Lue keskustelun säännöt.
Grace Räikkönen
Kommentit (1221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kansakoulujaquote=Vierailija]Mun vanhemmat on syntyneet - 49 ja - 51, eikä kummallakaan ollut mitään kieliä (kansa)koulussa. Ei tuohon aikaan ollut.
Vasta peruskoulu toi koko ikäryhmälle pakollisen kieltenopetuksen.Ennen peruskouluaikaa oli mahdollista ottaa opetusohjelmaan vapaaehtoista kielten opetusta. Et voi kahden ihmisen otannalla sanoa, että koko kansakoululaitoksessa ei opetettu englantia
Edelleenkään vieraat kielet eivät kuuluneet kansakoulun oppiaineisiin. Toki joku opettaja jossain saattoi opettaa, mutta poikkeuksellista se on silti ollut. Ei kansakoulunopettajien koulutukseenkaan kuulunut vieraita kieliä. Harva opettaja osasi itsekään.
Miksi osalla sitten on kansakoulun päästötodistuksessa arvosana englannin kielestä? Koristeenako se siellä on 😂😂
Kylläpä Sveitsissä on tärkeää pohtia, mitä kieliä kansakoulussa opiskeltiin. Todella relevantti kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Esitä lähde väitteesi tueksi. Yllä esitetty lähdeviite kuitenkin kertoo ihan muuta. Asiat eivät sillä muutu että sinä vain väittelet eipäsjuupas hengessä. Jos olet oikeassa, löydät helposti lähteen väitteesi tueksi. Muussa tapauksessa on turha jankata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Eikö tosiaan? Miksi sitten isälläni on todistuksessa englannista 6. Fysiikkako ne siellä englannin tunnilla vuonna 1959 opiskelivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Mistä kerhosta puhut? Ihan virallisilla oppitunneilla sitä englantia opiskeltiin siinä missä matematiikkaa ja yhteiskuntaoppiakin. Siksi siitä englannista on myös arvosana kansakoulun päättötodistuksessa. Ei sinne mitään harrastuskerhoja kirjata :D Ei maaseudulla edes ollut aikaa harrastaa, kun koulun lisäksi piti auttaa tilanpidossa. Miksi ihmeessä väittelet asiasta, josta sinulla ei ole harmaista aavistustakaan?
Tottakai voi olla että just sun mummolla oli poikkeuksellinen kansankoulun opettaja joka 40-luvulla opetti englantia oppilailleen mutta äärimmäisen harvinainen tapaus se olisi ollut. Vieraana kielenä saksa oli paljon yleisempi, englanti oli harvinainen jopa oppikouluissakin.
Ja matematiikkakaan ei todellakaan ollut sun mummolla 40-luvulla, se oli laskentoa.
Mutta kerro toki se pitäjä, kiinnostaa missä tällainen erikoinen tilanne oli.
Mitä väliä sillä on missä ja miten yleistä opetus oli? Aiheenahan on nyt vain se, oliko kansakoulussa missään päin Suomea englannin opetusta. Ja oikea vastaus on: kyllä oli, vaikka vänkäisit vastaan maailman tappiin saakka.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä Sveitsissä on tärkeää pohtia, mitä kieliä kansakoulussa opiskeltiin. Todella relevantti kysymys.
Itse olen ihan Suomessa. Millaiset kelit teillä siellä Sveitsissä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Kansakoulussa ei missään vaiheessa opiskeltu vieraita kieliä.
Montako vuotta kävit kansakoulua, kun noin varma voit olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on syntyneet - 49 ja - 51, eikä kummallakaan ollut mitään kieliä (kansa)koulussa. Ei tuohon aikaan ollut.
Vasta peruskoulu toi koko ikäryhmälle pakollisen kieltenopetuksen.Ennen peruskouluaikaa oli mahdollista ottaa opetusohjelmaan vapaaehtoista kielten opetusta. Et voi kahden ihmisen otannalla sanoa, että koko kansakoululaitoksessa ei opetettu englantia
Edelleenkään vieraat kielet eivät kuuluneet kansakoulun oppiaineisiin. Toki joku opettaja jossain saattoi opettaa, mutta poikkeuksellista se on silti ollut. Ei kansakoulunopettajien koulutukseenkaan kuulunut vieraita kieliä. Harva opettaja osasi itsekään.
Ymmärrätkö yhtään, että puhuit itsesi aika pahasti pussiin? :D Jälkimmäinen kumoaa ensimmäisen hyvinkin tehokkaasti. Katsos kun se, mitä opettaja koulussa opettaa, on nimeltään oppiaine. Eikä 50-60-luvun kouluissa todellakaan ollut mitään harrastepiirejä, vaan kaikki mitä opetettiin kuului oppiaineiden opintosisältöön. Myös kielet, jos niitä oli tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin ihan varma että rulee joku Raya Räikkönen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Mistä kerhosta puhut? Ihan virallisilla oppitunneilla sitä englantia opiskeltiin siinä missä matematiikkaa ja yhteiskuntaoppiakin. Siksi siitä englannista on myös arvosana kansakoulun päättötodistuksessa. Ei sinne mitään harrastuskerhoja kirjata :D Ei maaseudulla edes ollut aikaa harrastaa, kun koulun lisäksi piti auttaa tilanpidossa. Miksi ihmeessä väittelet asiasta, josta sinulla ei ole harmaista aavistustakaan?
Olen aloittanut koulutaipaleeni syksyllä 1958. Ei kansakoulussa opiskeltu vieraita kieliä. Oppikouluun piti pyrkiä ja siellä aloitettiin ruotsi ensimmäisellä ja englanti toisella luokalla. Jos joku ei pyrkinyt oppikouluun vaan kävi ensin kansakoulun ja sen jälkeen kansalaiskoulun, hän ei opiskellut vieraita kieliä missään vaiheessa. Tuo kansalaiskoulu käytännön läheisine aineineen olisi muuten monen nykynuorenkin pelastus.
Oletko ihan varmasti käynyt jokaisen Suomen kylän kansakoulun, jotta voi varmuudella sanoa, että missään koulussa koko Suomessa ei kieliä opetettu? Vai olisiko kuitenkin niin, että sinun koulussasi ei opetettu, mutta jossain muussa koulussa saatettiin opettaa? Onko ihan mahdoton ajatus, että jo 50-luvulla olisi ollut erilaisia käytäntöjä eri kouluissa? Varsinkin, kun jopa laki mahdollisti 4 viikkotuntia valinnaisia opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
He eivät asu Suomessa, joten mitä ideaa olisi ollut antaa joku Päivikki nimeksi lapselle?
On olemassa myös nimiä, jotka ovat sekä suomalaiseen että sveitsiläiseen kieleen sopivia. Kuten Robin. Päivikki ei ole ainut mahdollinen nimi suomalaiselle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
Aika monikin on moneen kertaan väittänyt, että kukaan kansakoulun käynyt ei ole voinut saada opetusta englanninkielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
He eivät asu Suomessa, joten mitä ideaa olisi ollut antaa joku Päivikki nimeksi lapselle?
Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Crace Räikkönen 😅😅😅😅😅
Lempinimi Cece eli lausutaan Keke?
Vierailija kirjoitti:
He eivät asu Suomessa, joten mitä ideaa olisi ollut antaa joku Päivikki nimeksi lapselle?
Missä kohtaa on sanottu, että ainoat vaihtoehdot ovat Päivikki ja Grace (joka ei muuten ole yhtään sen sveitsiläisempi nimi kuin Päivikkikään)
Lobin, Lianna ja Leis Läikkönen. Söpöä <3
Järkyttävä nimi lapsiparalle, melkein lasun paikka.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävä nimi lapsiparalle, melkein lasun paikka.
Ei muuta kuin teet lasun. Pääset tarvitsemaasi hoitoon.
No miltä osin en nyt ollut perillä? Minähän kerroin saman kuin sinä eli sen, että osassa kansakouluja opiskeltiin englantia ihan viralliseen opetussuunnitelmaan kuuluvansa oppiaineena.