Sanoin miehelle, kun lapset jäi lomalle koulusta, että en jaksa yksin hoitaa kesän ruokahuoltoa ja ohjelmaa
Mitä on mies tähän mennessä tehnyt Käynyt pari kertaa kaupassa, on laittanut ruokaa tasan kerran.
Nyt kun keskusteltiin tai pikemminkin riideltiin aiheesta, kun mies tuli hyvällä ruokahalulla syömään taas laittamaani iltaruokaa, niin sanoin miehelle, että olis kiva jos hänkin joskus suunnittelis ja laittais jotain hyvää iltapalaa/ruokaa, niin mies alkoi vaan vittuilla: Niin enhän mä koskaan, kun olen niin paska mies.
Ei vitsi miten ärsyttävää. Riitahan siitä sitten tuli, eikä se edennyt mihinkään suuntaan koska mies on käynyt kaupassa ja laittanut ruokaa (kerran). Aivan itsestäänselvyytenä pitää. Ja jos jotain kehtaan huomauttaa, niin alkaa vaan ilkeillä.
Kommentit (494)
Eeo on oven takana, ellet ole ihan lapatossu. Jos olet, niin onnea valitsemallesi tielle.
No eihän sinun tarvi. Lopeta ruoan laitto. Jos kuolevat nälkään jääkaapissa kuitenkin ruokaa ollessa niin voi voi.
Olen huomannut itsekin, että tuollainen huomauttaminen että "olis kiva kun sinäkin joskus tekisit jotain" ei toimi. Se on ärsyttävää sille toiselle, ja kun itseä ärsyttää jo valmiiksi, niin totta kai tulee riita. Ehkä pitäisi vaan sanoa, että minä tein tänään, huomenna on sun vuoro. Ja sitten ylihuomenna taas minä teen. Ei se mies töissäkään sano varmasti työkavereille noin, että en tee kun kerran tässä kuussa jo tein töitä...
Miksi te valitsette puolisoiksi näitä mieslapsia? Kovasti sitä vaan aina ihmettelee. Omassa lähipiirissäkin useampi mieslapsi ja kaikilla aina puoliso. Mikä niissä vetoaa?
Lakkaa vähäksi aikaa tekemästä kaikki kotityöt, joita ukko pitää itsestäänselvyytenä. Hae lapsille noutoruokaa muutama päivä, jos kukkaro kestää, ja jätä ukko ilman ruokaa. Alkaa ehkä hoksata jotain.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut itsekin, että tuollainen huomauttaminen että "olis kiva kun sinäkin joskus tekisit jotain" ei toimi. Se on ärsyttävää sille toiselle, ja kun itseä ärsyttää jo valmiiksi, niin totta kai tulee riita. Ehkä pitäisi vaan sanoa, että minä tein tänään, huomenna on sun vuoro. Ja sitten ylihuomenna taas minä teen. Ei se mies töissäkään sano varmasti työkavereille noin, että en tee kun kerran tässä kuussa jo tein töitä...
Niin totta, mutta jos on kehdannut vaan hyvällä ruokahalulla itsestäänselvyytenä syödä toisen ostamia, suunnittelemia ja valmistamia ruokia jo lähes kuukauden ajan antamatta mitään ikäänkuin takaisin, niin kyllä sietää vähän kestääkin huomauttelua.
mikä ihmeen iltaruoka? aamupala, lämmin ruoka ja iltapala, meillä lapset kirmaa ulkona ja helteillä ei jaksa 5 ateriaa syödä. Tee iso keitto / uunivuoka ruokaa ja siitä saa syödä. Jos haluaa lisää niin tekee itse.
Vierailija kirjoitti:
mikä ihmeen iltaruoka? aamupala, lämmin ruoka ja iltapala, meillä lapset kirmaa ulkona ja helteillä ei jaksa 5 ateriaa syödä. Tee iso keitto / uunivuoka ruokaa ja siitä saa syödä. Jos haluaa lisää niin tekee itse.
No tänään syötiin iltaruokaa. Syötiin lounas jo klo12 ja se oli aika kevyt. Lapset urheilee ja syö aika paljon, vaikka hoikkia ovatkin. Vaihtelee tämä. Ei ollut tämäkään lämmin ruoka vaan ruokaisa salaatti. T. Ap
Kun ei kukaan koskaan mitään, vaan kaikki aina vain.
Ap. aloituksesi miehelle sisälsi negatiivisen viestin. Se meni perille. Puhukaa kauniisti. Meillä mies haluaa kertoa omista toiveistaan, kun minä kysyn mitä haluaa. Silloin hän myös tulee usein mukaan laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytää.
Kouluikäisistä lapsista on kasvatettu yhtä kädettömiä kuin isästä?
Ostatte ruoka-ainekset usemmaksi päiväksi etukäteen ja sovitte vuorot. Otat puolison mukaan jo suunnitteluun (kauppalistan tekoon tai kauppaan mukaan). Keskustelet asiasta etukäteen tyyliin, huomenna on kauppapäivä tehdäänkö yhdessä listaa, mitä ruokaa haluaisit vuorollasi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kukaan koskaan mitään, vaan kaikki aina vain.
Ap. aloituksesi miehelle sisälsi negatiivisen viestin. Se meni perille. Puhukaa kauniisti. Meillä mies haluaa kertoa omista toiveistaan, kun minä kysyn mitä haluaa. Silloin hän myös tulee usein mukaan laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytää.
Hän tulee usein mukaan kun osaat ohjata ja sanoittaa oikein. Vastuu on kuitenkin sinulla. Cool.
Joo, no eihän tuollainen marttyyripiikittely mitään auta. Kalenterit käsiin, ja ruksitte päivät, jolloin mies tekee ruoan (ja hommaa niihin ainekset).
Voisiko asioita tehdä yhdessä? Roolit on varmaan tosi jumittuneet, jos ei voi kumppanille sanoa jotain seuraavista lausesita: Kumpi tekee ruoan ja kumpi tiskaa tänään? Teetkö salaatin, jos minä teen pihvit? Lähdetään kaupaan yhdessä hakemaan grillattavat ruoat tänään. Mitäs syötäisiin tänään vai pidetäänkö pizzapäivä.
Jos se teidän suhteeseen sopii, voi sorretuksi kokemansa osapuoli myös vaihtaa osia. Katot mitä toinen tekee ja teet perässä.
Sanot vaan muille, mitä olen (iskä, äiti, teini) tänään :-)
Vierailija kirjoitti:
Ostatte ruoka-ainekset usemmaksi päiväksi etukäteen ja sovitte vuorot. Otat puolison mukaan jo suunnitteluun (kauppalistan tekoon tai kauppaan mukaan). Keskustelet asiasta etukäteen tyyliin, huomenna on kauppapäivä tehdäänkö yhdessä listaa, mitä ruokaa haluaisit vuorollasi tehdä?
Ei vaan sanot puolisolle että ruoka hoidetaan vuoroviikoin. Ei kai nyt jumalauta aikuista ihmistä tarvitse opastaa ja paapoa kuin pikkupentua. Heitä ulos jos ei älyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut itsekin, että tuollainen huomauttaminen että "olis kiva kun sinäkin joskus tekisit jotain" ei toimi. Se on ärsyttävää sille toiselle, ja kun itseä ärsyttää jo valmiiksi, niin totta kai tulee riita. Ehkä pitäisi vaan sanoa, että minä tein tänään, huomenna on sun vuoro. Ja sitten ylihuomenna taas minä teen. Ei se mies töissäkään sano varmasti työkavereille noin, että en tee kun kerran tässä kuussa jo tein töitä...
Niin totta, mutta jos on kehdannut vaan hyvällä ruokahalulla itsestäänselvyytenä syödä toisen ostamia, suunnittelemia ja valmistamia ruokia jo lähes kuukauden ajan antamatta mitään ikäänkuin takaisin, niin kyllä sietää vähän kestääkin huomauttelua.
Mitä ihmeen suunnittelemista ruuanlaitossa on? Teill ä tuntuu menevän tuntitolkulla siihen, kun mietitte ja pohditte ruokia ja jos mies omalla "vuorollaan" ostaa eineksiä, saatte raivarin. Kun ideana nimenomaan on se, että nähdään paljon vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostatte ruoka-ainekset usemmaksi päiväksi etukäteen ja sovitte vuorot. Otat puolison mukaan jo suunnitteluun (kauppalistan tekoon tai kauppaan mukaan). Keskustelet asiasta etukäteen tyyliin, huomenna on kauppapäivä tehdäänkö yhdessä listaa, mitä ruokaa haluaisit vuorollasi tehdä?
Ei vaan sanot puolisolle että ruoka hoidetaan vuoroviikoin. Ei kai nyt jumalauta aikuista ihmistä tarvitse opastaa ja paapoa kuin pikkupentua. Heitä ulos jos ei älyä.
Aika ripeästi mies kysyy, että maksatko myös puolet talouden yhteisistä kuluista, jos kotityöt jaetaan. Ja nainen vastaa, että en tietenkään, sinun ne yhteiset kulut pitää maksaa, koska tienaat enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Naisethan ne lapsia maailmaan porsivatkin niin naisten tehtävä niitä on hoitaa ja ruokkia.
Miesten spermasta ne lapset tulevat, joten miesten tehtävä on hoitaa ja ruokkia lapset.
Vierailija kirjoitti:
Kun ei kukaan koskaan mitään, vaan kaikki aina vain.
Ap. aloituksesi miehelle sisälsi negatiivisen viestin. Se meni perille. Puhukaa kauniisti. Meillä mies haluaa kertoa omista toiveistaan, kun minä kysyn mitä haluaa. Silloin hän myös tulee usein mukaan laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytää.
AIVAN!
Ois sanonu että hitsi kun teitkin hyvää, parempaa kun mun tekeminen, voiisit kyllä kokeilla vaikka xxx kun mä en onnistunut!
Keppiä ja porkkanaa! Se ei toimi! Ota pelkkä porkkana käyttöön!
Ette taida sopia vanhemmiksi.