödä ruokapöydässä ja keskustella muiden kanssa niin kuin päivällisellä kuuluu.
Palvelusväki syö keittiössä. Herrasväki salissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun muksut on nyt 23, 20, 19 ja 2x16. Kaksi vanhinta asuu nykyään omillaan.
Paljon on kavereita nurkissa ollut ja muutama seurustelukaveri.
Omat lapset sitten tekee enemmän. Osa kavereista osallistuu, tarjoaa apuaan, osa ei.
Huomannut, että pari muksuista osaa käynnistää nää tekemättömät kaverit. Niillä on osittain sitä omatoimisuuden puutetta ja ehkä vieraskoreuttakin, ei oikein osata muiden nurkissa aloittaa. Saavat seikkaperäiset ohjeet, niin pääsevät hyvin jyvälle ja yleensä osaavat hienosti.
Ehkä ei ole kotona joutunut tekemään tai saanut (esim tulta sytyttää).. mutta meillä saa tehdä. Se nuoren onnistumisen fiilis, kun joku on ekat tulet tehnyt tai perunat keittänyt. Mielellään tekevät toistekin, tarjoutuvat avuksi.
Etenkin nyt mökillä. Jos on 10 nuorta mukana, niin en todellakaan ole mikään kotitalouskone ja tee kaikkea. Omille muksuille jaan duunit, kuten ennenkin ja sitten porukoissa tekevät.
Kukaan ei edes rasitu ja kerkee ottamaan rennosti.
Ymmärrän jos on noin iso lauma nuoria ja olette mökillä. Mutta itellä yksi teini ja tämän tyttöystävä ja normaaliarkea kotona, niin ei ole mitään tarvetta edes avulle. Ei oo mikään kauhee työleiri. Kunhan omat astiansa tuo keittiöön ja poika tekee arjessa ne jutut mitä muutenkin. Pitää huoneensa siistinä ja huolehtii lemmikistä kuten normaalistikin.
Itelle olis painajaista olla jossain mökillä noin ison porukan kesken. Oli sitten nuoria tai aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse ainakaan aikoinaan tehnyt kotitöitä poikaystävän vanhempien luona kun olin 16-19 -vuotias. Olisi tosi outoa edellyttää sitä omienkaan poikien nuorilta tyttöystäviltä. Omat astiat tuodaan tietty keittiöön ja oma huone pidetään siistinä, mutta se on ihan omien poikien vastuulla, ei vieraiden.
Nuo ovat vasta teinejä, anna heidän elää huoletonta nuoruutta äläkä ole niin otsa kurtussa Ap.
"Omat astiat tuodaan tietty keittiöön..." WTF!? Kyllä se ruoka syödään siellä keittiössä, hyvänen aika nyt sentään! Sen verran pitää käytöstapoja olla, että osaa syödä ruokapöydässä ja keskustella muiden kanssa niin kuin päivällisellä kuuluu.
Olen tuo edellinen. Ruoka meillä syödään yhdessä, mutta kyllä teinit saa välipalaa, esim mehua ja leipää, syödä huoneissaan. Rauhoitu ny vähän.
Äidit vihaavat poikien tyttöystäviä kun piti naisena varsin hyvin tietää kuviot ja keinot kuinka miestä käytetään hyväksi. Miehen äiti on yleensä miehen elämässä se ainoa itsensä lisäksi joka pitää miehen puolia
Vierailija kirjoitti:
Mun muksut on nyt 23, 20, 19 ja 2x16. Kaksi vanhinta asuu nykyään omillaan.
Paljon on kavereita nurkissa ollut ja muutama seurustelukaveri.
Omat lapset sitten tekee enemmän. Osa kavereista osallistuu, tarjoaa apuaan, osa ei.
Huomannut, että pari muksuista osaa käynnistää nää tekemättömät kaverit. Niillä on osittain sitä omatoimisuuden puutetta ja ehkä vieraskoreuttakin, ei oikein osata muiden nurkissa aloittaa. Saavat seikkaperäiset ohjeet, niin pääsevät hyvin jyvälle ja yleensä osaavat hienosti.
Ehkä ei ole kotona joutunut tekemään tai saanut (esim tulta sytyttää).. mutta meillä saa tehdä. Se nuoren onnistumisen fiilis, kun joku on ekat tulet tehnyt tai perunat keittänyt. Mielellään tekevät toistekin, tarjoutuvat avuksi.
Etenkin nyt mökillä. Jos on 10 nuorta mukana, niin en todellakaan ole mikään kotitalouskone ja tee kaikkea. Omille muksuille jaan duunit, kuten ennenkin ja sitten porukoissa tekevät.
Kukaan ei edes rasitu ja kerkee ottamaan rennosti.
Tuo on ihan mahtavaa, että osaa antaa tarkemmat ohjeet, että toinen pystyy osallistumaan. Joskushan se menee aikuistenkin kesken niin, että tehdään salaattia yhdessä ja toinen sanoo 'pilko kurkku' ja sitten kun se on pilkottu, tulee jälkeenpäin marinaa, että olisi halunnut sen pilkottavan jotenkin eri tavalla. Kun on vähän kokemattomampi apuri, niin pitää olla tarkemmat ohjeet ja ehkä näyttää alkuun, miten homma toimii.
Se, jolla on asenne 'ei nyt vieraita voi pyytää tekemään mitään' on kyllä hyvää matkaa kohti sellaiseksi 'yksinkö mun pitää täällä keittiössä raataa' -marttyyriksi. Kun kaikki osallistuu, niin kukaan ei kuormitu liikaa ja tunnelmakin pysyy rennompana. Osallistuvat mökkivieraat on tervetulleita uudestaan!
Ruoka ja matkustelu lähentävät. Tekeminen ja muistot on sellaista mikä menee sukupolvien yli.
Ei 17 vuotiaalta voi vaatia paljoa kun huolehtii että näyttää tyhmältä tai jotain menee rikki.
Vierailija kirjoitti:
Ei 17 vuotiaalta voi vaatia paljoa kun huolehtii että näyttää tyhmältä tai jotain menee rikki.
ettämitäkä?
Tottakai pojan "kavereita" pyydetään tulemaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Tulepas pirkko vähän auttamaan tämän maton kanssa, otahan sinä pirjo tuo pää pöytää astioista niin minä otan tämän jne.
En minäkään mene auttamaan talon väkeä heidän askareissaan jolleivät pyydä. En nimittäin itse pidä siitä että joku häärää astiat keittiössäni miten sattuu. Tosi rasittavaa jos joku vieras tyhjentää tiskikonetta : Mihin nää tulee, onko tän kattilan paikka missä? missä teillä on kauhat jne.
Mun muksut on nyt 23, 20, 19 ja 2x16. Kaksi vanhinta asuu nykyään omillaan.
Paljon on kavereita nurkissa ollut ja muutama seurustelukaveri.
Omat lapset sitten tekee enemmän. Osa kavereista osallistuu, tarjoaa apuaan, osa ei.
Huomannut, että pari muksuista osaa käynnistää nää tekemättömät kaverit. Niillä on osittain sitä omatoimisuuden puutetta ja ehkä vieraskoreuttakin, ei oikein osata muiden nurkissa aloittaa. Saavat seikkaperäiset ohjeet, niin pääsevät hyvin jyvälle ja yleensä osaavat hienosti.
Ehkä ei ole kotona joutunut tekemään tai saanut (esim tulta sytyttää).. mutta meillä saa tehdä. Se nuoren onnistumisen fiilis, kun joku on ekat tulet tehnyt tai perunat keittänyt. Mielellään tekevät toistekin, tarjoutuvat avuksi.
Etenkin nyt mökillä. Jos on 10 nuorta mukana, niin en todellakaan ole mikään kotitalouskone ja tee kaikkea. Omille muksuille jaan duunit, kuten ennenkin ja sitten porukoissa tekevät.
Kukaan ei edes rasitu ja kerkee ottamaan rennosti.