Mitä haluaisit sanoa ihmiselle, joka on aiheuttanut sinulle trauman?
Suututtaa, että jonkun teoilla voi olla niin kauaskantoiset seuraukset että vielä vuosienkin päästä vanha trauma nousee pintaan muistuttelemaan olemassaolollaan ja vaikuttamaan asioihin. Tajuaakohan tämä ihminen yhtään itse, minkälaisia seurauksia hänen teoillaan on vielä vuosienkin päästä? Monesti puhutaan että pitäisi antaa anteeksi. Että se jotenkin helpottaisi omaa oloa. Onko muut trauman kokeneet saaneet helpotusta antamalla anteeksi? Minusta ajatus anteeksiannosta kuulostaa lähinnä typerältä.
Kommentit (180)
Viha haihtuu, jos ikävien asioiden vaan antaa olla. Se ei tarkoita sitä, että ne unohdettaisiin ikinä. Saati mitään anteeksiantoa.
Jos niitä palautetaan mieleen, viha väkivallasta ja väärin kohtelusta ajaa aktiivisesti etsimään kostoa. Paras kosto kuitenkin on antaa niiden mädäntyä elävältä henkisesti ja turmella kaiken ympäriltään. Saavat todistaa sitä, kuinka kylvävät pahoinvointia ympäristöönsä.
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Eipä niin. Aikuisena voi onneksi tehdä rikosilmoituksen sekä levittää tietoa tekijästä. Osaavat siten välttää muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
En mitään. En aio olla tekemisissä jos se on mahdollista ja itseäni suojatakseni. Heidän pitää hoitaa ongelmansa muiden ihmisten kanssa tai itsekseen, ei minulla ole osaa tai arpaa siihen. Minulla on vuosimiljoonia aikaa olla olematta tekemisissä ja avaruus on laaja. Etsin mukavia ihmisiä keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Pahantekijöiden jotka eivät kadu tekojaan sietäänkin olla tikunnokassa niin kauan kunnes katuvat. Kärsikööt teoistaan.
Heikot syyttelevät muita omista ongelmistaan. Vahvat sen sijaan laittavat omat asiansa kuntoon, eivätkä syyttele ulkoisia asioita; henkilöitä, olosuhteita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Pahantekijöiden jotka eivät kadu tekojaan sietäänkin olla tikunnokassa niin kauan kunnes katuvat. Kärsikööt teoistaan.
Niiin oikein 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Pahantekijöiden jotka eivät kadu tekojaan sietäänkin olla tikunnokassa niin kauan kunnes katuvat. Kärsikööt teoistaan.
Vain heikot ja yksinkertaiset puhuvat kuten sinä. Siksi myös pysyvät heikkoina ja yksinkertaisina.
Vierailija kirjoitti:
Viha haihtuu, jos ikävien asioiden vaan antaa olla. Se ei tarkoita sitä, että ne unohdettaisiin ikinä. Saati mitään anteeksiantoa.
Jos niitä palautetaan mieleen, viha väkivallasta ja väärin kohtelusta ajaa aktiivisesti etsimään kostoa. Paras kosto kuitenkin on antaa niiden mädäntyä elävältä henkisesti ja turmella kaiken ympäriltään. Saavat todistaa sitä, kuinka kylvävät pahoinvointia ympäristöönsä.
Vain typerykset himoitsevat kostoa. Se on ymmärtämättömien ja heikkojen tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Pahantekijöiden jotka eivät kadu tekojaan sietäänkin olla tikunnokassa niin kauan kunnes katuvat. Kärsikööt teoistaan.
Vain heikot ja yksinkertaiset puhuvat kuten sinä. Siksi myös pysyvät heikkoina ja yksinkertaisina.
Pahantekijä on kuin feeniks-lintu. Rakentaa elämäänsä valheiden ja pahuuden päälle naamioiden sen mukahyvyyden kaapuun. Totuus on toista. Sitten kun pahantekijälle tehdäänkin samoin kuin hän itse on muille tehnyt ei kellään löydy armoa.
Annat anteeksi ITSELLESI. Myöhemmin kun aikaa on kulunut voit yrittää ymmärtää mikä aiheutti trauman tekijän teot. Tekoja ei tarvitse eikä saa koskaan antaa anteeksi , mutta voi yrittää ymmärtää mikä johti ihmisen siihen että aiheutti trauman . Minä annan itselleni anteeksi että en aiemmin ymmärtänyt miten sairaissa ihmissuhteissa jouduin elämään (lapsuus). Tekoja en anna koskaan anteeksi , eikä tarvikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Enpä itse uskaltaisi noin mustavalkoisesti jaotella ihmisiä pahantekijöihin ja ei-pahantekijöihin. Traumatisoitumisen lähes vääjäämätön seuraus kun on se, että tietämättään ja tahtomattaan kylvää myrkkyä ja pahuutta ympärilleen, kunnes (toivottavasti) lopulta tajuaa mitä on itse tekemässä muille eli siirtämässä traumoja eteenpäin. Vrt ylisukupolviset traumat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.
Lässytilää. Oletko tehnyt pahoja ja pelkäät nyt saavasi ansiosi mukaan takaisin? Pahantekijät pitää nostaa tikun nokkaan, jotta muut osaisivat varoa heitä.
Enpä itse uskaltaisi noin mustavalkoisesti jaotella ihmisiä pahantekijöihin ja ei-pahantekijöihin. Traumatisoitumisen lähes vääjäämätön seuraus kun on se, että tietämättään ja tahtomattaan kylvää myrkkyä ja pahuutta ympärilleen, kunnes (toivottavasti) lopulta tajuaa mitä on itse tekemässä muille eli siirtämässä traumoja eteenpäin. Vrt ylisukupolviset traumat.
On tekoja jotka ovat normaalien ihmisten mielestä väärin ja usein traumatisoivia. Vain voimakkaasti narsistinen ihminen ei tuomitse yksiselitteisesti sellaisia tekoja vaan vääntää mustaa valkoiseksi koko elämänsä kun ei kestä kohdata itseään.
Psykoterapeuttini sanoi aikoinaan että ei tarvitse antaa anteeksi pahantekijälleni, mutta olisi hyvä jos pystyisin antamaan anteeksi elämälle, että jotain niin hirveää tapahtuu tässä maailmassa.
Mätäne helvetissä.
Ei ole mitään sanottavaa. Tai voisin kertoa että mulla meni 40 vuotta käsitellä asiaa, vieläkin se tulee ajoittain mieleen.. olen antanut anteeksi itseni takia. Kyseinen henkilö kuoli muutama vuosi sitten ja sen jälkeen elämä on ollut paljon helpompaa. Olen ajatellut että voisin tulevaisuudessa jotenkin jopa auttaa saman kokeneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
anteeksiannolla tarkoitetaan noissa yleensä sitä, että hyväksyt että ikävä asia x tapahtui jonkun toimeenpanemana ja pyrit menemään elämässä eteenpäin, helppoa se ei toki ole, aika on näissä monesti ystävä ja vaikka takaumia tulee, niin yleensä vuodet vähän himmentää siitä nousevaa reaktioita/sen kestoa. Tekoa ei tarvitse hyväksyä eikä tehdä mitään anteeksiantoriittejä tekijälle. Mielestäni trauman aiheuttaja ei ansaitse sanan puolikastakaan vaikka ne pienet kostofantasiat välillä hetkittäin helpottaakin :). Ei ne kuitenkaan tajua/halua tajuta, mitä ovat tehneet eli tuhlaisit omaa aikaasi ja saisit lisää pahaa mieltä.
Kerrohan onko sinulla asiasta omakohtaista kokemusta, vai lateletko vain kirjaviisauksia? Lähes 50 vuotta traumaattisista tapahtumista, yhä iskee flashbackit päälle. Keho muistaa kyllä ja reagoi automaattisesti myös sen lisäksi että takaumat kiskoo henkisellä puolella.
Mulla aika tuore trauma ja tosiaan keho muistaa. Keho varoittaa ja suorastaan estää minua menemästä tiettyihin paikkoihin tai lähellekään trauman aiheuttajaa. Silti alleviivaan ekan lainatun viestin sisällön: annan anteeksi nimenomaan sillä tavalla, että hyväksyn että tämmöinen tapahtuma on osa elämääni, vaikken hyväksy itse tekoa. Näin pääsen itse eteenpäin. Pienin askelin, enkä oikeastaan edes odota että kehoni joskus ei reagoisi ja varoittaisi. Harjoittelen rauhoittamaan kehoni, etten menisi paniikiin.
En aio koskaan kertoa tätät tämäntyyppistä anteeksiantoani trauman tekijälle, koska en aio hänen lähettyvilleen ikinä. Tärkeintä on hoivata itseäni. Joskus edistyneempänä anteeksiantajana harjoittelen kohdistamaan mettameditaatioajatuksiani myös häneen. Ehkä. vielä ajattelen, että hän ei ansaitse minulta mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Viha haihtuu, jos ikävien asioiden vaan antaa olla. Se ei tarkoita sitä, että ne unohdettaisiin ikinä. Saati mitään anteeksiantoa.
Jos niitä palautetaan mieleen, viha väkivallasta ja väärin kohtelusta ajaa aktiivisesti etsimään kostoa. Paras kosto kuitenkin on antaa niiden mädäntyä elävältä henkisesti ja turmella kaiken ympäriltään. Saavat todistaa sitä, kuinka kylvävät pahoinvointia ympäristöönsä.
Itse olen yrittänyt käyttää tätä tekniikkaa. Olen elänyt omassa kuplassani enkä ole miettinyt pahoja juttuja. Tämä on toiminut jonkin aikaa. Sitten ikävät asiat tulevat taas entistä voimakkaampina mieleen. Itse en tietoisesti halua palauttaa mieleeni mitään. Silti jokin ikävä tilanne tai kokemus vaan tuo ne mieleeni. Tälle en voi mitään. Mietinkin juuri, että moni ihminen haluaisi varmaan unohtaa kaiken, mutta ei vaan pysty. Samalla jos niillä tyypeillä näyttää menevän hyvin niin tiedän etteivät he mitään kostoa saa. Elämä ei ole mikään satu hyvällä lopulla.
Keskittykää korjaamaan niitä traumojanne sen sijaan, että syyttelette niistä muita. Jokaisella on omat traumansa. Fiksuimmat ymmärtävät sen, että muiden syyttely ei hyödytä ketään, ja kaikkein vähiten itseä.