Lue keskustelun säännöt.
Sanoin miehelle, kun lapset jäi lomalle koulusta, että en jaksa yksin hoitaa kesän ruokahuoltoa ja ohjelmaa
22.06.2023 |
Mitä on mies tähän mennessä tehnyt Käynyt pari kertaa kaupassa, on laittanut ruokaa tasan kerran.
Nyt kun keskusteltiin tai pikemminkin riideltiin aiheesta, kun mies tuli hyvällä ruokahalulla syömään taas laittamaani iltaruokaa, niin sanoin miehelle, että olis kiva jos hänkin joskus suunnittelis ja laittais jotain hyvää iltapalaa/ruokaa, niin mies alkoi vaan vittuilla: Niin enhän mä koskaan, kun olen niin paska mies.
Ei vitsi miten ärsyttävää. Riitahan siitä sitten tuli, eikä se edennyt mihinkään suuntaan koska mies on käynyt kaupassa ja laittanut ruokaa (kerran). Aivan itsestäänselvyytenä pitää. Ja jos jotain kehtaan huomauttaa, niin alkaa vaan ilkeillä.
Kommentit (494)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollu äiti vuodesta 2000, kolme lasta tehny vuoteen 2010 mennessä. Teen tasan yhden ruoan päivässä, muuten saavat kaivella kaapeista mitä lystäävät. Silloin kun lapset oli pieniä, tein aamupalan, lounaaksi lämmitettiin edellistä päivällistä, välipala vaan otettiin, päivällinen oli ainoa kokattava ruoka, iltapala taas jotain mikä sattui käteen osumaan. Ihan terveitä ihmisiä heistä kasvoi ilman ylisuorittamistakin.
tottakai jo edellisenä päivänä on jäänyt ruokaa se syödään tai pakastetaan ja tehdään uutta jos VOIMAvarat sallii. Lapsia kun on niin ruokaa on tehtävä.
No sitä päivällistä tehdään niin paljon, että sitä jää lounaaksi. Ei niin, että jos sitä jää.
Tässähän olikin kysymys siitä, kuka sitä ruokaa tekee. Ei siitä, kuinka paljon sitä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakoululaisten kanssa työlästä on tehdä sitä kokonaissuunnitelmaa.
Mitä eväitä minnekin leirille. Missä niistä leireistä on jääkaappi ja mikro, missä ei.
Kuka menee kenenkin kaverin mökille ja koska.
Ketkä on yksin kotona kun vanhemmat on töissä. Mitä ruokaa siellä kotona pitää olla sen työpäivän ajan jne.
Kuka kuskaa, kuka vie, kuka hakee, mitä kamoja, onko makuupussit kotona vai mökillä, istuinalustat, kumpparit, mikä reppu, missä juomapullot, onko keittotermari vielä ok
Mihin jätetään vara-avain, onkohan joku naapuri kotona jos sattuu jotain.
Sitten kun ne lapset siitä kasvaa, ruokaa vaan tarvitaan ja paljon ja kaapeissa pitää olla tarvikkeita.
Mutta noi kesät kun lapset luokilla 1-3 on ne työntäyteisimmät.
Vierailija kirjoitti:
Alakoululaisten kanssa työlästä on tehdä sitä kokonaissuunnitelmaa.
Mitä eväitä minnekin leirille. Missä niistä leireistä on jääkaappi ja mikro, missä ei.
Kuka menee kenenkin kaverin mökille ja koska.
Ketkä on yksin kotona kun vanhemmat on töissä. Mitä ruokaa siellä kotona pitää olla sen työpäivän ajan jne.
Kuka kuskaa, kuka vie, kuka hakee, mitä kamoja, onko makuupussit kotona vai mökillä, istuinalustat, kumpparit, mikä reppu, missä juomapullot, onko keittotermari vielä ok
Mihin jätetään vara-avain, onkohan joku naapuri kotona jos sattuu jotain.
Sitten kun ne lapset siitä kasvaa, ruokaa vaan tarvitaan ja paljon ja kaapeissa pitää olla tarvikkeita.
Mutta noi kesät kun lapset luokilla 1-3 on ne työntäyteisimmät.
Niin?
Vierailija kirjoitti:
mikä ihmeen iltaruoka? aamupala, lämmin ruoka ja iltapala, meillä lapset kirmaa ulkona ja helteillä ei jaksa 5 ateriaa syödä. Tee iso keitto / uunivuoka ruokaa ja siitä saa syödä. Jos haluaa lisää niin tekee itse.
Aika karua tuo ruokahuolto teillä näyttää olevan. Kyllä kasvavat lapset, varsinkin jos "kirmaavat ulkona" tarvitsevat enemmän ruokaa oli sitten helle tai ei. Ihan normisti aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala + jätskit. Kulustus liikkuvilla lapsilla on loma-aikoina suurempi kuin koulunpenkillä-
Vaimo kokkaa lasten kanssa ja minä palstailen sekä tiskaan aterian jälkeen. Myöhemmin minun vuoroni laittaa ruoka ja silloin vaimo siivoaa jäljet. Lapset haluavat illalla paistaa lettuja. Ostoslista ja ruokien suunnittelu hoitui yhdessä ja kotiinkuljetus kuten muinakin viikkoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä hoidan ruokahuollosta suunnittelun, kauppalistojen laatimisen ja kokkaamisen. Mies käy kaupassa, siivoaa ja tiskaa jäljet. Lapsi kattaa pöydän. En ala marttyyriksi. Muutkin kotityöt on jaettu samoin.
Mua kiinnostaisi tietää, että miten ihmiset käyttää hirveästi aikaa terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion suunnitteluun. Mun mielestä ruokavalio on terveelinen ja tasapainoinen, jos aamu-, väli- ja iltapalat ovat terveellisiä ja sitten tekee terveellistä lounasta ja illallista. Ehkä sen verran voin ajatella, että jos lounas on ollut kesäkeittoa, niin illalla ruoassa kannattaa olla enemmän proteiinia. Mutta tässä keskustelussa jotkut tuntuu suunnittelevan ateriat vitamiinien tarkkuudella. Onko teillä joku ihan friikki ruokavalio (raakaruokaketovegaani?) vai oletteko allergisia kaikelle? Vai onko taustalla vaan joku tarve kontrolloida jotain osaa elämästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mikä ihmeen iltaruoka? aamupala, lämmin ruoka ja iltapala, meillä lapset kirmaa ulkona ja helteillä ei jaksa 5 ateriaa syödä. Tee iso keitto / uunivuoka ruokaa ja siitä saa syödä. Jos haluaa lisää niin tekee itse.
Aika karua tuo ruokahuolto teillä näyttää olevan. Kyllä kasvavat lapset, varsinkin jos "kirmaavat ulkona" tarvitsevat enemmän ruokaa oli sitten helle tai ei. Ihan normisti aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala + jätskit. Kulustus liikkuvilla lapsilla on loma-aikoina suurempi kuin koulunpenkillä-
Meillä lapset nukkuvat edelleen joten aamiainen menee todella myöhäiseksi saati muut ateriat jos viisi ruokailua.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kukaan koskaan mitään, vaan kaikki aina vain.
Ap. aloituksesi miehelle sisälsi negatiivisen viestin. Se meni perille. Puhukaa kauniisti. Meillä mies haluaa kertoa omista toiveistaan, kun minä kysyn mitä haluaa. Silloin hän myös tulee usein mukaan laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytää.Hän tulee usein mukaan kun osaat ohjata ja sanoittaa oikein. Vastuu on kuitenkin sinulla. Cool.
Kumppaninvalinnassa olisi hyvä kartoittaa tilanne kunnolla. Mikäli toinen aiemmin asunut äidin passaamana tai elänyt sikolättiä muistuttavassa poikamiesboksissa, niin ennuste muutokselle on heikko.
Tuo ei auta. Lähes kaikki miehet sysäävät kotityöt ja lastenhoidon naisille. Tasa-arvo ei ole toteutunut eikä edes edistynyt viimeiseen 20-30 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kateellinen reppana alapeukuttaa jokaista vastausta joissa kerrotaan ettei kaikissa perheissä ole ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, että miten ihmiset käyttää hirveästi aikaa terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion suunnitteluun. Mun mielestä ruokavalio on terveelinen ja tasapainoinen, jos aamu-, väli- ja iltapalat ovat terveellisiä ja sitten tekee terveellistä lounasta ja illallista. Ehkä sen verran voin ajatella, että jos lounas on ollut kesäkeittoa, niin illalla ruoassa kannattaa olla enemmän proteiinia. Mutta tässä keskustelussa jotkut tuntuu suunnittelevan ateriat vitamiinien tarkkuudella. Onko teillä joku ihan friikki ruokavalio (raakaruokaketovegaani?) vai oletteko allergisia kaikelle? Vai onko taustalla vaan joku tarve kontrolloida jotain osaa elämästä?
Ne koululaisethan ei ole enää siellä vain kotona suömässä vaan kuka missäkin. Eli kun sulla on yksi lapsi leirillä, yksi kaverilla ja kolmannella on samanikäinen serkku seurana kotona niin se paletti käy mutkikkaammaksi.
Varsinkin kun sitten se kuvio on taas parin päivän päästä erilainen.
Käytännössä kokataan koko ajan. Jos ei muuta niin tehdään pakastimeen vara-annoksia ja jääkaappiin salaattirasiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit tyytyväinen että lapsillasi on ruokaa. Teidät pitäisi heittää miehesi kanssa vähäksi aikaa vaikka Intian slummeihin elämään. Oppisitte mikä on elämässä riitelemisen arvoinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Olisit tyytyväinen että lapsillasi on ruokaa. Teidät pitäisi heittää miehesi kanssa vähäksi aikaa vaikka Intian slummeihin elämään. Oppisitte mikä on elämässä riitelemisen arvoinen asia.
Eli omassa parisuhteessa tulee sietää epäreiluutta ja epätasa-arvoa sen vuoksi, että Intiassa on slummeja? Menepäs nyt kiltisti veneen alle asumaan. Maailmassa on monia, joilla ei ole kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, että miten ihmiset käyttää hirveästi aikaa terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion suunnitteluun. Mun mielestä ruokavalio on terveelinen ja tasapainoinen, jos aamu-, väli- ja iltapalat ovat terveellisiä ja sitten tekee terveellistä lounasta ja illallista. Ehkä sen verran voin ajatella, että jos lounas on ollut kesäkeittoa, niin illalla ruoassa kannattaa olla enemmän proteiinia. Mutta tässä keskustelussa jotkut tuntuu suunnittelevan ateriat vitamiinien tarkkuudella. Onko teillä joku ihan friikki ruokavalio (raakaruokaketovegaani?) vai oletteko allergisia kaikelle? Vai onko taustalla vaan joku tarve kontrolloida jotain osaa elämästä?
Ne koululaisethan ei ole enää siellä vain kotona suömässä vaan kuka missäkin. Eli kun sulla on yksi lapsi leirillä, yksi kaverilla ja kolmannella on samanikäinen serkku seurana kotona niin se paletti käy mutkikkaammaksi.
Varsinkin kun sitten se kuvio on taas parin päivän päästä erilainen.
Käytännössä kokataan koko ajan. Jos ei muuta niin tehdään pakastimeen vara-annoksia ja jääkaappiin salaattirasiaa.
Olen ollut yksinhuoltaja ja voin sanoa, etten todellakaan kokannut koko ajan. Vietettiin lasten kanssa oikein mukavia kesäpäiviä ja syötiin terveellisesti. Jotain on vialla, jos kaikki aika menee ruuanlaittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kukaan koskaan mitään, vaan kaikki aina vain.
Ap. aloituksesi miehelle sisälsi negatiivisen viestin. Se meni perille. Puhukaa kauniisti. Meillä mies haluaa kertoa omista toiveistaan, kun minä kysyn mitä haluaa. Silloin hän myös tulee usein mukaan laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytää.Hän tulee usein mukaan kun osaat ohjata ja sanoittaa oikein. Vastuu on kuitenkin sinulla. Cool.
Kumppaninvalinnassa olisi hyvä kartoittaa tilanne kunnolla. Mikäli toinen aiemmin asunut äidin passaamana tai elänyt sikolättiä muistuttavassa poikamiesboksissa, niin ennuste muutokselle on heikko.
Tuo ei auta. Lähes kaikki miehet sysäävät kotityöt ja lastenhoidon naisille. Tasa-arvo ei ole toteutunut eikä edes edistynyt viimeiseen 20-30 vuoteen.
Miksi annat sysätä? Jos alat passamaan toista, niin ei tarvitse yllättyä.
Herranen aika, miten veteliä naisia. Olen itse ollut kolmen lapsen yksinhuoltajana lähes heidän koko ikänsä. Olen käynyt töissä, hoitanut kaiken itse. Apukäsiä ei koskaan ollut.
Lapset ovat olleet aina vain minulla. Ei ollut isovanhempia. Oli vain minä ja lapset aina.
En ymmärrä naisia, jotka ruikuttavat ja valittavat kaikesta.
Naiset ovat joskus joutuneet koville, miehet olivat sodassa ja naiset eivät osaansa valittaneet, vaikka oli tusina lapsia, oli vesi kannettava kaivosta, puut hommattava, että sai hellaan tulen ja uuni oli lämmitettävä ym.
Valmisruokiahan ei muutama kymmenen vuotta takaperin ollut missään vielä myynnissä, vaan naiset laittoivat alusta loppuun ruuan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostaisi tietää, että miten ihmiset käyttää hirveästi aikaa terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion suunnitteluun. Mun mielestä ruokavalio on terveelinen ja tasapainoinen, jos aamu-, väli- ja iltapalat ovat terveellisiä ja sitten tekee terveellistä lounasta ja illallista. Ehkä sen verran voin ajatella, että jos lounas on ollut kesäkeittoa, niin illalla ruoassa kannattaa olla enemmän proteiinia. Mutta tässä keskustelussa jotkut tuntuu suunnittelevan ateriat vitamiinien tarkkuudella. Onko teillä joku ihan friikki ruokavalio (raakaruokaketovegaani?) vai oletteko allergisia kaikelle? Vai onko taustalla vaan joku tarve kontrolloida jotain osaa elämästä?
Ne koululaisethan ei ole enää siellä vain kotona suömässä vaan kuka missäkin. Eli kun sulla on yksi lapsi leirillä, yksi kaverilla ja kolmannella on samanikäinen serkku seurana kotona niin se paletti käy mutkikkaammaksi.
Varsinkin kun sitten se kuvio on taas parin päivän päästä erilainen.
Käytännössä kokataan koko ajan. Jos ei muuta niin tehdään pakastimeen vara-annoksia ja jääkaappiin salaattirasiaa.
Olen ollut yksinhuoltaja ja voin sanoa, etten todellakaan kokannut koko ajan. Vietettiin lasten kanssa oikein mukavia kesäpäiviä ja syötiin terveellisesti. Jotain on vialla, jos kaikki aika menee ruuanlaittoon.
Kertoisitko esimerkin viikon ruokalistasta, jos mielestäsi kokkailuun ei mennyt älyttömästi aikaa, kun lapset olivat pieniä koululaisia ja söivät lomalla joka aterian kotona? Minulla on kolme jo aikuista lasta, mutta kyllä minusta juuri tuo jatkuva ruoanlaitto oli yksi suurimmista lasten aihettamista lisätyöstä. Meillä onneksi mies osallistui siihen paljon, mutta olen silti helpottunut siitä, että tuo vaihe on ohi.
Aamupuuron keittäminen ei minusta ollut iso homma, ja väli- ja iltapalan lapset hoitivat itse (toki piti huolehtia, että jääkaapissa oli sitä varten tarvikkeita), mutta jokapäiväinen lounaan ja päivällisen laitto oli rasittavaa. Viisihenkisen perheen kanssa vain harvassa ruokalajissa toimii edes se, että seuraavan päivän lounaaksi voi lämmittää edellisen päivän tähteet. Ruokaa pitää sitten kerralla tehdä hirveä määrä, jotta sitä riittäisi viidelle hengelle kahdelle aterialle, eikä niin ison määrän tekeminen suju enää samalla vaivalla kuin yhden aterian valmistus harvoja poikkeuksia (esim. karjalanpaisti) lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Herranen aika, miten veteliä naisia. Olen itse ollut kolmen lapsen yksinhuoltajana lähes heidän koko ikänsä. Olen käynyt töissä, hoitanut kaiken itse. Apukäsiä ei koskaan ollut.
Lapset ovat olleet aina vain minulla. Ei ollut isovanhempia. Oli vain minä ja lapset aina.
En ymmärrä naisia, jotka ruikuttavat ja valittavat kaikesta.
Naiset ovat joskus joutuneet koville, miehet olivat sodassa ja naiset eivät osaansa valittaneet, vaikka oli tusina lapsia, oli vesi kannettava kaivosta, puut hommattava, että sai hellaan tulen ja uuni oli lämmitettävä ym.
Olen tuo paria viestiä aiemmin kirjoittanut yksinhuoltaja. Tillannehan on aivan eri, jos perheessä on toinen aikuinen. Silloin on päivänselvää, että myös hän osallistuu kaikkeen.
Kumppaninvalinnassa olisi hyvä kartoittaa tilanne kunnolla. Mikäli toinen aiemmin asunut äidin passaamana tai elänyt sikolättiä muistuttavassa poikamiesboksissa, niin ennuste muutokselle on heikko.