Alhainen syntyvyys tuhoaa Suomen
1. Väestön ikääntyminen: Alhainen syntyvyys johtaa siihen, että ihmiset eivät synnytä tarpeeksi lapsia tulevaisuuden työvoiman ja veronmaksajien tarpeisiin. Tämä voi johtaa suuren osan väestöstä olemiseen eläkkeellä ja pienentyneeseen työvoiman tarjontaan.
2. Julkisen talouden rasitus: Koska väestö ikääntyy ja työvoiman tarjonta pienenee, julkisen talouden kustannukset kasvavat, kun eläkkeiden ja terveydenhuollon tarve kasvaa. Verotulojen väheneminen lisää julkisen talouden paineita, jolloin julkisia palveluita voidaan joutua leikkaamaan.
3. Talouskasvun hidastuminen: Väestön ikääntyminen johtaa myös talouskasvun hidastumiseen, koska nuorempi ikäluokka tuottaa enemmän taloudellista toimintaa kuin vanhempi ikäluokka.
4. Työvoiman osaamispula: Joissakin ammateissa, kuten teknologian ja terveydenhuollon aloilla, voi olla vaikeuksia löytää riittävästi osaavaa työvoimaa, kun väestö vähenee ja koulutusmahdollisuudet vähenevät.
5. Huoltosuhdeongelmat: Alhainen syntyvyys voi johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen eli työikäisten ja eläkeläisten suhdeluvun epätasapainoon.
6. Taloudelliset ongelmat: Alhainen syntyvyys voi vaikuttaa haitallisesti maan talouteen, koska se johtaa vähäiseen työvoiman tarjontaan ja korkeampaan verorasitukseen. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti Suomen kansantalouteen ja heikentää sen kilpailukykyä.
7. Vähentyvä puolustuskyky: Alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen puolustuskyky voi heikentyä, jos esimerkiksi joukkojen määrä ei riitä torjumaan uhkia.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella nuorella ei riitä enää uskoa siihen, että elämä kantaa.
Se usko loppu jo peruskoulun ensimmäisten vuosien aikana. Viimeiset haaveet kaatui lähihoitaja opintojen aikana. Nyt sitä vaan selviytyy jokaisesta päivästä.
Niin, me olemme eläneet läpi sen päivittäisen arjen päiväkodeissa, kouluissa, jne joista aikuiset lukee vain iltapäivälehdistä.
N25, työkyvyttömyyseläkeläinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Pitää väestö ennallaan, siis alle 65-vuotias väestö. Eläkepyramidilla olisi mahdollisuuksia pysyä pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat syntyivät tukien avulla. Nyt lapsiperheillä on todella köyhää ja epävarmaa.
Suurten ikäluokkien syntyessä ei valtio jakanut minkäänlaisia tukia lapsiperheille. Päinvastoin -kaikki oli kortilla. Suomi oli kansakuntana vasta nousussa. Suuret ikäluokat rakensivat kaiken tämän hyvän Suomeen
Tämä on valhetta. Suurten ikäluokkien myötä tuli lapsilisät, ja heidän kasvaessaan samaa tahtia otettiin käyttöön uusia parannuksia kuten opintolainan valtiontakaus, arava-lainat asumiseen, ja heidän tullessa lisääntymisikään alettiin parantaa perhevapaita.
Ymmärrätkö edes mitä tarkoitetaan suurilla ikäluokilla tai ymmärrätkö minkä kokoisia ne ensimmäiset lapsilisät oli? vielä 200 luvulla niitä maksettiin vain lapsen 16 ikävuoteen saakka nykyään täysikäisyyteen. Marista nykyään kyllä osataan ja syyttää muita omista epäonnistumisista ja laiskuudesta. Ei mitään muuta.
Suuret ikäluokat nimenomaan olivat näiden lapsilisien takana, mutta näköjään et osaa sitä arvostaa. Ilman noita ikäluokkia sinäkään et mitään avustuksia saisi, vaan elettäisiin pellossa niin kuin itä-rajan takana tehdään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Tulevaisuudessa tulee olemaan entistä vähemmän työpaikkoja. Siihen ei auta se, että synnytetään lisää ihmisiä, joita odottaa työttömyys. Työttömyyskorvaukset maksetaan myös verovaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Se on jo tullut. Nuorisotyöttömyys on valtavan suurta kehittyneissä maissa. Pulaa on vain kokeneista huippuosaajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Se on jo tullut. Nuorisotyöttömyys on valtavan suurta kehittyneissä maissa. Pulaa on vain kokeneista huippuosaajista.
Miksi se teknologinen tuottavuus tuli sitten kun tupttavuuden nousu hidastui? Miksi se ei tullut 1960-luvulla, jolloin tuottavuuden kasvu oli huimaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Entä mihin ne vähätkin lapset sitten isoina työllistyvät, jos tulevat kasvuyrittäjät ja heidän asiakkaansa jäävät syntymättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Se on jo tullut. Nuorisotyöttömyys on valtavan suurta kehittyneissä maissa. Pulaa on vain kokeneista huippuosaajista.
Miksi se teknologinen tuottavuus tuli sitten kun tupttavuuden nousu hidastui? Miksi se ei tullut 1960-luvulla, jolloin tuottavuuden kasvu oli huimaa?
Muotoiletko kysymyksesi uudestaan ymmärrettävään muotoon? Nyt siinä on ristiriita.
Vierailija kirjoitti:
Susia on koko maailmassa yhteensä 200 000. Eli saman verran kuin ihmisiä.
Mikä salaliittohörhöjen tilastotieto tämä on? Ihmisiä on yli 8 miljardia.
Siis tuhoaa Suomen? No ei se minua tuhoa kuitenkaan. Täällä on valitettu vuosikymmeniä suuresta työttömyydestä niin eikös suunta ole nyt oikea? Ei minua haittaa vaikkei valtio saisikaan tuloja kun pääasia on että minä saan. Ei Suomi ole maailman ainoa valtio jossa voi asua jos tämä sattuisi "tuhoutumaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Se on jo tullut. Nuorisotyöttömyys on valtavan suurta kehittyneissä maissa. Pulaa on vain kokeneista huippuosaajista.
Heh heh. Miksi sitten pulaa on jatkuvasti lähihoitajista, siivoojista, kaupan työntekijöistä, maataloustyöntekijöistä, tarjoilijoista, bussikuskeista ym?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Se on jo tullut. Nuorisotyöttömyys on valtavan suurta kehittyneissä maissa. Pulaa on vain kokeneista huippuosaajista.
Miksi se teknologinen tuottavuus tuli sitten kun tupttavuuden nousu hidastui? Miksi se ei tullut 1960-luvulla, jolloin tuottavuuden kasvu oli huimaa?
Muotoiletko kysymyksesi uudestaan ymmärrettävään muotoon? Nyt siinä on ristiriita.
Sori, sanat sekaisin! Tuottavuuden nousu oli 1960-luvulla huimaa, mutta teknologinen tai muukaan työttömyys ei raketoinut. Miksi ei, jos tuottavuuden noususta yleensä seuraa työttömyyttä, eikä nopeaa talouskasvua?
Tuottavuus alkoi sakata Suomessa vuoden 2008 jälkeen, vaan ei ole työttömyys painunut pohjamutiin. Miksi ei?
Kyllähän täällä lisäännytään, mutta lisääntyjiä ovat ne, jotka eivät edes kieltä osaa saati veroja maksa. Eivät työssäkäyvät suomalaiset voi lisääntyä, kun elätettäviä on liikaa eikä käteen jää tarpeeksi, että olisi varaa tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisesti huoltosuhteen heikentyminen tarkoittaa, että yksi työssäkäyvä elättää entistä suurempaa määrää vanhuksia. Se on merkittävä taloudellinen rasite ja heikentää koko maan kilpailukykyä.
Ennen sen yhden työntekijän hommia olisi tehnyt kolme työntekijää.
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.
Meidän pitäisi kasvattaa väestöä, että olisi enemmän väestöä elättämään edellinen sukupolvi?
Mihin ihmiset on näitä ihmisiä työllistämässä? Työvoiman tarve tippuu jatkuvasti. Suurimmat Suomessakin työllistävät ammatit, ajoneuvojen kuljettajat ja kauppojen myyjät, ovat lähitulevaisuudessa rajun rationalisoinnin kohteena ja myös erilaisten asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammattien työvoimatarve vähenee rajusti.
Tuota ns. teknologista työttömyyttä on pelätty 1700-luvulta saakka, kun ensimmäiset höyrykoneet veivät julmetusti työpaikkoja, kun ihmislihaksia korvattiin höyryvoimalla. Ei ole vielä tullut sitä teknologista työttömyyttä.
Palkat ovat nousseet nopeiten ja työttömyys ollut alhaisin yleensä silloin kun tuottavuus on noussut nopeiten.
Työttömyys on torjuttu alentamalla työaikaa. Teollisen vallankumouksen alkuaikoina tehtiin töitä kuutena päivänä viikossa jopa 14 tuntisia työpäiviä ilman lomia. Työtä tehtiin lapsuudesta lähtien eikä eläkettä tunnettu vaan töitä tehtiin kunnes ei kyetty ja kuoltiin pois.
Yleistä työaikaa ei ole alennettu pitkään aikaan, vaikka teknologia on vienyt ihmistyön tarvetta. Siitä johtuu työttömyys ja osa-aikatyöt joita tekee koko ajan yhä suurempi osa työvoimasta.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuhoaa Suomen? No ei se minua tuhoa kuitenkaan. Täällä on valitettu vuosikymmeniä suuresta työttömyydestä niin eikös suunta ole nyt oikea? Ei minua haittaa vaikkei valtio saisikaan tuloja kun pääasia on että minä saan. Ei Suomi ole maailman ainoa valtio jossa voi asua jos tämä sattuisi "tuhoutumaan".
Alhainen syntyvyys ei tarkoita matalaa työttömyyttä. Kun ne ihmiset synnyttävät työpaikat, ei kukaan muu. Päinvastoin alhainen syntyvyys saa negatiivisen kierteen aikaan, jossa vähien työikäisten rahat menevät vanhusten elättämiseen ja eläkkeiden maksuun. Silloin ei synny uusia innovaatioita eikä työpaikkoja.
Esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja lukuisissa Itä-Euroopan maissa on ollut pitkään matala syntyvyys. Niissä maissa myös nuorisotyöttömyys on korkea ja talous kuralla. Ei se niin mene, että nuorille riittää töitä jos huoltosuhde on pielessä. Päinvastoin.
Parahin ap, varsin hyviä tekoälyn kanssa aikaan saatu teksti. Tiedä huutia!
Mutta kun eläkkeet noysevat koko ajan suhteessa palkkoihin, ja eläkkeet rahoitetaan verottamalla ihmistyön teettämistä ja tekemistä.