Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä oppisin pitämään poikani tyttökaverista?
12.07.2023 |
Huh huh. Kaksi vuotta on kulunut ja tyttö on kuvioissa mukana todella tiiviisti. Sinänsä kiva tyttö mutta hänellä ei ole minkäänlaista aloitekykyä tai reippautta tai tavoitteita. Kyhnäisi vaan pojan kainalossa ja laittaisi kynsiä ym. Hän ei ole koskaan joutunut tekemään mitään kotitöitä kotonansa ja murjottaa aina jos poikani joutuu tekemään kotona jotain muuta kuin makoilemaan sohvassa kuhertelemassa. On myös todella mustasukkainen poikani ajankäytöstä ja pojaltani onkin kadonnut lähes kaikki vanhat kaverit. Argh!
Tyttö kuitenkin näyttää tulleen perheeseemme pysyvmin, joten vinkit kehiin miten kehittää lähes 50-vuotiaan ja 17-vuotiaan naisen suhdetta siten, että kaikilla olisi kotoisampaa yhdessä kun meillä ei ole juuri mitään yhteistä?
Kommentit (219)
En ihan ymmärtänyt asuuko 17-vuotias tyttö ap:n kotona.
Ap. onko lapsesi jo aikuinen vai 17-vuotias hänkin.
Ei kai 17-vuotias ole miniäksi tunkemassa antaa nuorten seurustella, tulee vielä uusia tyttöjä kynsiään lakkaamaan, kunnes pojalle tulee se oikea. En minä koskaan lukiopoikani kohdalla ajatellut häitä, annoin vain tilaa ja huonettaan imuroidessa varoin ettei lattialta sringejä luiskahda imuriin.
Nyt tykkään miniästä, hänestä on tullut yksi lisää iltarukouksiini. Elämä on ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tyttö on 17-vuotisa, minä pitäisin siitä ainakin, ja hyvänä pitäisinkin.
t. Mauri 64v
Vierailija kirjoitti:
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ASen minä ymmärrän jos aloittaja komentaa poikaansa kesken sohvalla löhöilyn että "poika, vie roskat ulos" tai "poika, tyhjennä tiskikone." Mutta se että laitetaan vieraskin tekemään kotitöitä niin aika outoa....
Minä en ymmärrä tuotakaan, että just sillä hetkellä pitää lähteä viemään roskia tai tyhjentämään astianpesukonetta, kun tyttöystävä on paikalla.
Jos on päiväkaupalla, pitääkö askareet jättää tekemättä sinä aikana ? 😕
Jos on päiväkaupalla mitään muuta hetkeäkö ei löydy kuin just se tietty?
No tietty.
Alkoi hymyilyttämään nämä jutut. Oltiin nuoria, kun alettiin seurustella ja se todellakaan ei ollut miehen äidin mieleen, kuten en minäkään.
Mies oli todella hemmoteltu, ei joutunut koskaan tekemään kotonaan mitään, mutta kummasti sen harvan kerran, kun minä siellä olin, löytyi tekemistä, hakemista, viemistä...minä olen aina tehnyt kotona paljon ja tarjouduin tietysti heti apuun, niin naamaa väännellen, ei tarvitse, meillä tehdään omalla tavalla. OK.
No, eipä siinä, vuodet vieri ja poika kävi harvakseltaan kotonaan vain pyörähtämässä. Sitten anoppi sairastui (appiukkoa ei olekaan) ja aloimme käydä auttelemassa. Siinä se anoppi suli viimein ja myönsi, että pelotti pojan puolesta, kun kuulemma olin niin nätti ja reipas tyttö, että sydänsuruja tulee vain pojalle. On niitäkin tullut, kun kohta 40 v on yhdessä oltu, mutta selvitelty ne sitten.
Nykyään anoppi halaa käydessä ja sanoo, että käy useammin. Mutta miestäni kunnioitan siinä, että hän piti välit äitiinsä samalla kun huolen siitä, että ei anna minua pompottaa.
ihan sekavaa tekstiä...siis kuka on 50 ja kuka 17?
jos on kyse nuoresta parista molemmat noin 17 vuotiaita niin antaa toisten kuherrella..tuskin se ainiaan kestää. voisit jutella pojan kanssa että olet huomannut ettei pojalla ole enää kavereita ainakaan kotona käymässä...onko facessa ja näkeekö muualla kavereitaan?
tytölle olis ihan kiva vihjaista että kotitöihin saa osallistua jos meinaa persettään iskeä penkkiin teidän osoitteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse taistelusi, sanotaan. Joko pidät kotisi säännöt entisellään tai hyväksyt tyttöystävän kyhnäämisen. Kahden vuoden tuntemisella uskaltaa jo sanoa, että osallistuu teidän kodin töihin, jos se on sun tahto. Itselläni täsmälleen sama tilanne ja olen alkanut kasvattamaan myös tätä tyttöystävää talon tavoille. Ja h6vin on mennyt, keskustellen ja pyytäen. Alkaa olla jo omatoimisuuttakin havaittavissa. Se on kasvattamista se.
Omituista jos pitää alkaa lasten seurustelukumppaneita kasvattamaan.
Oletko itse vanhempi, 17-vuotiaan vanhempi? Jos et, älä ota kantaa.
Mikäs siinä, jos itse muistat olla ottamatta kantaa mihinkään, mitä et itse ole. Älä arvostele laulajaa, jos et itse ole laulaja, älä ota kantaa politiikkaan, ellet itse ole poliitikko, älä moiti saamaasi ruokaa ellet ole ravintolakokki, älä moiti miehiä ellet itse ole mies jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ihan sekavaa tekstiä...siis kuka on 50 ja kuka 17?
jos on kyse nuoresta parista molemmat noin 17 vuotiaita niin antaa toisten kuherrella..tuskin se ainiaan kestää. voisit jutella pojan kanssa että olet huomannut ettei pojalla ole enää kavereita ainakaan kotona käymässä...onko facessa ja näkeekö muualla kavereitaan?
tytölle olis ihan kiva vihjaista että kotitöihin saa osallistua jos meinaa persettään iskeä penkkiin teidän osoitteessa.
Tuonikäisen kaverisuhteet ei kuulu äidille.
Ja jos poika ei tee kotitöitä, miksi ihmeessä sen vieraan pitäisi tehdä?
Jos kyseessä olisi tyttäresi poikaystävä, odottaisitko hänen tekevän teillä kotitöitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa eniten tuo että tyttöystävä on mustasukkainen ajankäytöstä ja kaverit tippuneet pois, tuo ei ole terveen parisuhteen merkki. Kotitöistä viis, tuossa on ihan oikea ongelma. Kannattaa äitiä puuttua tuohon pikimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihan sekavaa tekstiä...siis kuka on 50 ja kuka 17?
jos on kyse nuoresta parista molemmat noin 17 vuotiaita niin antaa toisten kuherrella..tuskin se ainiaan kestää. voisit jutella pojan kanssa että olet huomannut ettei pojalla ole enää kavereita ainakaan kotona käymässä...onko facessa ja näkeekö muualla kavereitaan?
tytölle olis ihan kiva vihjaista että kotitöihin saa osallistua jos meinaa persettään iskeä penkkiin teidän osoitteessa.
Tuonikäisen kaverisuhteet ei kuulu äidille.
Ja jos poika ei tee kotitöitä, miksi ihmeessä sen vieraan pitäisi tehdä?
Onneksi mun vanhemmat on olleet sun kanssa samaa mieltä! Jo tuota nuorempana olen itse päättänyt, kuka on kaverini ja miten kaverisuhteitani hoidan.
Onneksi lisäksi vanhempani eivät ole vihjailleet poikakavereideni perseestä tai perseen iskemisistä yhtään mitään, vaan senkin asian olen hoitanut, kuten itse olen tahtonut.
Poikakaverini, nykyinen avomieheni, on tullut meille minun vieraanani, minä pyydän häntä seuraksi tai apuun kotitöihin jos tahdon, ei vanhempani. Ei kotityöt mitenkään ole lisääntynyt siitä, että avomieheni istuu sohvalla tai on entisessä huoneessani, joten en ymmärrä, miksi hänen niitä meillä pitäisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa eniten tuo että tyttöystävä on mustasukkainen ajankäytöstä ja kaverit tippuneet pois, tuo ei ole terveen parisuhteen merkki. Kotitöistä viis, tuossa on ihan oikea ongelma. Kannattaa äitiä puuttua tuohon pikimmiten.
Muistakaahan tämä mammat sitten seuraavan kerran, kun harmittaa, että mies taas lähtee kaverien kanssa harrastuksiin ja te jäätte pyörittämään kotia. Koska ettehän te ole mustasukkaisia miehen ajankäytöstä ettekä toivo, että kaverit tippuu pois!
Sori mutta juuri näin se on: jo alta parinkympin pystyi erottamaan ne pojat, joille tyttöystävä ja hänen kanssaan ajanviettäminen on tärkeämpää kuin kaverit. Ja se sama meno on sitten jatkunut, kun lapsia tulee.
Ole vaan niin iloinen, että on tyttö- eikä poikaystävä.
Toisilla se on näin, että poika ei koskaan naista ota vaimokseen ja suvun tarina on satavarmasti tullut tiensä päähän. Lapsi on aina rakas, mutta myös suru jossain muodossaan elinikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa eniten tuo että tyttöystävä on mustasukkainen ajankäytöstä ja kaverit tippuneet pois, tuo ei ole terveen parisuhteen merkki. Kotitöistä viis, tuossa on ihan oikea ongelma. Kannattaa äitiä puuttua tuohon pikimmiten.
Miksi se äiti stalkkaa lastaan tuolla tavoin?
Kyllä sen äidin nyt vaan pitää päästää jo tuonikäisen asioista irti ja luottaa siihen että siihenastinen kasvatus on riittävää.
Ja aika naurettavaa muuttaa tarinaa tuolla tavoin.
Minulla on kolme lasta ikähaitarilla 16-21.
Yhdenkään asioihin en enää sekaannu muuta kuin niin että kaikkien kaverit ja seurustelukumppanit on tervetulleita aina kotiin ja mökille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko poika siis 50? Aika hyvä tuuri ollut jos on saanut 17-vuotiaan.
Opettele lukemaan. Tekstissä ei missään kohtaa lue, että poika on 50. Huolestuttavaa on luetun ymmärtäminen..
Jos kerta pitää kynsien laittamisesta, niin itse ainakin pyytäisin häntä laittamaan kynteni kuntoon. Ehkä voisi harkita esim. kosmetologin työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyttöystävä ei asu teillä, vaan käy kylässä, niin en kyllä ymmärrä miksi sen pojan tyttöystävän pitäisi teillä siivota, tiskata ja laittaa ruokaa. Siksikö koska on nainen? Eiköhän hänellä ole kotitöitä kotonaankin. Onhan näitä anoppeja, appiukkoja ja lankoja, joiden mielestä miniä on kodinhoitaja ja palvelija. Minullekin lankomies on jatkuvasti nakittamassa kotinsa siivousta, enkä todellakaan aio siivota hyväkuntoisen nelikymppisen ukon asuntoa vain siksi, että olen nainen.
Jokaisen kuuluu tehdä osansa. Niin miehen kuin naisenkin. Miten tämä porukka on kasvatettu, joka joka paikasta odottaa saavansa kaiken valmiina itse osallistumatta mitenkään?
Se tyttö on siellä VIERAANA. Ap voi valittaa siitä että oma perhe ei tee tarpeeksi mutta vierailla ei todellakaan ole mitään OSAA joka pitää suorittaa.
Olen neljän lapsen äiti. Kun lapsilla on ollut vieraita, joille on tarjottu ruokaa, he ovat osallistuneet ruuan tekemiseen samoin kuin omat lapsetkin. Minä olen ollut piällysmiehenä, ja komentanut. Saman kohtelun ovat saaneet osakseen niin tytöt kuin pojat, tyttö- tai poikakaverit, eikä kukaan ole ymmärtänyt tai uskaltanut sanoa vastaan. Vielä nyt aikuisinakin vieraat osallistuvat automaattisesti ruuan valmistukseen tai saunan lämmitykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaudu ap ainakin siihen, että poika tulevaisuudessa joutuu elättämään tuon naisen
Jos hän ei tosiaan tee muuta kuin kynsiään laittaa, niin valitettavasti ei taida työssäkäyvää ihmistä hänestä tulla. Sitten vain teeskentelet mukavaa.Höpöhöpö. Minä en tehnyt kotona asuessani yhtään mitään kotitöitä, mutta 45-vuotiaaksi olen selvinnyt olematta päivääkään työtön. Kynsiä laittelen edelleen, mutta olen myös intohimoinen keittiössä häärääjä. En tänäkään päivänä kyllä mielelläni tuppaa muiden keittiöihin, en edes lapsuudenkodissa.
Ei ole mitään tuppautumista jos kohteliaasti tarjoaa apuaan.
Sinun mieleen siis liian ujo, herkkä, epäreipas jne... Kaikki eivät ole reippaita, kaikki eivät edes tykkää "reippaista" ihmisistä. Annapa heidän keskenään nyt vain elää suhdettaan ja elämäänsä, ja keskity omaasi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme lasta ikähaitarilla 16-21.
Yhdenkään asioihin en enää sekaannu muuta kuin niin että kaikkien kaverit ja seurustelukumppanit on tervetulleita aina kotiin ja mökille.
16 v kaipaa vielä sekaantumistasi. Älä ole ylpeä siitä, jos on "kiitollinen" kun et "sekaannu". Älä anna hänen turmella maksaansa ja aivojaan alkoholihuuruisissa juhlissa. Katso, että saa tarpeeksi unta ja muita terveellisiä elintapoja, kysele opiskeluista ja ystävistään. Tarvitsee vielä äitiä ja isää. Rikosoikeudellisestikin.
Jos on päiväkaupalla mitään muuta hetkeäkö ei löydy kuin just se tietty?