Käyttekö yökylässä omilla vanhemmillanne?

En ole käynyt sitten 90-luvun. Appivanhempia en ole edes nähnyt vuosiin.

Kyllä mun lapset käy yökylässä. Pienten lasten kanssa ovat tulleet ihan nukkumaan univelkojaan pois ja me hoidettu ne lapsenlapset sillä aikaa.

Kesäisin voivat asua siellä pidempäänkin kun meillä on iso piha ja viileää. Itse ollaan kesät mökillä, jossa myös käyvät kun täällä on heille omat yöpaikat.

Käyn joka vuosi kerran, pari. Yleensä pari yötä. Niillä on mukavasti tilaa meidän 5-henkiselle perheelle. Vastaavasti he käyvät meillä. Välimatkaa on noin 500 km.

Omat vanhempani ovat kuolleet jo aikoja sitten.

En ikinä. Minulla on mies, 3 lasta ja koiria. Ei me sinne äitini luo olla mahduttu ainakaan 9 vuoteen. Nuorin lapsi syntyi 9 vuotta sitten. Jos mennään lapsuudenkotiini käymään, varaan joko mökkimajoituksen tai hostellin. Hostelliin ei tosin saa viedä koiria, joten niille pitää olla toinen hoitopaikka.

Jouluna käytiin viimeksi äidin luona. Otin 3 yön mökkiloman, joka meni kyllä ihan pieleen. Vesiputki keittiöön oli jäätynyt ja ensimmäisen illan yrittivät työmiehet sulattaa sitä. Ilmeisesti mökki ollut tyhjillään useamman viikon. Ja kylpyhuone/saunatilat oli siivottomassa kunnossa. Karmea kalan haju ja löysin haalarit, jotka oli suomuiset ja hirveän haisevat. Ilmeisesti mökin omistaja käy kalalla siellä ja unohtanut haalarit sinne kylppäriin ja jotain siellä lauteilla oli kuivatettu, ihan roskassa lauteetkin. Sitä mökkiä ei toista kertaa vuokrata.

Seuraavan kerran ollaan menossa äitini luo, kun on kesäloma heinäkuun alussa. En ole vielä varannut majoitusta. Se ärsyttää, kun monesti kesäisin halvempien mökkien minimiaika 1 viikko. Äitiä on kiva nähdä, mutta en minä siellä kotipaikkakunnalla viikkoa viitsisi olla. Joutuu ehkä ottamaan kalliimman mökin, jossa onnistuu pari, kolme vuorokautta. Yhtenä kesänä tehtiin niin, että veljeni tuli suoraan meidän jälkeen, niin jaettiin viikon mökin vuokraus. Heillä on myös iso perhe, mutta lapset jo isompia, eivätkä ehkä enää tänä vuonna tule koko perheen voimin.

Käyn molempien luona kylässä ja auttamassa, jos tarvetta. Äitin luona huomattavasti enemmän kuin isän luona. Asutaan aika lähellä, joten yötä olen harvoin, mutta nyt taas menossa huvin vuoksi.

Ei omilla vanhemmilla, mutta anoppilassa kerran, pari kuussa. Leskeksi jäänyt anoppi asuu 80 km päässä meiltä isossa talossa, jossa meille on eri kerroksessa isot, omat tilat. Talon hoitamisessa riittää hommaa ja maalla on ollessa tulee vaihtelua kaupunkielämään. Tulen myös anoppini kanssa erittäin hyvin toimeen.

Vaikka oma äiti asui isommassa talossa, voisi yhteiselo viikonlopunkin ajan olla jo tuskaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Käyn säännöllisesti lasten kanssa, keskimäärin kerran kuukaudessa. Asumme 170 km päässä. Mies tulee välillä mukaan, mutta sekä minä että lapset lähdemme mielummin ilman häntä, koska mummolassa käyminen on mun ja lasten juttu, miehelle se on anoppila eikä hän viihdy yhtä hyvin, vaikka vanhempani ovat mukavia ja leppoisia. Viihdyn aidosti vanhempieni seurassa ja kesällä ja joulun aikaan olemme monesti useamman päivän vanhemmillani, muuten kaksi yötä pe-su. Välillä myös sisarukseni tulee samaan aikaan lastensa kanssa, silloin on erityisen kivaa.

En ole itse yöpynyt kuin muutaman kerran omilleen muuttamisen jälkeen. Päiväseltään käyn juhlapyhinä. Miksi vastasin tähän viestiin, koska juuri kirkastui ajatus, että viihdyn todennäköisesti yhtä "huonosti" kuin miehesi anoppilassa. Kyseessä on minulle vierailu, ei rento kodin omainen paikka. Vieraiden nurkissa, itsellä vähän epämukava olo kokoajan ja täytyy olla vieraskorea, ei oma itsensä.

En yövy vanhemmillani. Samalla paikkakunnalla yövyn kaverin luona. Asun yli 300 kmn päässä.

Mut vanhempani ovat kuolleet, aikoinaan kävin muutaman kerran vuodessa. Vanhemmat olivat iloisia ja maksoivat matkani ja hemmottelevat kaikin tavoin.

Voi, miten kaipaankaan näitä matkoja ja sukulaisten tapaamisia.

Asuvat samassa kaupungissa,  mutta jos asuisivat muualla niin en.

Ennemmin ranteet auki. Mun äiti on ihan kauhea marttyyri, valittaa joka asiasta ja kyttää. 

En käy kuin pakon edessä. Lapset haluavat välillä mummolaan, joten heidän vuoksi olen siellä joskus yöpynyt. Asuvat toisella puolen Suomea, joten päiväreissu ei mahdollinen. Todella ahdistavaa joka kerta kun joutuu käymään siellä. 

Yökylässä en ole koskaan känyt koska muutin etelä Ruotsiin jo 17-vuotiaana. Sitten kylläkin viikon tai kaksi vuodessa kun oli lomaa. Mukava oli käydä. Saunakin lämmitettiin joka ilta ja grillimakaraa lämmitettiin saunn kivillä.

Aina välillä yövyn äitini luona kun opiskelen hänen kotikaupungissaan. Vähenee bensakulut edes jonkin verran.

Käydään muutaman kerran vuodessa, ollaan yksi yö. Lapset on pidempiä aikoja mummolassa, teinikin meni juuri loman alkajaisiksi itse junalla mummolaan.

Asun ulkomailla joten aina Suomessa käydessäni (3x vuosi) majailen vanhempien luona osan reissusta, että ehditään viettää kunnolla aikaa yhdessä. Se on yleensä mukavaa noin 3 päivää, sitten vanhemmat alkavat kohdella minua kuin teiniä ja minä vastaan käyttäytymällä kuin teini :D (olen keski-ikäinen) 

On ihana käydä äidin herkkupatojen äärellä ja parantaa maailmaa isän kanssa iltaisin viskiä siemaillen, ulkoiluttaa heidän koiriaan ja käydä  shoppailemassa tai teatterissa äidin kanssa. Ihan luksusta. Jos asuisin Suomessa niin kävisin varmaan pari kertaa kuukaudessa sunnuntailounaalla ja muuten nähtäisiin meillä tai kaupungilla mutta yökylässä tuskin kävisin muuta kuin mökillä.

Olen ollut viime vuosina yötä tarpeen mukaan. Äiti on yli 80 ja minäkään en ole enää nuori, eikä ole lapsia kotona. Välimatkaa äidille on noin 30 km, eli yleensä vieraillaan ihan päiväseltään. Yötä olen ollut esim. isän kuoleman jälkeen (oli ankea marraskuu ja äiti kodissaan kovin yksin, olin silloin joitain öitäkin kun kuitenkin piti käydä sopimassa asioita), leikkauksen jälkeen ja toisenkin sairauden yhteydessä hoitamassa jne. joitain kertoja. Oletan, että näitä tällaisia öitä tulee lisää niin kauan kuin hän asuu itsenäisesti.

En ikinä. Tai viimeisen 20 vuoden aikana olen yöpynyt äidilläni muistaakseni kahdesti. Toisella kerralla tulin sinne yöksi kolmen aikaan nukkumaan muutamaksi tunniksi, kun hevonen oli Viikin hevossairaalassa huonossa kunnossa, ja aamulla piti mennä takaisin klinikalle. Silloin äitini ei ollut itse edes kotona.

Toisella kerralla olin yötä kun oli joku aamuyön työmatkalennolle lähtö. Äiti asuu pk-sudulla ja minä noin 80 km päässä.

Kyllä, yksin kylläkin. Lapset ovat jo aikuisia ja äidilläni pienet tilat vieraita ajatellen.

Kesällä yövymme mieheni ja välillä toki myös lastemme kanssa mökillämme parin km päässä äitini talolta, joten ei ole tarvetta yöpyä äidin luona. Tosin jos olen mökillä yksin, äiti saattaa tulla sinne yöksi ja se on tosi kivaa! Viimeksi puolitoista viikkoa sitten olin mökillä 4 yötä, joista kahtena äiti oli myös siellä.

Mökki on saaressa, joten sinä aikana kun sinne ei pääse, käyn äidin luona ja olen yleensä 1-3 yötä kerrallaan.

Äiti on nykyään suorastaan paras ystäväni, teemme kaikkea kivaa yhdessä.

Lähden juhannuksena ja tulen takaisin elokuun joku pvä.