Lue keskustelun säännöt.
Grace Räikkönen
Kommentit (1221)
Mun vanhemmat on syntyneet - 49 ja - 51, eikä kummallakaan ollut mitään kieliä (kansa)koulussa. Ei tuohon aikaan ollut.
Vasta peruskoulu toi koko ikäryhmälle pakollisen kieltenopetuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.
Mistä kerhosta puhut? Ihan virallisilla oppitunneilla sitä englantia opiskeltiin siinä missä matematiikkaa ja yhteiskuntaoppiakin. Siksi siitä englannista on myös arvosana kansakoulun päättötodistuksessa. Ei sinne mitään harrastuskerhoja kirjata :D Ei maaseudulla edes ollut aikaa harrastaa, kun koulun lisäksi piti auttaa tilanpidossa. Miksi ihmeessä väittelet asiasta, josta sinulla ei ole harmaista aavistustakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Ei mun kieli ainakaan taivu geehen ärrän edessä, pää taipuu eteenpäin kuin olisin oksentamassa ja, ensin muodostuu nnnnn ääni.
Helpompi sanoa Kreis koolla.Suosittelen puheterapiaa, jos noin yksinkertainen äänne ei onnistu. Puhua voi muuten ilman, että yhtään liikuttaa päätään. Saattaa auttaa tässä asiassa.
Kyllä toi gee on todella vaikee sanoa geeksi ärrän edessä. Onneksi voin sanoa sen kooksi ihan vapaasti kuten muutkin suomalaiset.
Gramma, Grönlanti, grilli. Ihan kamalan vaikeaa on joo. Onko täällä kaikki jotain yhdeksänkymppisiä?
Kyllä grilli sanotaan krilli, koolla. Kramma ja kröönlanti on myös paljon helpompaa kuin kaivaa geetä esiin, onneksi noita g-sanoja ei tarvita juuri koskaan.
Krilli on äyriäinen. Ja Makrilli taas aivan eri. Kyllä on yhdelläkin kirjaimella väliä.
Näin on. Onhan Englantikin ihan eri juttu kuin englanti. Jopa kirjaimen koolla on siis väliä.
Nyt puhuttiinkin ääntämisestä. Kyllä minäkin grillin geellä kirjoitan paperille tai tähän, mutta puhuessa g vaihtuu luontaisesti kooksi.
No sille emme voi mitään, jos et osaa puhua kunnolla. Oletko muuten koskaan krillannut panaaneja?
Kyllä sinäkin puhekielessä sanot geen koona, kaikki niin tekee.
Banaanin voi sanoa kuten se kirjoitetaankin, ja en oo krillannu niitä.Pikkusisarukseni nimi on Tiger. En tosiaankaan sano häntä "Taikeriksi", vaan sanon "Taiger".
Minä sanoisin tiikeri.
Kellä edes on tommonen nimi.. 😂Muun muassa Tiger Woodsilla. Maailmassa on aika paljon muitakin kuin suomalaisia nimiä, jos et vielä tiennyt. Tiger ei ole mitenkään kummallinen nimi tietyissä maissa. Yhtä "erikoinen" kuin meillä vaikkapa Leo.
Oletan että suomalaiselle keskustelupalstalle kirjottelee suomalaiset ihmiset, joten kyllä toi on huvittava nimi ainakin tässä maassa.
Sama jos mun lapsen nimi ois Gorilla. Ei yhtään noloa ei.Olisitko yhtä häiriintynyt asiasta, jos saksalainen perhe, joka asuu Suomessa, antaisi lapsensa nimeksi Helmi tai Toivo? Helmi Heidfeld tai Toivo Dassler? Tai mitenkäs olisi Aino Perez? Mika Macron? Tai ehkä Jorma Meloni?
Nimet eivät ole noloja, kuin korkeintaan sinun päässä ja sekin koska olet ahdasmielinen ja kaavoihin kangistunut.Olisin, saksalaiset pitäytykööt omissa nimissään.
Onko se Tiger siis Suomessa asuva ulkomaalainen? Juttujen perusteella luulin suomalaiseksi. Jos joku täällä asuva intokiinalainen on Tiger, se ja sama mulle, kunhan suomalaiselle lapselle ei tollasta nimeä lätkäistä. 💩
Mikä on "suomalainen" lapsi?
Juuret Impivaaran peräkylällä 1500-luvulta alkaen?
Jos et tiedä mitä suomalainen tarkottaa, ei sulla kovin hyvin mene. Tiedätkö mikä on italialainen? Marokkolainen? Kiinalainen? Et kaiketi. 😂
Kuinka suuren osan elämästään pitää olla asunut Suomessa? Pitääkö olla syntynyt Suomessa? Entäs vanhemmat ja esivanhemmat, kuinka pitkälle heidän pitää olla Suomessa syntyneitä tai eläneitä? Mites kansalaisuus, oma tai vanhempien, pitääkö olla syntymästä asti? Ja kielitaito? Entä henkilön oma identiteetti?
Tottakai edes toisen vanhemman on oltava suomalainen, jotta voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Suomessa elävä italialainen ei ole suomalainen, vaan italialainen jolla on Suomen kansalaisuus.
Taitaa perinnöllisyys olla ihan vieras käsite, moni kaltaisesihan ei tiedä edes omaa sukupuoltaan. Voi sentään.Juuri näin. Kansalaisuus ja kansallisuus ovat eri asioita. Tarkistakaapa vaikka omasta passistanne tai veroilmoituksestanne.
Kummassakaan ei lue sanaa kansallisuus. Passissa mainitaan vain kansalaisuus ja veroilmoituksessa muistaakseni pelkkä kotikunta. Kansalaisuus kun ei vaikuta veroprosenttiin.
Kyllä moneen dokumenttiin pitää valita
kansalaisuus ellei Suomen
ja kansallisuus ellei suomalainen
Kerrotko vielä mihin dokumenttiin. Suomessa nimittäin ei tuollaisia dokumentteja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö englantia alettu opettaa jo 40- tai 50-luvulla?
En osaa sanoa, milloin alettiin, mutta isäni, äitini ja jopa mummini ovat opiskelleet englantia. Mummi 40-luvulla ja isä ja äiti 60-luvulla. Jokainen heistä kansakoulussa. Ei laitettu maatilan kakaroita herraskouluihin :D
Tuota 40-lukua en usko hetkeäkään, silloin jos jotain opetettiin se oli saksa. Miksi valehtelet?
No tämä ei olekaan uskon asia. Voit tulla koska tahansa katsomaan mummini todistusta. Hän varmasti mielellään esittelee sitä ja valaisee sinulle muutekin hieman maailman menoa. Voi jopa antaa kielinäytteen englannintaidoistaan :D
Selvä. Kerro toki mikä oli se maalaispitäjä jonka kansakoulussa opetettiin englantia 40-luvulla. Tarkistetaan.
Tule itse katsomaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Ei mun kieli ainakaan taivu geehen ärrän edessä, pää taipuu eteenpäin kuin olisin oksentamassa ja, ensin muodostuu nnnnn ääni.
Helpompi sanoa Kreis koolla.Suosittelen puheterapiaa, jos noin yksinkertainen äänne ei onnistu. Puhua voi muuten ilman, että yhtään liikuttaa päätään. Saattaa auttaa tässä asiassa.
Kyllä toi gee on todella vaikee sanoa geeksi ärrän edessä. Onneksi voin sanoa sen kooksi ihan vapaasti kuten muutkin suomalaiset.
Gramma, Grönlanti, grilli. Ihan kamalan vaikeaa on joo. Onko täällä kaikki jotain yhdeksänkymppisiä?
Kyllä grilli sanotaan krilli, koolla. Kramma ja kröönlanti on myös paljon helpompaa kuin kaivaa geetä esiin, onneksi noita g-sanoja ei tarvita juuri koskaan.
Krilli on äyriäinen. Ja Makrilli taas aivan eri. Kyllä on yhdelläkin kirjaimella väliä.
Näin on. Onhan Englantikin ihan eri juttu kuin englanti. Jopa kirjaimen koolla on siis väliä.
Nyt puhuttiinkin ääntämisestä. Kyllä minäkin grillin geellä kirjoitan paperille tai tähän, mutta puhuessa g vaihtuu luontaisesti kooksi.
No sille emme voi mitään, jos et osaa puhua kunnolla. Oletko muuten koskaan krillannut panaaneja?
Kyllä sinäkin puhekielessä sanot geen koona, kaikki niin tekee.
Banaanin voi sanoa kuten se kirjoitetaankin, ja en oo krillannu niitä.Pikkusisarukseni nimi on Tiger. En tosiaankaan sano häntä "Taikeriksi", vaan sanon "Taiger".
Minä sanoisin tiikeri.
Kellä edes on tommonen nimi.. 😂Muun muassa Tiger Woodsilla. Maailmassa on aika paljon muitakin kuin suomalaisia nimiä, jos et vielä tiennyt. Tiger ei ole mitenkään kummallinen nimi tietyissä maissa. Yhtä "erikoinen" kuin meillä vaikkapa Leo.
Oletan että suomalaiselle keskustelupalstalle kirjottelee suomalaiset ihmiset, joten kyllä toi on huvittava nimi ainakin tässä maassa.
Sama jos mun lapsen nimi ois Gorilla. Ei yhtään noloa ei.Olisitko yhtä häiriintynyt asiasta, jos saksalainen perhe, joka asuu Suomessa, antaisi lapsensa nimeksi Helmi tai Toivo? Helmi Heidfeld tai Toivo Dassler? Tai mitenkäs olisi Aino Perez? Mika Macron? Tai ehkä Jorma Meloni?
Nimet eivät ole noloja, kuin korkeintaan sinun päässä ja sekin koska olet ahdasmielinen ja kaavoihin kangistunut.Olisin, saksalaiset pitäytykööt omissa nimissään.
Onko se Tiger siis Suomessa asuva ulkomaalainen? Juttujen perusteella luulin suomalaiseksi. Jos joku täällä asuva intokiinalainen on Tiger, se ja sama mulle, kunhan suomalaiselle lapselle ei tollasta nimeä lätkäistä. 💩
Mikä on "suomalainen" lapsi?
Juuret Impivaaran peräkylällä 1500-luvulta alkaen?
Jos et tiedä mitä suomalainen tarkottaa, ei sulla kovin hyvin mene. Tiedätkö mikä on italialainen? Marokkolainen? Kiinalainen? Et kaiketi. 😂
Kuinka suuren osan elämästään pitää olla asunut Suomessa? Pitääkö olla syntynyt Suomessa? Entäs vanhemmat ja esivanhemmat, kuinka pitkälle heidän pitää olla Suomessa syntyneitä tai eläneitä? Mites kansalaisuus, oma tai vanhempien, pitääkö olla syntymästä asti? Ja kielitaito? Entä henkilön oma identiteetti?
Tottakai edes toisen vanhemman on oltava suomalainen, jotta voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Suomessa elävä italialainen ei ole suomalainen, vaan italialainen jolla on Suomen kansalaisuus.
Taitaa perinnöllisyys olla ihan vieras käsite, moni kaltaisesihan ei tiedä edes omaa sukupuoltaan. Voi sentään.Juuri näin. Kansalaisuus ja kansallisuus ovat eri asioita. Tarkistakaapa vaikka omasta passistanne tai veroilmoituksestanne.
Kummassakaan ei lue sanaa kansallisuus. Passissa mainitaan vain kansalaisuus ja veroilmoituksessa muistaakseni pelkkä kotikunta. Kansalaisuus kun ei vaikuta veroprosenttiin.
Kyllä moneen dokumenttiin pitää valita
kansalaisuus ellei Suomen
ja kansallisuus ellei suomalainen
Joo. Mun työnantaja vaatii tuon tiedon aina, kun laskutan tekijänoikeuspalkkion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.
Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Ei mun kieli ainakaan taivu geehen ärrän edessä, pää taipuu eteenpäin kuin olisin oksentamassa ja, ensin muodostuu nnnnn ääni.
Helpompi sanoa Kreis koolla.Suosittelen puheterapiaa, jos noin yksinkertainen äänne ei onnistu. Puhua voi muuten ilman, että yhtään liikuttaa päätään. Saattaa auttaa tässä asiassa.
Kyllä toi gee on todella vaikee sanoa geeksi ärrän edessä. Onneksi voin sanoa sen kooksi ihan vapaasti kuten muutkin suomalaiset.
Gramma, Grönlanti, grilli. Ihan kamalan vaikeaa on joo. Onko täällä kaikki jotain yhdeksänkymppisiä?
Kyllä grilli sanotaan krilli, koolla. Kramma ja kröönlanti on myös paljon helpompaa kuin kaivaa geetä esiin, onneksi noita g-sanoja ei tarvita juuri koskaan.
Krilli on äyriäinen. Ja Makrilli taas aivan eri. Kyllä on yhdelläkin kirjaimella väliä.
Näin on. Onhan Englantikin ihan eri juttu kuin englanti. Jopa kirjaimen koolla on siis väliä.
Nyt puhuttiinkin ääntämisestä. Kyllä minäkin grillin geellä kirjoitan paperille tai tähän, mutta puhuessa g vaihtuu luontaisesti kooksi.
No sille emme voi mitään, jos et osaa puhua kunnolla. Oletko muuten koskaan krillannut panaaneja?
Kyllä sinäkin puhekielessä sanot geen koona, kaikki niin tekee.
Banaanin voi sanoa kuten se kirjoitetaankin, ja en oo krillannu niitä.Pikkusisarukseni nimi on Tiger. En tosiaankaan sano häntä "Taikeriksi", vaan sanon "Taiger".
Minä sanoisin tiikeri.
Kellä edes on tommonen nimi.. 😂Muun muassa Tiger Woodsilla. Maailmassa on aika paljon muitakin kuin suomalaisia nimiä, jos et vielä tiennyt. Tiger ei ole mitenkään kummallinen nimi tietyissä maissa. Yhtä "erikoinen" kuin meillä vaikkapa Leo.
Oletan että suomalaiselle keskustelupalstalle kirjottelee suomalaiset ihmiset, joten kyllä toi on huvittava nimi ainakin tässä maassa.
Sama jos mun lapsen nimi ois Gorilla. Ei yhtään noloa ei.Olisitko yhtä häiriintynyt asiasta, jos saksalainen perhe, joka asuu Suomessa, antaisi lapsensa nimeksi Helmi tai Toivo? Helmi Heidfeld tai Toivo Dassler? Tai mitenkäs olisi Aino Perez? Mika Macron? Tai ehkä Jorma Meloni?
Nimet eivät ole noloja, kuin korkeintaan sinun päässä ja sekin koska olet ahdasmielinen ja kaavoihin kangistunut.Olisin, saksalaiset pitäytykööt omissa nimissään.
Onko se Tiger siis Suomessa asuva ulkomaalainen? Juttujen perusteella luulin suomalaiseksi. Jos joku täällä asuva intokiinalainen on Tiger, se ja sama mulle, kunhan suomalaiselle lapselle ei tollasta nimeä lätkäistä. 💩
Mikä on "suomalainen" lapsi?
Juuret Impivaaran peräkylällä 1500-luvulta alkaen?
Jos et tiedä mitä suomalainen tarkottaa, ei sulla kovin hyvin mene. Tiedätkö mikä on italialainen? Marokkolainen? Kiinalainen? Et kaiketi. 😂
Kuinka suuren osan elämästään pitää olla asunut Suomessa? Pitääkö olla syntynyt Suomessa? Entäs vanhemmat ja esivanhemmat, kuinka pitkälle heidän pitää olla Suomessa syntyneitä tai eläneitä? Mites kansalaisuus, oma tai vanhempien, pitääkö olla syntymästä asti? Ja kielitaito? Entä henkilön oma identiteetti?
Tottakai edes toisen vanhemman on oltava suomalainen, jotta voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Suomessa elävä italialainen ei ole suomalainen, vaan italialainen jolla on Suomen kansalaisuus.
Taitaa perinnöllisyys olla ihan vieras käsite, moni kaltaisesihan ei tiedä edes omaa sukupuoltaan. Voi sentään.Juuri näin. Kansalaisuus ja kansallisuus ovat eri asioita. Tarkistakaapa vaikka omasta passistanne tai veroilmoituksestanne.
Kummassakaan ei lue sanaa kansallisuus. Passissa mainitaan vain kansalaisuus ja veroilmoituksessa muistaakseni pelkkä kotikunta. Kansalaisuus kun ei vaikuta veroprosenttiin.
Kyllä moneen dokumenttiin pitää valita
kansalaisuus ellei Suomen
ja kansallisuus ellei suomalainen
Joo. Mun työnantaja vaatii tuon tiedon aina, kun laskutan tekijänoikeuspalkkion.
Ei taatusti vaatinut tietoa kansallisuudesta. Se kun on lähinnä henkilön oma subjektiivinen kokemus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Mistä kerhosta puhut? Ihan virallisilla oppitunneilla sitä englantia opiskeltiin siinä missä matematiikkaa ja yhteiskuntaoppiakin. Siksi siitä englannista on myös arvosana kansakoulun päättötodistuksessa. Ei sinne mitään harrastuskerhoja kirjata :D Ei maaseudulla edes ollut aikaa harrastaa, kun koulun lisäksi piti auttaa tilanpidossa. Miksi ihmeessä väittelet asiasta, josta sinulla ei ole harmaista aavistustakaan?
Tottakai voi olla että just sun mummolla oli poikkeuksellinen kansankoulun opettaja joka 40-luvulla opetti englantia oppilailleen mutta äärimmäisen harvinainen tapaus se olisi ollut. Vieraana kielenä saksa oli paljon yleisempi, englanti oli harvinainen jopa oppikouluissakin.
Ja matematiikkakaan ei todellakaan ollut sun mummolla 40-luvulla, se oli laskentoa.
Mutta kerro toki se pitäjä, kiinnostaa missä tällainen erikoinen tilanne oli.
Edesmennyt äitini kävi vain kansakoulun,ei opetettu englantia. Osasi ääntää g, d, b, c kirjaimet. Grace Kelly oli hänen suosikkinsa, äänsi Greis. Ei sanonut prinsessa Dianaa Tianaksi, eikä banaania panaaniksi. Hauska keskustelu tästä tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli vaan tästä jotenkin mieleen, että on aika kauheata, kun pitää miettiä sellainen nimi lapselle, että ei kiusata.
Että ei voi antaa sitä nimeä mikä on itsestä kaunis, vaan sellainen mikä olisi hajuton ja mauton eikä ärsyttäisi ketään.
Sama kuin se, että ei saisi olla mitään persoonallisia ominaisuuksia joihin heti tartutaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on syntyneet - 49 ja - 51, eikä kummallakaan ollut mitään kieliä (kansa)koulussa. Ei tuohon aikaan ollut.
Vasta peruskoulu toi koko ikäryhmälle pakollisen kieltenopetuksen.
Ennen peruskouluaikaa oli mahdollista ottaa opetusohjelmaan vapaaehtoista kielten opetusta. Et voi kahden ihmisen otannalla sanoa, että koko kansakoululaitoksessa ei opetettu englantia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusrikkaita junttejahan nuo ovat 🤭🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
Kansakouluissa opetussuunnitelma oli koulukohtainen. Sen tekivät koulun opettajat, yleensä kouluhallituksen ohjeiden pohjalta jonka jälkeen opetussuunnitelman hyväksyi ensin koulun johtokunta ja sitten kansakoulutarkastaja. Pohjana käytettiin yleensä kouluhallituksen mietintöjen pohjalta laadittuja ohjeita, mutta ainoa kiveen hakattu asia oli suurin sallittu viikkotuntimäärä ja siksi opetussisällöt poikkesivat esimerkiksi kaupunki- ja maaseutukouluissa jonkin verran toisistaan. Vieraita kieliä saatettiin opettaa jos koulusta kielitaitoinen opettaja löytyi, mutta yhtä hyvin saatettiin opettaa vaikka puutarhanhoitoa - osa oppiaineista oli hyvinkin käytännönläheisiä. Vieraat kielet (toinen kotimainen tai englanti) tulivat laajemmin opetussuunnitelmien osaksi vasta 60-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.
Jos aikoo kirjoitella noin ylemmyydentuntoisesti muille niin kannattaisi olla edes jossain määrin perillä aiheesta mistä kirjoittaa.
Eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Hieman faktaa lapselle:
Kansakoululaissa vuodelta 1957 määritetään opetettaviksi oppiaineiksi uskonto, ympäristöoppi, äidinkieli, kirjoitus, laskento- ja mittausoppi, historia, luonnontieto, terveys- ja raittiusoppi, maa- ja kotitalous, piirustus, käsityö, voimistelu ja urheilu sekä laulu. Näiden lisäksi laki antaa mahdollisuuden antaa opetusta enintään neljä tuntia viikossa kahdessa vapaaehtoisessa aineessa.
Kielten opetus on siis ollut mahdollista vapaaehtoisena aineena jo ennen tuota vuotta 1964.
Joo, on ollut mahdollista, kukaan ei sitä kiellä. Mitenkään yleistä se ei kuitenkaan ollut koska kansakoulussa painotettiin käytännönläheisiä aineita. Ja varsinkin 40-luvulla kielten opetus kansakoulussa olisi ollut hyvin poikkeuksellista. 60-luvulla alkoi toki jo olla yleisempää kun peruskouluakin jo suunniteltiin.
He eivät asu Suomessa, joten mitä ideaa olisi ollut antaa joku Päivikki nimeksi lapselle?
Eikö 50-luvulla edes muka opetettu kirjaimia B ja G?
Veeti vellihousu on karsea nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nimen Grace ääntäminen tuottaa jollekin vaikeuksia, ei varmaan englanti ole kovin vahva kieli muutenkaan.
Ei tarvitse osata sanaakaan englantia osatakseen sanoa Greis. Puhevika pitää olla, jos tuohon ei kieli taivu.
Vanhemmat ihmiset eivät sano sitä nimeä välttämättä oikein ennen kuin heille nimi oikein sanotaan. Sittenkin siitä saattaa tulla Krase tai Grase, joillakin jopa Krake tai Grake. Heitä ei voi asiasta moittia, vaan tulee vain sanoa se oikealla tavalla ja jos se ei oikein taivu, niin hyväksyä väärin sanottu.
Esimerkiksi anoppini sanoi, että "siitä Räikkösen lapsesta tuli Kreisi Räikkönen".
No se on lähinnä anoppisi moukkamaisuutta, jos ei ymmärrä lausua nimeä kunnolla. Vai puhuuko hän myös Kreisi Kellistä?
Huokaus. Et ilmeisesti ole paljon vanhempien ihmisten kanssa tekemisissä.
Kuinka vanha anoppi sinulla oikein on? Tuota "Kreisi Kelli" tyyppistä puheenpartta tapaa lähinnä 90+ ihmisten keskuudessa. Oma anoppini on 70v ja opiskellut peruskoulussa englantia siinä missä minäkin.
t. eri
Menikö sun anoppi siis vasta yli 20-vuotiaana kouluun jos on peruskoulussa ollut?
Kansakoulussa ei opetettu englantia, oppikoulussakin saksa oli yleisempi vieraana kielenä.Kyllä vaan opetettiin.
Ei kuulunut vieraat kielet oppisisältöön. Jossain yksittäisessä koulussa toki saattoi poikkeuksellisesti olla mutta yleensä ei opetettu vieraita kieliä ollenkaan kansakoulussa. Oppikoulu oli eri asia.
Mitä se on jos ei oppisisältöä, jos jossain koulussa opetetaan englantia? Näinhän kuitenkin oli kansakouluissakin, kuten itsekin jo totesit. Et voi sanoa, ettei englantia opetettu kansakouluissa, kun sitä todistetusti opetettiin osassa niistä.
Jossain saatettiin opettaa vaikka esperantoa, jos opettaja sellaista osasi, mutta ei se silti tarkoita että se olisi kuulunut kansakoulun opetussuunnitelmaan. Enemmistö EI opiskellut yhtään mitään vierasta kieltä kansakoulussa.
Voi lapsipieni, kun kaikki mitä koulussa opetetaan kuuluu koulun opetussuunnitelmaan. Varsinkin niiltä osin, kun oppilas saa asiasta todistukseen merkinnän. Se, että sinä vänkäät vastaan tässä asiassa ei muuta faktoja.
No ei 😂 Opetussuunnitelma on virallinen, ylhäältä määrätty, joku opettajan englanninkerho ei ole opetussuunitelmaa.
Ja lue mitä tahansa kansakoulusta kertovaa historiankirjaa tms. niin huomaat että vieraat kielet eivät pääsääntöisesti kuuluneet sinne lainkaan. Niitä opetettiin oppikoulussa. Siksi esim. suurista ikäluokista enemmistö ei lukenut lainkaan kieliä kouluaikoinaan.Mistä kerhosta puhut? Ihan virallisilla oppitunneilla sitä englantia opiskeltiin siinä missä matematiikkaa ja yhteiskuntaoppiakin. Siksi siitä englannista on myös arvosana kansakoulun päättötodistuksessa. Ei sinne mitään harrastuskerhoja kirjata :D Ei maaseudulla edes ollut aikaa harrastaa, kun koulun lisäksi piti auttaa tilanpidossa. Miksi ihmeessä väittelet asiasta, josta sinulla ei ole harmaista aavistustakaan?
Olen aloittanut koulutaipaleeni syksyllä 1958. Ei kansakoulussa opiskeltu vieraita kieliä. Oppikouluun piti pyrkiä ja siellä aloitettiin ruotsi ensimmäisellä ja englanti toisella luokalla. Jos joku ei pyrkinyt oppikouluun vaan kävi ensin kansakoulun ja sen jälkeen kansalaiskoulun, hän ei opiskellut vieraita kieliä missään vaiheessa. Tuo kansalaiskoulu käytännön läheisine aineineen olisi muuten monen nykynuorenkin pelastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat on syntyneet - 49 ja - 51, eikä kummallakaan ollut mitään kieliä (kansa)koulussa. Ei tuohon aikaan ollut.
Vasta peruskoulu toi koko ikäryhmälle pakollisen kieltenopetuksen.Ennen peruskouluaikaa oli mahdollista ottaa opetusohjelmaan vapaaehtoista kielten opetusta. Et voi kahden ihmisen otannalla sanoa, että koko kansakoululaitoksessa ei opetettu englantia
Edelleenkään vieraat kielet eivät kuuluneet kansakoulun oppiaineisiin. Toki joku opettaja jossain saattoi opettaa, mutta poikkeuksellista se on silti ollut. Ei kansakoulunopettajien koulutukseenkaan kuulunut vieraita kieliä. Harva opettaja osasi itsekään.
Suomessa on 140 Renja-nimistä naista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/montako-renja-nimista-henkiloa-on