Mitä haluaisit sanoa ihmiselle, joka on aiheuttanut sinulle trauman?
Suututtaa, että jonkun teoilla voi olla niin kauaskantoiset seuraukset että vielä vuosienkin päästä vanha trauma nousee pintaan muistuttelemaan olemassaolollaan ja vaikuttamaan asioihin. Tajuaakohan tämä ihminen yhtään itse, minkälaisia seurauksia hänen teoillaan on vielä vuosienkin päästä? Monesti puhutaan että pitäisi antaa anteeksi. Että se jotenkin helpottaisi omaa oloa. Onko muut trauman kokeneet saaneet helpotusta antamalla anteeksi? Minusta ajatus anteeksiannosta kuulostaa lähinnä typerältä.
Kommentit (180)
Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, niin taidan rakastaa sinua yhä. Särjit sydämeni niin pahasti, etten ole toipunut siitä kai ihan oikeasti koskaan. Nykyisin, kun taas vuosikymmenten jälkeen näemme, tunteet nousee vieläkin pintaan ja jotain sinussa J... kaipaan yhä vain.
En oikeasti sanoisi tätä äidilleni ääneen, mutta kirjoitan sen täällä:
Ymmärrän että olit aivan liian nuori äidiksi, jäit yksinhuoltajaksi, sinullakin oli traumoja jotka purit minuun. Et osannut kasvattaa lempeydellä ja rakkaudella koska et sitä itse saanut keltään. Sait aivan liian nuorena ison taakan kannettavaksesi. Siitä johtunee moni sairautesikin.
Mutta, se että fyysisesti kuritit minua toistuvasti koska en totellut ja kunioittanut sinua, on jättänyt jäljet kehooni ja mieleeni. Luuletko että opin arvostamaan ihmistä joka lyö minua? Ei, se vei kaiken arvostuksen ja siksi olen ollut hyvin vähän tekemisissä kanssadi tai kun olen lähelöäsi, teen sen kohteliaisuussyistä ja ns muodon vuoksi. Halvekun oikeastaan sinua. Halaamisesi tuntuu todella pahalta, en oikeasti haluaisi edes koskea sinua.
Nyt kun pääsi alkaa lahota ja suodatin pettää, alkaa häijyt ja tyrannimaiset piirteesi tulla taas esille, huomaan kuinka myrkyllisyytesi nostaa taas päätään. Mutta et vaan tajua että olet myrkyttänyt itse itsesi, kehosi on hajoamispisteessä. Toivon ettet kidu enää kauaa. En usko että itken kyyneltäkään haudallasi.
Äitilleni sanoisin:
Jos joskus mietit miksen ole koskaan halunnut / tehnyt lapsia, katso peiliin. Syy katsoo sieltä takaisin.
En mitään, en tuhlaa aikaani moiseen, viiteen vuoteen en ole ollut missään yhteydessä äitiini, joka on kuitenkin aiheuttanut minulle enemmän traumoja kuin kukaan toinen.
Palakaa helvetissä saatanan seurakunta!
Vierailija kirjoitti:
Miten edes voisin antaa anteeksi sille joka aiheutti minulle
elinikäisen trauman ja myöhemmin sanoi käytöksensä ja minun julkisen häpäisemiseni olleen "vain hevosenleikkiä".
T*ppaisin jos voisin enkä edes katuisi.
T*appaminen on joillekin liian helppo keino päästä vääristä teoistaan. Antaa ajan kulua, jonain päivänä kuulet/näet että kyllä elämä antaa jokaiselle omat ristinsä kannettavaksi (yleensä jokin sairaus). Taivaan portilla saavat viimeistään yllätyksen. Uskovaisille hyvä sanoa että "hvetti sinua odottaa, tekojesi vuoksi".
Olen Jumalan suojeluksessa,minulla ei ole hätää!Kiusaajiani ovat Jumalan kiroukset ja onnettomuudet seuranneet! Olen tyytyväinen:)
Monelta kiusaajistani on lähetynyt jo henki,ei ole tarvinnut tarttua oman käden oikeuteen,enkä sitäpaitsi iki-,maailmassa niin tekisi,että menisin kiusaajieni vuoksi suorittamaan linnatuomiota,pidän liikaa makeasta ,nautintokeskeisestä elämästäni,rakkaani luona!On liian paljon hävittävää!
Rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta.
Vanhemmilleni, jotka laiminlöivät ja hyväksikäytttivät: en mitään. En sanonut heidän eläessäänkään mitään.
Opettajalleni, joka hyväksikäytti: En mitään. Kun hän kuolee, on ilma rahtusen verran raikkaampaa hengittää. Siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilleni, jotka laiminlöivät ja hyväksikäytttivät: en mitään. En sanonut heidän eläessäänkään mitään.
Opettajalleni, joka hyväksikäytti: En mitään. Kun hän kuolee, on ilma rahtusen verran raikkaampaa hengittää. Siinäpä se.
Lisäänpä vielä: niille terveydenhuollon henkilöille, joilta yritin saada apua kun kaikki oli synkkää ja henkinen tuska suunnatonta, ja joilta sain vain luuria korvaan: Hävetkää ja palataa helvetin tulessa.
Mikä vttu sinulla on vialla? Mitä iloa sait muutenkin kärsivän ihmisen alaspainamisesta ja nöyryyttämisestä? Sinä jeesustelet aivan pokalla henkilöpalvontakultissa, leikit pyytetöntä rakkautta vaikka todellisuudessa olet kuin musta aukko; tunteeton, moraaliton, epäinhimillinen. Kadutko koskaan, mietitkö edes? Minä mietin sinua päivittäin. Karmaa, sisko, karmaa.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan sinua enemmän kuin mitään muuta.
En käyttäisi yllä mainitun vierailijan sanoja, mutta jostan ton suuntaisesta taitaa olla kysymys, mutta ei edes mikään sopiminen taida tulla kysymykseen. Odotan kyllä - koskahan lopetan... tämä ei ole itseni säädeltävissä, mutta tein alla olevan aloituksen:
https://www.vauva.fi/keskustelu/5750552/joudutko-sinakin-menemaan-hauta…
Joudutko sinäkin menemään hautaan siten, että jotkut ikävät asiat jääneet täysin selvittämättä? Mitä ajattelet, miltä tuntuu?
On kerrottu, että kuoleman hetkellä ihminen pikakelaa omaa elämäänsä ja tekemisiään. Kun minä kohtaan tuon hetken osaltani, minun tarinani on puhdas. Voin rauhallisena kelata sitä läpi. Kyllä, olen kantanut myös vihaa ja katkeruutta. Ja olen tehnyt toki myös pieniä typeryyksiä. Olen myös käynyt läpi vaikeuksia, joista et tiedä mitään. Mutta kaikki mitä olen tehnyt, olen tehnyt rakkauden ja oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Taistellut ensisijaisesti jonkun muun kuin itseni edestä.
Sen sijaan sinä, joka olet olevinasi oikeudenmukaisuuden ja empaattisuuden lähettiläs, olet ollut petollinen, varas, yrittänyt ovelasti tappaa täysin viattoman lapseni, valehdellut päin naamaa lukemattomia kertoja, etsinyt aina vain omaa etuasi ja kaiken päätteeksi vielä sanot minua vielä sairaaksi. Toivottavasti minun ei tarvitse kohdata sinua enää ikinä. Aikanaan kun läpikelaat elettyä elämääsi, ymmärrät miten väärin olet elämässäsi toiminut.
Ex sihenkilölleni, ert sairaspersoonainen naisjohaja:
Olet persoonaltasi sairain ihminen johon olen koskaan törmännyt, olet oppikirjmainen narsisti persoona, jolla sivistyneen sadisti piirteitä. Tiimissäsi työkentely oli kamalinta koko pitkän työurani aikana. Olet kuin saalistava hyeena joka iskee heti ensimmäisen tilaisuuden tullen raadellen ja nujertaen niin alaisesi kuin kollegasi tai kehen ikinä vaikutusvaltasi kuvittelet ulottuvan. Kuinka monen ammattiylpeyden olet polkenut maan rakoon, kuinka monta työuraa olet tyhonnut ja kuinka monelle aiheuttanut jonkinasteisen trauman.
Luulitko tosiaan meidän olevan niin tyhmiä etemme nähneet mitä teit. Jokainen meistä oli sitä miltä että olit kyvykkyyteesi nähden aivan liian vaativassa ja stressavassa työssä ja purit jotain omaa traumasi meihin. Näimme heti narsistin luonteeseen sopivan tyylisi, "jos et ole puolllani olet minua vastaan" ajatusmallin ja ne ketkä eivät sinua tarpeeksi miellyttäneet (osannet/halunneet mielistellä) saivat jäätävää kyytiä. Käytit valta-asemaasi häikäilemättä hyväksesi nimenomaan ilkeällä tavalla, saaden nujertaa alaisiasi.
Vahingon ilo on paras ilo! Tiesin ettet tule olemaan pitkään siinä firmassa, AVI ja talon johto hoitaa sinut pellolle. Nyt kun olet saanut vihdoin potkut, ihmiset tanssii pöydillä. Toivottavasti loppuelämäsi on äärimmäisen kivulias ja karma kostaa ilkeytesi. Toivottavasti lapsesi ja miehesi pakenevat luotasi. Olet sairas, siis umpihu...lu.
Äitini (jota en koskaan ole kutsunut äidiksi vaan lempinimellä jolla muut häntä kutsuivat), tiedätkö miltä tuntui kun oma äiti piiskasi, huusi, kuritti ja rankaisi vain minua mutta toinen lapsi oli kiltti laupias samarialainen jolle et koskaan edes korottanut ääntäsi. Et varmasti ymmärrä koska olet itse tunnevammainen, empatiakyvytön tyranni ja kylmä kuin kala.
Nyt kun elät viimeisiä vuosiasi, ilkeät tyrannipiirteesi nousee esille. Aistin sinusta että et pidä minusta, et ole ikinä pitänyt, et taida haluta että käyn teillä kylässä vaikka autan teitä, toisin kuin se sinun suosikkilapsesi. Et ikinä kysy minulta mitään, et kehu etkä kannusta, käyttäydyt kuin olisin lähes vieras henkilö. No, toisaalta niin sinäkin olet minulle, en ole kai koskaan tuntenut sinua kohtaan mitään sellaista mitä lapsen (tai aikuisenkaan) pitäisi tuntea omaa äitiään kohtaan.
Olen sanonutkin sinulle vuosikymmenten kälkee että särjit sydämeni silloin nuorena todella pahasti. Tähän pystyy vain ihminen jota rakastin. Satutit minua henkisesti tosi pahasti, mutta vain koska minä olisin halunnut sinut. Ne kaikki muut (sinun korvikkeet) joiden kanssa olen jälkeesi olleet, eivät ole tuntuneet juuri miltään eikä se että joku on jättänyt minut tuntunut enää miltään.
Kaipaan sinua kuitenkin yhä ja kun sinua vilaukselta jossain näen, sinäkin katsot minuun (näen sen), henkeni salpautuu, sydän alkaa hakkaamaan ja tunnen viiltävää kaipuuta sinua kohtaan...miksi et ole taas minun. Olen tullut lähellesi ja haluan sinut takaisin loppuelämäksemme. Rakastan sinua yhä.
Saatanan rosvo. Että kehtaat !
Pieksättäisin ja niin tulen tekemäänkin, maksusta.