Lue keskustelun säännöt.
Grace Räikkönen
Kommentit (1221)
Vierailija kirjoitti:
Crack Räikkönen.
Sellaisen nimen sitten annoit lapsellesi. Tuliko idea lempihuumeestasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä opin tästä ketjusta:
1. Sveitsissä syntyvä suomalainen tyttö voi olla nimeltään vain Päivikki tai Grace
2. Jos ihminen on käynyt kansakoulun, hän ei voi osata englantia.
Käsi ylös, jonka mielestä yhdistelmä Grace ja Räikkönen on kaunis?
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös, jonka mielestä yhdistelmä Grace ja Räikkönen on kaunis?
*Käsi ylös*
Gräcä Räikkönen rimmaisi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiiä vaikka rallitytsy kasvaa,'' hei hän syntynyt on vauhti kallossaan' hei hei hei ja bensaa suonissaan..
Onnea perheelle ja pikkuiselle =)
Vierailija kirjoitti:
Gräcä Räikkönen rimmaisi hyvin.
Eipä muuta kuin vaihdat tuon nimeksesi. Maksaa satkun verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on ylvästä, kuten äitinsäkin. Minttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiiä vaikka rallitytsy kasvaa,'' hei hän syntynyt on vauhti kallossaan' hei hei hei ja bensaa suonissaan..
Onnea perheelle ja pikkuiselle =)
Rallitytsy kuulostaa bimbolta varikkotytöltä, joka keikistelee tissit tiskissä ja havittelee miljoonamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Kavereiden kesken Kreisi.
Tuskinpa Sveitsissä suomea puhuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Kansakoulussa muutenkaan mitään opiskeltu. Opiskelu oli akateemiseen oppimiseen varattu sana. Nykyäänhän voi opiskella vaikka tatuoijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kavereiden kesken Kreisi.
Montako "hauskaa" väännöstä vielä aiot spämmätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Kansakoulussa muutenkaan mitään opiskeltu. Opiskelu oli akateemiseen oppimiseen varattu sana. Nykyäänhän voi opiskella vaikka tatuoijaksi.
Mitä sinä siellä kansakoulussa sitten teit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tiedät, mistä ovat nimen keksineet?
Onhan Grace voinut olla vaikka jonkun heidän esivanhempansa nimi.
En oikein usko esivanhemmat nimeen viime vuosisadan alusta tai 1800-luvulta. Jos olisi suomenruotsalaiset sukujuuret, sitten ymmärtäisin. Minun suvussani 1900 alun nimiä ovat olleet Iida, Helmi, Maria, Olga, Saara, Aino. Martta.
Aika monella on suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia sukujuuria. Kun miettii, miten monta esivanhempaa ihmisellä on, tai pariskunnalla, 1800-luvun puolella se on jopa todennäköistä.
1800- luvulla papit ovat kirjoittaneet kirkonkirjoihin nimet hienosti. Lyyti- Lyydia, Reetta- Margaretha, Viina-Josefiina, Manta- Amanda, Miina- Wilhelmiina esim. Ne köyhät mökkiläisetkin ovat kuulleet piikomassa ollessaan mielestään kauniita nimiä, ja pappi ne on kirkonkirjaan sitten kirjoistusasussaan muokannut. Taavetti- David, Kustaa-Gustaf, Uuno-Uno. Meidän perisuomalaisessa suvussa kulkee toisena nimenä Rikhard. Kannattaa tehdä vähän sukututkimusta. Varsinaiset " suomalaiset" nimet ovat aika nuoria, ja yleistyivät suomalaisuusaatteen myötä 1900- luvun alussa.
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien tausta ei ole niin yksinkertainen. Mites vaikka henkilö, joka on syntynyt Ranskassa, mutta muuttanut Britanniaan 4v., jonka vanhemmat on suomalainen, jonka toisen vanhempi Suomesta ja toinen Britanniasta, ja irlantilainen, jonka toinen vanhempi saksalainen ja toinen vanhempi britti?
Lapsi saa Suomen kansalaisuuden, jos jompikumpi hänen vanhemmistaan on Suomen kansalainen .asuipa tämä Suomessa tai ei. ja syntyipä se lapsi missä päin maailmaa hyvänsä.
No tuo lapsi voisi saada kyllä useamman maan kansalaisuuden, eikä ainoastaan Suomen.
Kysymys kuuluukin, että minkä niistä?
Kerro ihmeessä, mitkä kaikki ovat vaihtoehtoja sinun mielestäsi. Sveitsi ei ole. Se on jo tässä ketjussa moneen kertaan käyty läpi. Mikä siis olisi Suomen lisäksi Gracen kansalaisuusvaihtoehto tässä vaiheessa?
Vaikka kaikki me maat, jossa passin voi saada investoimalla kyseiseen mahaan. Tällaisia maita on vaikka Dubai, Turkki ja Sveitsi.
Joten kyllä, Räikkösten perheellä voi kaikilla olla jo se Sveitsin passi taskussa.
Lentokonentarjoilijan omassa pienessä suihkuseurapiirissä pitää olla kansainväliset nimet. Eihän nyt Räikkösen kylkeen mikään Helmi tai Venla sovi, Reisi sen olla pitää ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tiedät, mistä ovat nimen keksineet?
Onhan Grace voinut olla vaikka jonkun heidän esivanhempansa nimi.
En oikein usko esivanhemmat nimeen viime vuosisadan alusta tai 1800-luvulta. Jos olisi suomenruotsalaiset sukujuuret, sitten ymmärtäisin. Minun suvussani 1900 alun nimiä ovat olleet Iida, Helmi, Maria, Olga, Saara, Aino. Martta.
Aika monella on suomenruotsalaisia tai ruotsalaisia sukujuuria. Kun miettii, miten monta esivanhempaa ihmisellä on, tai pariskunnalla, 1800-luvun puolella se on jopa todennäköistä.
1800- luvulla papit ovat kirjoittaneet kirkonkirjoihin nimet hienosti. Lyyti- Lyydia, Reetta- Margaretha, Viina-Josefiina, Manta- Amanda, Miina- Wilhelmiina esim. Ne köyhät mökkiläisetkin ovat kuulleet piikomassa ollessaan mielestään kauniita nimiä, ja pappi ne on kirkonkirjaan sitten kirjoistusasussaan muokannut. Taavetti- David, Kustaa-Gustaf, Uuno-Uno. Meidän perisuomalaisessa suvussa kulkee toisena nimenä Rikhard. Kannattaa tehdä vähän sukututkimusta. Varsinaiset " suomalaiset" nimet ovat aika nuoria, ja yleistyivät suomalaisuusaatteen myötä 1900- luvun alussa.
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
Ei hienosti, vaan virallisen nimen mukaisesti. Nuo Taavetit jne. olivat lempinimiä. Ihan samanlailla nykyisin Ritu kirjoitetaan Riitta-Liisa ja JiiPee kirjoitetaan Juha-Pekka jne. jne.
Mikäköhän on lapsen kutsumanimi kotona? Gräse?
Crack Räikkönen.