Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kehopositiivisuus surettaa personal trainer Sara Kivimäkeä, 47 "On pelottavaa, että huomattavasta ylipainosta on tehty normi"
13.06.2023 |
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen
Ihanaa, vihdoin joku puhuu ääneen!
Kyseessä on niin järkyttävän vaarallinen kansantauti, että nyt ihan oikeasti hyssyttelyn sen ympärillä täytyy loppua.
Kehopositiivisuus terminäkin saa Kivimäen surulliseksi.
En jaksa katsella itselleen valehtelua ja kieroilua. Ihmisen täytyisi tunnustaa itselleen, että on huijannut itseään ja liikkuu liian vähän ja syö liian paljon.
Kommentit (2017)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia
Nimenomaan, tämä kehopositiivisyys on huono asia.
Ylipaino ei ole terveyden kannalta hyvä asia. Taustalla saattaa olla ahmimishäiriö. Ongelma kannattaa tunnistaa ja hoitaa.
Liikasyömisellä on seurauksensa ja sitten lihomista aletaan somessa puolustella ja vaatia kaikkia hyväksymään se.
Riittää että ihminen itse hyväksyy itsensä. Se on tärkeintä. Muiden kautta hyväksyntää ei tarvitse hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat urheilijaystäväni ravaa useammin lääkärillä kuin yksikään lihava ystäväni. Myös mielenterveysongelmaiset ystäväni käyvät lekurilla useammin kuin lihavat ystäväni. Ainiin ja pari anorektikkoystäväänikin tarvitsevat enemmän terveyspalveluita kuin lihavat ystäväni. Sokeritautikin puhkesi normaalipainoiselle ystävälleni, kun taas lihavilla kolesterolitkin on kohdillaan. Tää on nyt joku trendi puuttua muiden elämään. Itseäni ärsyttää lähinnä ihmisten tyhmyys, ulkoiset ominaisuudet ei pätkän vertaa. Onkohan tyhmyyteen lääkettä?
Kaikki lihavat tuttavani ovat jollakin tapaa sairaita: verenpainetta, diabetesta, kolesterolia, nivelvaivoja, astmaa...monella heistä on jopa useita sairauksia. He tosin kävivät säännöllisesti lääkärissä jo ennen sairastumisiaan. Ehkäpä muut ystäväsi vain pitävät terveydestään parempaa huolta kuin lihavat ystäväsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käys lukemassa Hesarin uusin juttu lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelu ylipainoisten itsekurista. Saat vähän laajennettua tajuntaasi lihavuudesta ja mien lihavilla on usein huomattavasti tiukempi itsekuri kuin ns tervettä elämää elävillä.
Mustavalkoisuus on aina huono asia, eikä se vie mitään asiaa eteenpäin ja auttaisi ihmisiä selviämään
Juttu oli maksumuurin takana. Sinänsä ihmetyttää, että miten sitten ovat lihavia, jos on sitä itsekuria.
Itse olen vaihdevuosien jälkeen joutunut kehittämään itsekuria ja kieltäytymisen aitoa, etten alkaisi määrättömästi lihoa. Siihen motivoi ennen kaikkea se, että en pidä siitä, kun liikkuminen muuttuu kömpelöksi, jos maha kasvaa liikaa.
Itsekuri ei ole kivaa, mutta välttämätöntä välillä. :)
Koko juttu oli sitä samaa pään silittelyä ja yliymmärrystä, jonka turvin voi taas pullukka painua fleecen alle suklaalevyn kanssa ajatellen, että lääkärikin sanoi etten oo laiska ja lihava.
Tuo tutkija puhuu ihan mitä sattuu, otsikko irrotettu tästä:
LIHAVUUDESSA ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.
Eihä toi lause käy järkeen mitenkään järkeen
Nimim. 15kg ylipainoinen ja kärsin jokaisesta jääneestä raskauskilostaYlipainoisilta nimenomaan puuttuu se itsekuri.
Ei puutu itsekuri. Tiedätkö, että moni olisi laiha, jos voisi itse valita kaupasta ruoat ja esim. työttömänä mä olen aina kotona. Ainut asia missä käyn on kauppa ja välillä kun saan työtä säästän työttömyysajan laskuihin.
En käy parturissa, ei ole lemmikkia, ei tule lehtitilauksia, en polta tupakkaa, en juo alkoholia.
Kävelylenkit eivät maksa mitään. Jumppaaminen kotona ei maksa mitään. Ruuan määrällä on merkitystä eli kuinka paljon syö sitä mitä syö.
En saa käydä kävelylenkillä polven takia. Olen kohta 50 ja 2 pyörää on varastettu.
Mä olin 20-vuotiaana laiha. En ole läski luokkakuvissa.
Uiminen sopii polvivammaiselle. Se ei rasita niin paljon jäseniä, mutta lihakset saa siitä silti hyvin voimaa kun veden vastustuksessa liikkuu. Monissa paikoissa on ohjattua vesijumppaa.
580 netto työmarkkinatuella ei käydä kuule uimassa. Uimahallit on täynnä eläkeläisiä, niihin Suomi satsaa.
Mutta samalla summalla voi kuitenkin kerätä 50 kiloa läskiä ilman ongelmia? Tämä selvä.
Mitä jos kokeilisisit itse työttömänä oloa minimi tuella ennenkuin tulet tänne aukomaan päätäsi.
Piti olla lantion ja rintojen ympärysmitta 30 cm enemmän kuin vyötärön.
Kehopositiivisuus on muutakin kuin olla positiivinen lihavuudesta.
Puhuu kyllä muuten asiaa, kansa lihoo lihoamistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia
Nimenomaan, tämä kehopositiivisyys on huono asia.
Ylipaino ei ole terveyden kannalta hyvä asia. Taustalla saattaa olla ahmimishäiriö. Ongelma kannattaa tunnistaa ja hoitaa.
Liikasyömisellä on seurauksensa ja sitten lihomista aletaan somessa puolustella ja vaatia kaikkia hyväksymään se.
Riittää että ihminen itse hyväksyy itsensä. Se on tärkeintä. Muiden kautta hyväksyntää ei tarvitse hakea.
Tai sitten hoikalla on anoreksia ja oksentaa ruokansa ja 30-vuotiaana tippuu hampaat suusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vihdoin löytänyt avun laihduttamiseen. Pietiläisen kanssa olen samaa mieltä, laihduttaminen ei ole pelkkä tahdonvoimakysymys. (Vaikka en pääse lukemaan kaikkea mitä hän jutussa sanoo.) Olen itse elävä todiste.
Luoja tietää että olen elämäni aikana yrittänyt, ja aina kilot tulivat takaisin. Enkä edes ahminut herkkuja, en pizzoja, en suklaata, en sipsejä, söin vain liian paljon ruokaa. Vähentäminen auttoi hetkeksi, sitten taas romahti. Yhtä helvettiä joka kevät.
Olin jo luovuttanut, uskoin että en kykene, minä olen heikko ja huono. Sain viime tammikuussa lääkäriltä insuliinireseptin (liraglutiini, ei Ozempic) ja opettelin pistämään joka päivä. Vaikutus alkoi samana päivänä. Nyt olen 10kg kevyempi, ilman tuskaa ja pinnistelyä. Tosin katson vähän mitä syön, mutta en tarvitse enää sellaisia ruokamääriä.
Tiedän että kaikki eivät pidä tätä hyvänä ajatuksena mutta olen tyytyväinen. Kallista on mutta tähän mennessä kuluneet 500 e olen valmis tästä ilosta maksamaan. Käsittääkseni aine vaikuttaa suolistohormonin tavoin ja tuo kylläisyyden tunteen pienemmällä ruokamäärällä. Siinä säästän myös.
Vika ei siis ollut tahdonvoimassani. Lääkäriltä sain kehut ja tsemppiä, jossain vaiheessa otan labrat varmuuden vuoksi mutta ainakin nyt olen loistavassa kunnossa. Vaatteet mahtuvat, olo on kevyempi ja tekee mieli liikkua joka päivä.
Pintapuolisia juttuja lukiessani huomannut tutkijoiden päätyneen tuohon suolistohormooniin yhtenä lihavuuden syynä. Kun se korjataan, tulee kylläisyyden tunne pienemmillä annoksilla. Eli aina on ollut pieniruokaiset ja ne, jotka tarvitsevat enemmän ruokaa, jopa liikaa.
Hohhoijaa. Kaikkea on keksitty laihduttavina juttuina. Tuossa suolistohormonijutussa on jo kauan sitten tajuttu, että se henkilö ITSE vaikuttaa suoliston laatuun. Syö kuitupitoista ruokaa ja runsaasti vihanneksia, palkokasveja, marjoja ja kasviksia->loistava laatu suoliston mikrobeissa.
Syö sipsejä, karkkia, kuituköyhää ravintoa->surkea suoliston mikrobisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä asuu lähellä yksi ihan ok palomies, sillä on hoikka vaimo millä ruma naama. Ensin ihmettelin, miksi se on tollasen naisen ottanut, mutta sitten tajusin, että se on mieheksi lyhyt eikä ole saanut ketään muuta.
Hei ylipainoinen! Kehorauha!
Olen 170 cm ja 52 kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia
Nimenomaan, tämä kehopositiivisyys on huono asia.
Ylipaino ei ole terveyden kannalta hyvä asia. Taustalla saattaa olla ahmimishäiriö. Ongelma kannattaa tunnistaa ja hoitaa.
Liikasyömisellä on seurauksensa ja sitten lihomista aletaan somessa puolustella ja vaatia kaikkia hyväksymään se.
Riittää että ihminen itse hyväksyy itsensä. Se on tärkeintä. Muiden kautta hyväksyntää ei tarvitse hakea.
Tai sitten hoikalla on anoreksia ja oksentaa ruokansa ja 30-vuotiaana tippuu hampaat suusta.
Anoreksiassa ei oksenneta ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle joka toistat tuota, lihavat saa syöpiä, maksakoot hoidon itse.
Huomasitko tämän Kivimäen sairastavan rintasyöpää vaan hyökkäsit vaan lihavia haukkumaan? Mikä elämässäsi on huonosti jos toisten ulkonäkö raivostuttaa?No huomasitko itse, että hän on ollut itse lihava myös? Syöpä kehittyy usein hitaasti, vuosien aikana. Se miksi lihavat saa helpommin syöpiä johtuu siitä, että ne kehon puolustajasolut, mitkä estäisi syöpää kehittymästä ovat toimimattomia kun rasva tukkii ne. Tietenkin myös hoikat ja normaalit saa syöpiä, mutta lihavat saa niitä helpommin ja tilastollisesti enemmän.
Missä tällainen tilasto on? En muista syöpiksellä nähneeni yhtään lihavaa, vuoden kuljin siellä säännöllisesti ja nyt harvemmin.
https://cancer-code-europe.iarc.fr/index.php/fi/12-tapaa/normaalipaino/…
Ei näkynyt tilastoa. Miksi kaikki tuntemani syöpäänsairastuneet ovat normaalipainoisia? Miksi syöpiksellä näkee vain normaalipainoisia? Miksi vertaisryhmissä näkee suurimmaksi osaksi normaalipainoisia?
Oletko julkisuudessa nähnyt yhtään ylipainoista joka on sairastunut syöpään? Arja Koriseva, Kylie Minoque, Eija-Riitta Korhola jne. jne.
Eli millä perusteella TILASTOLLISESTI ja onko tämä sinun tilasto Suomesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 90-luvulla ihmiset puhuivat kuinka saada muutaman kilon ylipaino pois. Viisi kiloa ylimääräistä oli jo paljon. Nykyisin puhutaan kymmenistä kiloista ja jos jollain on "vain" kymmenen kiloa ylimääräistä, niin häntä pidetään normaalipainoisena.
Niin no. Jos vaikka 165 cm nainen painaa 70 kg, niin se ei tarkoita lihavaa. Nämä kehopositiivarit ovat niitä, jotka painaa yli 30 kg liikaa ja 165 cm naisen paino on kolminumeroinen.
Kyllä tarkoittaa. Tuossa on 15 kg liikaa.
Ei ole. Normaalipaino on pituus - 100.
Tietysti jos olet lauta joka käyttää topattuja rintaliivejä.
Aika napakka muistisääntö.
Rupesin laskemaan pitääkö mun kohdalla paikkansa. Pitää, koska olisi sellanen kolmisen kiloa liikaa vyötäröllä tällä hetkellä. Sitä se laiskuus saa aikaiseksi.
Niin no riippuu vähän onko sinkku vai perheellinen. Nykyään tosin ne laiskat ihmiset eroaa ja isi hoitaa lapsia joka toinen viikko.
Olisi kyllä helppoa jos uusavuttomana kävisi töissä syömässä tätien tekemän lounaan ja illalla tunti kuntosalilla ja loppuaika soffalla.
Mutta jos hoidat lapsia ja teet kotitöitä 365 päivää vuodessa niin saliaika on siinä klo 21.00-22.00, kun mies tulee töistä.
Uusavuntonta on, jos ei osaa lasten kanssa liikkua.
Mulla on kolme lasta ja kaikkien kanssa onnistunut liikunta. Kohta lähdetään retkelle rantaan kävellen/pyöräillen/juosten. Eilen treenasin lasten harrastusten aikaan.
Naapurissa 4 muksua ja se nainen oli hiihtämässäkin taaperoiden kanssa.
Meillä on 2 pyörää varastettu, uutta en osta. Polven takia en saa käydä kävelyllä, fysioterapeutti kielsi ja sukset on todellakin liian kalliit ostaa ja pitäisi lähteä Lappiin asti hiihtämään. No ei ole rahaa.
🤣🤣🤣🤣
Tässä tän just näkee. Selityksiä selityksiä. Vai että lappiin...
Mitä voit tehdä? Voitko tehdä jaloilla mitään?Kai uimassa voit käydä? Ei rasita polvia varmaan? Kahvakuulajumppa kotona pelkästään yläkropalle? Fyssarin ohjeiden mukaista rauhallista venyyttelyä?
580 netto työmarkkinatuella ei kuule uimahallissa käydä eikä pieneen vuokrayksiöön kauheasti urheiluvälineitä mahdu.
Mitä urheiluvälineitä pitäisi hankkia? Itse sain polvivaivaisena fyssarilta hyvät liikuntaohjeet välineistöksi riitti hyvin pieneen tilaan menevät jumppakuminauhat ja asunnosta jo valmiiksi löytynyt keittiöntuoli.
Oikeesti, miten sinulla normaalipainoisella voi olla polvivaiva? Nehän johtuvat lihavuudesta.
Tai urheilusta. Tai jostain muussa yhteydeessä saadusta vammasta. Tai paskasta tsägästä. Toki myös lihavuudesta, mutta ei nyt ihan idiootti silti tarvitse olla.
t: entinen sm-tason urheilija, nykyinen linkkaaja
Satuilut sikseen. Myös äitini on SM-tason ex-urheilija, mutta erotuksena se, että ON LIIKKUNUT JÄSENIÄ VOITELEVASTI MYÖS URHEILU-URAN JÄLKEEN.
Ja kyllä, on ihan ymmärrettävää, että jos jää toimistotöihin ja liikkuu työmatkat autolla tai muuten kuin arkiliikkuen, niin kyllä kroppa menee jumiin. Eikä se kroppa tykkää silloin repimistä ja nopeatempoista, kuluttavaa liikuntaa.
Kyllä tässä on liikuttu, kultapieni, ihan sen mitä polvet kestää eikä sen kummemmin lösähdettykään, mutta ei ne urheilemalla rikotut polvet enää ehjäksi tule vaikka joku lahopää anonyymipalstalla kuinka lässyttäisi asioista mistä ei ymmärrä sen enempää kuin kala polkupyöräilystä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käys lukemassa Hesarin uusin juttu lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelu ylipainoisten itsekurista. Saat vähän laajennettua tajuntaasi lihavuudesta ja mien lihavilla on usein huomattavasti tiukempi itsekuri kuin ns tervettä elämää elävillä.
Mustavalkoisuus on aina huono asia, eikä se vie mitään asiaa eteenpäin ja auttaisi ihmisiä selviämään
Juttu oli maksumuurin takana. Sinänsä ihmetyttää, että miten sitten ovat lihavia, jos on sitä itsekuria.
Itse olen vaihdevuosien jälkeen joutunut kehittämään itsekuria ja kieltäytymisen aitoa, etten alkaisi määrättömästi lihoa. Siihen motivoi ennen kaikkea se, että en pidä siitä, kun liikkuminen muuttuu kömpelöksi, jos maha kasvaa liikaa.
Itsekuri ei ole kivaa, mutta välttämätöntä välillä. :)
Koko juttu oli sitä samaa pään silittelyä ja yliymmärrystä, jonka turvin voi taas pullukka painua fleecen alle suklaalevyn kanssa ajatellen, että lääkärikin sanoi etten oo laiska ja lihava.
Tuo tutkija puhuu ihan mitä sattuu, otsikko irrotettu tästä:
LIHAVUUDESSA ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.
Eihä toi lause käy järkeen mitenkään järkeen
Nimim. 15kg ylipainoinen ja kärsin jokaisesta jääneestä raskauskilostaYlipainoisilta nimenomaan puuttuu se itsekuri.
Ei puutu itsekuri. Tiedätkö, että moni olisi laiha, jos voisi itse valita kaupasta ruoat ja esim. työttömänä mä olen aina kotona. Ainut asia missä käyn on kauppa ja välillä kun saan työtä säästän työttömyysajan laskuihin.
En käy parturissa, ei ole lemmikkia, ei tule lehtitilauksia, en polta tupakkaa, en juo alkoholia.
Kävelylenkit eivät maksa mitään. Jumppaaminen kotona ei maksa mitään. Ruuan määrällä on merkitystä eli kuinka paljon syö sitä mitä syö.
En saa käydä kävelylenkillä polven takia. Olen kohta 50 ja 2 pyörää on varastettu.
Mä olin 20-vuotiaana laiha. En ole läski luokkakuvissa.
Uiminen sopii polvivammaiselle. Se ei rasita niin paljon jäseniä, mutta lihakset saa siitä silti hyvin voimaa kun veden vastustuksessa liikkuu. Monissa paikoissa on ohjattua vesijumppaa.
580 netto työmarkkinatuella ei käydä kuule uimassa. Uimahallit on täynnä eläkeläisiä, niihin Suomi satsaa.
Mutta samalla summalla voi kuitenkin kerätä 50 kiloa läskiä ilman ongelmia? Tämä selvä.
Miksiköhän kuninkaalliset on hoikkia, koska ne on varmaan köyhiä eikä ole ruokaan rahaa.
Teidän hyvätuloisten puheet syömisestä on tyhmiä.
Tuosta 580 työmarkkinatuesta osa menee vuokraa ja veteen eli jää 200.
Ja sillä sit syödään itsensä sirkuselefantin kokoiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vihdoin löytänyt avun laihduttamiseen. Pietiläisen kanssa olen samaa mieltä, laihduttaminen ei ole pelkkä tahdonvoimakysymys. (Vaikka en pääse lukemaan kaikkea mitä hän jutussa sanoo.) Olen itse elävä todiste.
Luoja tietää että olen elämäni aikana yrittänyt, ja aina kilot tulivat takaisin. Enkä edes ahminut herkkuja, en pizzoja, en suklaata, en sipsejä, söin vain liian paljon ruokaa. Vähentäminen auttoi hetkeksi, sitten taas romahti. Yhtä helvettiä joka kevät.
Olin jo luovuttanut, uskoin että en kykene, minä olen heikko ja huono. Sain viime tammikuussa lääkäriltä insuliinireseptin (liraglutiini, ei Ozempic) ja opettelin pistämään joka päivä. Vaikutus alkoi samana päivänä. Nyt olen 10kg kevyempi, ilman tuskaa ja pinnistelyä. Tosin katson vähän mitä syön, mutta en tarvitse enää sellaisia ruokamääriä.
Tiedän että kaikki eivät pidä tätä hyvänä ajatuksena mutta olen tyytyväinen. Kallista on mutta tähän mennessä kuluneet 500 e olen valmis tästä ilosta maksamaan. Käsittääkseni aine vaikuttaa suolistohormonin tavoin ja tuo kylläisyyden tunteen pienemmällä ruokamäärällä. Siinä säästän myös.
Vika ei siis ollut tahdonvoimassani. Lääkäriltä sain kehut ja tsemppiä, jossain vaiheessa otan labrat varmuuden vuoksi mutta ainakin nyt olen loistavassa kunnossa. Vaatteet mahtuvat, olo on kevyempi ja tekee mieli liikkua joka päivä.
Pintapuolisia juttuja lukiessani huomannut tutkijoiden päätyneen tuohon suolistohormooniin yhtenä lihavuuden syynä. Kun se korjataan, tulee kylläisyyden tunne pienemmillä annoksilla. Eli aina on ollut pieniruokaiset ja ne, jotka tarvitsevat enemmän ruokaa, jopa liikaa.
Hohhoijaa. Kaikkea on keksitty laihduttavina juttuina. Tuossa suolistohormonijutussa on jo kauan sitten tajuttu, että se henkilö ITSE vaikuttaa suoliston laatuun. Syö kuitupitoista ruokaa ja runsaasti vihanneksia, palkokasveja, marjoja ja kasviksia->loistava laatu suoliston mikrobeissa.
Syö sipsejä, karkkia, kuituköyhää ravintoa->surkea suoliston mikrobisto.
Tai sitten leipää, makaroonia ja jauhelihaa. Leipäpussi maksaa 80 senttiä ja täyttää kunnolla. Ei ole rahaa mihinkään euron kurkkuihin.
Ja hallitus leikkaa syksyllä työttömiltä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ylipainoisia mammoja miten kiukuttaisu, tämä kehopositiivisuus on huono asia
Kehopositiivisuus on hyvä asia, vaikka ylipaino ei olisi. Ne ei ole synonyymit.
Ja ylipainoa voi vähentää kannustamalla, ei se vähene teidän haukkumis tavalla. Sillä se vain lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käys lukemassa Hesarin uusin juttu lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelu ylipainoisten itsekurista. Saat vähän laajennettua tajuntaasi lihavuudesta ja mien lihavilla on usein huomattavasti tiukempi itsekuri kuin ns tervettä elämää elävillä.
Mustavalkoisuus on aina huono asia, eikä se vie mitään asiaa eteenpäin ja auttaisi ihmisiä selviämään
Juttu oli maksumuurin takana. Sinänsä ihmetyttää, että miten sitten ovat lihavia, jos on sitä itsekuria.
Itse olen vaihdevuosien jälkeen joutunut kehittämään itsekuria ja kieltäytymisen aitoa, etten alkaisi määrättömästi lihoa. Siihen motivoi ennen kaikkea se, että en pidä siitä, kun liikkuminen muuttuu kömpelöksi, jos maha kasvaa liikaa.
Itsekuri ei ole kivaa, mutta välttämätöntä välillä. :)
Koko juttu oli sitä samaa pään silittelyä ja yliymmärrystä, jonka turvin voi taas pullukka painua fleecen alle suklaalevyn kanssa ajatellen, että lääkärikin sanoi etten oo laiska ja lihava.
Tuo tutkija puhuu ihan mitä sattuu, otsikko irrotettu tästä:
LIHAVUUDESSA ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.
Eihä toi lause käy järkeen mitenkään järkeen
Nimim. 15kg ylipainoinen ja kärsin jokaisesta jääneestä raskauskilostaYlipainoisilta nimenomaan puuttuu se itsekuri.
Ei puutu itsekuri. Tiedätkö, että moni olisi laiha, jos voisi itse valita kaupasta ruoat ja esim. työttömänä mä olen aina kotona. Ainut asia missä käyn on kauppa ja välillä kun saan työtä säästän työttömyysajan laskuihin.
En käy parturissa, ei ole lemmikkia, ei tule lehtitilauksia, en polta tupakkaa, en juo alkoholia.
Kävelylenkit eivät maksa mitään. Jumppaaminen kotona ei maksa mitään. Ruuan määrällä on merkitystä eli kuinka paljon syö sitä mitä syö.
En saa käydä kävelylenkillä polven takia. Olen kohta 50 ja 2 pyörää on varastettu.
Mä olin 20-vuotiaana laiha. En ole läski luokkakuvissa.
Uiminen sopii polvivammaiselle. Se ei rasita niin paljon jäseniä, mutta lihakset saa siitä silti hyvin voimaa kun veden vastustuksessa liikkuu. Monissa paikoissa on ohjattua vesijumppaa.
580 netto työmarkkinatuella ei käydä kuule uimassa. Uimahallit on täynnä eläkeläisiä, niihin Suomi satsaa.
En tiedä missä päin asut, mutta uimiseen on erilaisia alennuksia, esim minun kunnassani työttömät saa alennusta ja lihavat (bmi 35) saa ilmaisen uinnin.
Moni ns. kehopositiivinen on kiusannut minua työpaikoilla, sukulaisten kesken jne.
Olen hoikka, lyhyt nainen. Jostain pitää päästä aina sanomaan näiden kehopositiivisten.
Kehorauha muillekin, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Käys lukemassa Hesarin uusin juttu lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelu ylipainoisten itsekurista. Saat vähän laajennettua tajuntaasi lihavuudesta ja mien lihavilla on usein huomattavasti tiukempi itsekuri kuin ns tervettä elämää elävillä.
Mustavalkoisuus on aina huono asia, eikä se vie mitään asiaa eteenpäin ja auttaisi ihmisiä selviämään
Kaksi asiaa:
-lääkäri ei ole filosofi (tai vaikka psykologi): lääkäri opiskelee biokemiallisia 'hauki on kala' tason opintoja, jotka ovat omalla tavallaan vaativia, mutta eivät pätevöitä syvälliseen kielellisten käsitteiden pyörittelyyn
-jos lihavuus ei liity itsekuriin, eikö upea fitness-vartalokaan sitten liity siihen? Onko kisoja voittavilla fitness-kisaajilla ja bodareilla huomattavasti vähemmän itsekuria kuin taviksilla? Entä onko vaikka itsensä pitkälle opiskelleilla vähemmän itsekuria kuin opinnot peruskouluun jättäneillä?
Tavallaan ymmärrän tuon, että lihavia ei haluta lannistaa, joten on ruvettu silottelemaan kieltä ja siten annettu ymmärtää, että lihavuus ei liity moraalisiin hyveisiin ja psyykkiseen lujuuteen, vaikka loppujen lopuksi kädet vievät ruokaa suuhun ja asia on siis kirjaimellisesti ihmisen omissa käsissä tavalla tai toisella. On myös ruvettu harrastamaan sellaista harhautusta, missä lihavuuden biokemialliset seuraukset sekoitetaan väärinpäin lihavuuskäytöksen kanssa eli lihavuudesta puhutaan sairautena, joka tulee odottamatta kuten joku lapsen syöpä.
Toisaalta miettiä voi sitä, että onko hyveiden poistaminen terveestä syömiskäytöksestä vielä lihavia lisää hämmentävä tekijä, jos kerrotaan, että käytöskään ei toimi, vaan energiaa vain tulee itsestään? Itsekuri on sana, joka tiivistää monta käyttäytymiseen liittyvää asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vihdoin löytänyt avun laihduttamiseen. Pietiläisen kanssa olen samaa mieltä, laihduttaminen ei ole pelkkä tahdonvoimakysymys. (Vaikka en pääse lukemaan kaikkea mitä hän jutussa sanoo.) Olen itse elävä todiste.
Luoja tietää että olen elämäni aikana yrittänyt, ja aina kilot tulivat takaisin. Enkä edes ahminut herkkuja, en pizzoja, en suklaata, en sipsejä, söin vain liian paljon ruokaa. Vähentäminen auttoi hetkeksi, sitten taas romahti. Yhtä helvettiä joka kevät.
Olin jo luovuttanut, uskoin että en kykene, minä olen heikko ja huono. Sain viime tammikuussa lääkäriltä insuliinireseptin (liraglutiini, ei Ozempic) ja opettelin pistämään joka päivä. Vaikutus alkoi samana päivänä. Nyt olen 10kg kevyempi, ilman tuskaa ja pinnistelyä. Tosin katson vähän mitä syön, mutta en tarvitse enää sellaisia ruokamääriä.
Tiedän että kaikki eivät pidä tätä hyvänä ajatuksena mutta olen tyytyväinen. Kallista on mutta tähän mennessä kuluneet 500 e olen valmis tästä ilosta maksamaan. Käsittääkseni aine vaikuttaa suolistohormonin tavoin ja tuo kylläisyyden tunteen pienemmällä ruokamäärällä. Siinä säästän myös.
Vika ei siis ollut tahdonvoimassani. Lääkäriltä sain kehut ja tsemppiä, jossain vaiheessa otan labrat varmuuden vuoksi mutta ainakin nyt olen loistavassa kunnossa. Vaatteet mahtuvat, olo on kevyempi ja tekee mieli liikkua joka päivä.
Pintapuolisia juttuja lukiessani huomannut tutkijoiden päätyneen tuohon suolistohormooniin yhtenä lihavuuden syynä. Kun se korjataan, tulee kylläisyyden tunne pienemmillä annoksilla. Eli aina on ollut pieniruokaiset ja ne, jotka tarvitsevat enemmän ruokaa, jopa liikaa.
Hohhoijaa. Kaikkea on keksitty laihduttavina juttuina. Tuossa suolistohormonijutussa on jo kauan sitten tajuttu, että se henkilö ITSE vaikuttaa suoliston laatuun. Syö kuitupitoista ruokaa ja runsaasti vihanneksia, palkokasveja, marjoja ja kasviksia->loistava laatu suoliston mikrobeissa.
Syö sipsejä, karkkia, kuituköyhää ravintoa->surkea suoliston mikrobisto.
Tai sitten leipää, makaroonia ja jauhelihaa. Leipäpussi maksaa 80 senttiä ja täyttää kunnolla. Ei ole rahaa mihinkään euron kurkkuihin.
Ja hallitus leikkaa syksyllä työttömiltä lisää.
Ja perunoita.
Jos olisin rikas niin tekisin ruoan kanssa salaattia.
Kalaa en syö ollenkaan
Hallitukselle voi tulla yllätyksenä vielä työttömien kunto ja työkyvyttömyyseläkkeet. Sitten onkin rahaa kun saa eläketta 922 netto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käys lukemassa Hesarin uusin juttu lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläisen haastattelu ylipainoisten itsekurista. Saat vähän laajennettua tajuntaasi lihavuudesta ja mien lihavilla on usein huomattavasti tiukempi itsekuri kuin ns tervettä elämää elävillä.
Mustavalkoisuus on aina huono asia, eikä se vie mitään asiaa eteenpäin ja auttaisi ihmisiä selviämään
Juttu oli maksumuurin takana. Sinänsä ihmetyttää, että miten sitten ovat lihavia, jos on sitä itsekuria.
Itse olen vaihdevuosien jälkeen joutunut kehittämään itsekuria ja kieltäytymisen aitoa, etten alkaisi määrättömästi lihoa. Siihen motivoi ennen kaikkea se, että en pidä siitä, kun liikkuminen muuttuu kömpelöksi, jos maha kasvaa liikaa.
Itsekuri ei ole kivaa, mutta välttämätöntä välillä. :)
Koko juttu oli sitä samaa pään silittelyä ja yliymmärrystä, jonka turvin voi taas pullukka painua fleecen alle suklaalevyn kanssa ajatellen, että lääkärikin sanoi etten oo laiska ja lihava.
Tuo tutkija puhuu ihan mitä sattuu, otsikko irrotettu tästä:
LIHAVUUDESSA ei ole Pietiläisen mukaan kyse itsekurista, vaikka itseä niskasta kiinni ottamista ehdotetaan usein ratkaisuksi ylipainoon.Lihavuuteen taipuvilla ihmisillä itsekuria on jopa enemmän kuin normaalipainoisilla. Kun nälkä ei ota talttuakseen, itsekuri on jatkuvalla koetuksella. Varmasti potilaillani on parempi itsekuri kuin minulla. Laihat ihmiset tulevat kylläiseksi helpommin, joten ruuan kanssa ei juuri tarvitse pinnistellä.
Eihä toi lause käy järkeen mitenkään järkeen
Nimim. 15kg ylipainoinen ja kärsin jokaisesta jääneestä raskauskilostaYlipainoisilta nimenomaan puuttuu se itsekuri.
Ei puutu itsekuri. Tiedätkö, että moni olisi laiha, jos voisi itse valita kaupasta ruoat ja esim. työttömänä mä olen aina kotona. Ainut asia missä käyn on kauppa ja välillä kun saan työtä säästän työttömyysajan laskuihin.
En käy parturissa, ei ole lemmikkia, ei tule lehtitilauksia, en polta tupakkaa, en juo alkoholia.
Kävelylenkit eivät maksa mitään. Jumppaaminen kotona ei maksa mitään. Ruuan määrällä on merkitystä eli kuinka paljon syö sitä mitä syö.
En saa käydä kävelylenkillä polven takia. Olen kohta 50 ja 2 pyörää on varastettu.
Mä olin 20-vuotiaana laiha. En ole läski luokkakuvissa.
Uiminen sopii polvivammaiselle. Se ei rasita niin paljon jäseniä, mutta lihakset saa siitä silti hyvin voimaa kun veden vastustuksessa liikkuu. Monissa paikoissa on ohjattua vesijumppaa.
580 netto työmarkkinatuella ei käydä kuule uimassa. Uimahallit on täynnä eläkeläisiä, niihin Suomi satsaa.
Mutta samalla summalla voi kuitenkin kerätä 50 kiloa läskiä ilman ongelmia? Tämä selvä.
Mitä jos kokeilisisit itse työttömänä oloa minimi tuella ennenkuin tulet tänne aukomaan päätäsi.
Laittaisitko tähän, mitä ostat kaupasta? Mietin, onko yhteiskunta niin eriarvoistava, että köyhällä ei ole varaa ostaa terveellistä ruokaa. -eri
Alue: Aihe vapaa
Japanilaiset syövät itsenä vain 80-prosenttisesti kylläisiksi eli eivät ahda mahaansa täyteen.
Tuollaista uutisoitiin Japanista vuonna 2008:
40-vuotiaiden mahan maksimimitta määriteltiin: Japanin hallitus panee ylipainoiset laihdutuskuurille
Liikalihavuus ei ole vielä ongelma Japanissa, mutta kansalaisten siirryttyä yhä länsimaisempiin ruokavalioihin, mahat ovat kasvaneet ja tämän kehityksen Japanin hallitus haluaa nyt lopettaa kerta kaikkiaan.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/200803287444514