Asuntokaupoilla tinkijät yrittäävät saada halvalla
Hintahan lukee esitteessä, sillä sen saa. Siinä on turha "neuvotella" tinkiä ja yrittää ksta silmään.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa huomioida, että vaikka inflaatio on hidastumassa, suomalaisten ostovoima on jo romahtanut. Kansalla vaan ei ole varaa hankkia tarpeen mukaisia koteja, joten asunnot liikkuvat vasta hintajoustojen myötä.
Ai ihan tosissasi luulet, että ihmiset joilla ei ole sitä rahaa ostaa, edelleen hampaat irvessä hokee että tämän haluan ja vaadin sen saada.
Järkevä ostaja vaihtaa sen unelma 5h+k siihen realistiseen 4h+k ja saa sen ilman holtitonta velanottoa.
Hinta joustaa vähän myyjän rahantarpeen mukaan, ihmisen toiveiden pitää joustaa reaalimaailman mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Eikä ole, täällä on monta turhaa yrittäjää jo käynyt. Hintahan on tasan se minkä päätän.
Niin. Se on sinun mielikuva hinta. Markkina ja myyntihinta on se jonka joku siitä maksaa. Sitten kun ne kohtaa niin kaupat luultavasti syntyy
Ei Mersujakaan Ladojen hinnoilla aleta myymään, vaikkei kukaan ostaisi yhtään.
Vanhoja Mersuja myydään.
ihan sama myydäänkö, ei niitä silti pilkkahintaan myydä vaikkei kukaan ostaiskaan.
Eikä osteta nykyhinnoilla. Pankki ei anna edes velkaa, kun korko on noussut.
Ostajien kannattaisi vaan katsoa peiliin, ja todeta että se koronakeväänä unelmoitu mutta liian kallis iso omakotitalo metsän laidalla on edelleen teille liian kallis, koska ette saa vieläkään sitä lainaa. Ette vaikka sen hinta laskisi 20%. Se vaan menee jollekin muulle kuin teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Eikä ole, täällä on monta turhaa yrittäjää jo käynyt. Hintahan on tasan se minkä päätän.
Taas tää sama avaus. Et näemmä ole saanut vieläkään myytyä. Usko nyt, sinä et päätä hintaa vaan ostaja päättää paljonko murjustasi maksaa.
No kyllähän minä olen edelleenkin se joka hinnan päättää, jos ostaja tarjoaa alle pyynnin niin en myy. Ei minun ole pakkomyydä sille joka tarjoaa liian vähän...
Kyllä kai minä päätän paljon asunnostani haluan. Jos ostat ens vuonna niin silloin ehkä haluan jo enemmän. Kukaan tinkijä ei vie minulta omaa asuntoani pilkkahinnalla, vaikkei muita tarjouksia tulisikaan.
Pankki ei välttämättä anna ostajalle lainaa.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/144edf01-8bf0-459a-a417-4dc…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Jos asunto on kunnoltaan ja sijainniltaan huomioon ottaen hinnoiteltu neliöiltään markkinahintaa vastaavaksi, niin ei siinä mitään keplottelua silloin ole. Jos ei pyydettyä hintaa kukaan maksa, niin ei ole pakko myydä.
Liian halvalla tinkaajat voivat mennä seuraavaan kohteeseen vinkumaan, jos joku omansa puoli-ilmaiseksi myisi.
Jos kukaan ei maksa pyydettyä hintaa, se ei ole markkinahinta.
Omakotitalon markkinahintaa ei määritä yksittäinen kauppa alueella, ellei asunnot ole identtiset. Jos naapuri myy remontoimattoman rintsikan hintaan 80.000 euroa, ei se tarkoita että seuraava täyskorjattu ja laajennettu talokin menee samalla hinnalla.
Remontoimaton ritsikka 80000k. Saa olla omalla isolla tontilla lähellä ison kaupungin keskustaa, nimitttäin itse talon arvo olisi -30k eli purkamisen kustannukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos myyjä ja välittäjä ovat määritelleet yhdessä pyyntihinnan ja joku tekee alemman tarjouksen, niin joutuuko myyjä maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle, jos ei suostu siihen? Eli haluaako välittäjä määritellä jonkun kiinteän alahinnan, johon on sitten suostuttava, jos joku tekee tällaisen tarjouksen, vaikka ei ylläkään varsinaiseen pyyntihintaan?
Kuulostaa sekavalta, mutta muistelen, että jotain tuttuani uhkailtiin, että on suostuttava myymään tarjotulla hinnalla tai muuten joutuu maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle... itse en tiedä näistä mitään, kun en asu omistusasunnossa. Miten tuollaista tilannetta voi välttää?
Höpö höpö. Myyjä saa hylätä kaikki tarjoukset, mitkä on pyyntihintaa alempia. Ainoastaan silloin jos vaihtaa välittäjää kesken kaiken, voi joutua korvaamaan ja jos ei hyväksy sitä pyyntihintaa, silloin voi tulla sanomista.
Asuntokauppa on tarjouskauppaa. Ei se ole iso homma sanoa että ei käy, jos joku tarjoaa mielestään liian alhaista hintaa. Mutta oma lapsi on nyt tilanteessa, missä hän etsii asuntoa. Hän kyllä käy tarkkaan läpi, onko pyyntihinta liian korkea. Katsoo alueen toteutuneita hintoja, vertaa muihin samanlaisiin samalla alueella. Nyt hänellä on kiikarissa kaksi, jotka ovat hyvin samantasoisia, mutta tarjoamatta jää se, joka on pienempi ja kalliimpi. Myyjä ei tingi itsensä asettamasta pyyntihinnasta. Lapsi tarjosi, myyjä hylkäsi. Nyt on soiteltu perään että teetkö uuden tarjouksen, lapsen vastaus on että löytyi uudempi ja isompi, jossa lähtöhinta on matalampi ja lisäksi tähän uuteen kuuluu vähän enemmän samaan hintaan.
Päivitys, lapsi soitti pari tuntia sitten. Tuosta lapsen tarjoamasta on nyt kuulemma hintaa laskettu, mutta lapsi on laskenut että neliöhinta on yhä liian kova ja toisessa vastaavassa on vähemmän, vaikka alue on samaa tasoa, palveluihin sama matkakin. Mutta toisessa autopaikka sähköineen kuuluu hintaan ja vastike edullisempi. Puhun lapsesta, kyseessä on toki työssäkäyvä nuori joka etsii ensiasuntoaan. Pakko sitä vain on tarkistaa hintaa, jos alkaa olla pakko myydä ja pyynnin mukaisia tarjouksia ei tule. Jos taas ei ole pakko myydä, sitten voi odottaa tarjoaako joku pyyntihinnan. Lapsi on varma, että tuosta toisesta mitä hän on katsonut, pitää maksaa pyynti koska sellaisiin on ollut halukkaita, mutta siitä toisesta pyydetään enemmän. Välittäjäkin oli rivien välissä vähän antanut ymmärtää, että tarjoa sama myöhemmin uudelleen, jos ei mene kaupaksi, eli ollut sitä mieltä että myyjän tavoite on liian kova. Sen näkee kyllä, että aika vastaavan pyynti on alle vuosi sitten ollut 150000 vähemmän, tietojen perusteella voi olla jopa sama taloyhtiö, rakennusvuosi ja asunnon koko viittaa siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Eikä ole, täällä on monta turhaa yrittäjää jo käynyt. Hintahan on tasan se minkä päätän.
Niin. Se on sinun mielikuva hinta. Markkina ja myyntihinta on se jonka joku siitä maksaa. Sitten kun ne kohtaa niin kaupat luultavasti syntyy
Ei Mersujakaan Ladojen hinnoilla aleta myymään, vaikkei kukaan ostaisi yhtään.
Vanhoja Mersuja myydään.
ihan sama myydäänkö, ei niitä silti pilkkahintaan myydä vaikkei kukaan ostaiskaan.
Eikä osteta nykyhinnoilla. Pankki ei anna edes velkaa, kun korko on noussut.
ei kaikki ole velkarahoilla ostamassa. Ei kai sen julkkis Andrei Koivumäen asuntoakaan kukaan miljoonavelalla osta. Sen ostaa sellanen jolla on rahaa, eikä velkaa
Vierailija kirjoitti:
Ostajien kannattaisi vaan katsoa peiliin, ja todeta että se koronakeväänä unelmoitu mutta liian kallis iso omakotitalo metsän laidalla on edelleen teille liian kallis, koska ette saa vieläkään sitä lainaa. Ette vaikka sen hinta laskisi 20%. Se vaan menee jollekin muulle kuin teille.
Eläkeläisiä on 1 600 000, ei perikunnan asuntoja myytyä saa, mutta sulle jää 2 koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa huomioida, että vaikka inflaatio on hidastumassa, suomalaisten ostovoima on jo romahtanut. Kansalla vaan ei ole varaa hankkia tarpeen mukaisia koteja, joten asunnot liikkuvat vasta hintajoustojen myötä.
Ai ihan tosissasi luulet, että ihmiset joilla ei ole sitä rahaa ostaa, edelleen hampaat irvessä hokee että tämän haluan ja vaadin sen saada.
Järkevä ostaja vaihtaa sen unelma 5h+k siihen realistiseen 4h+k ja saa sen ilman holtitonta velanottoa.
Hinta joustaa vähän myyjän rahantarpeen mukaan, ihmisen toiveiden pitää joustaa reaalimaailman mukaan.
Ei vaan yritän kertoa, että usein perheellisen putkimiehen asunnon ostaa toinen perheellinen työmies, lääkärin asunnon ostaa ehkäpä diplomi-insinööri, ensiasunnon ostaa pari-kolmekymppinen palkkahaitarinsa alkupäästä jne.
Sijaintitoiveet, asumistarpeet, maku ja maksukyky yhdistävät ja erottavat erilaisia ostajatyyppejä.
Eivät eri ostajatyypit liiku hintaryhmien välillä suinkaan niin sujuvasti, mitä ehkäpä toivoisit. Palkat eivät ole nousseet siinä määrin, mitä asuntojen hinnat 0-koron aikana. Erikseen ovat lottovoittajat, mutta niitäkin taitaa tulla vain muutama vuodessa.
Korona-ajan alussa pystyi ainakin tinkimään Helsingissä hyvin kun myyjät oli ihan paniikissa.
Monen taloyhtiön kannattaa varautua alasajoon.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-on-jopa-tuhansia-taloyhtio…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Jos asunto on kunnoltaan ja sijainniltaan huomioon ottaen hinnoiteltu neliöiltään markkinahintaa vastaavaksi, niin ei siinä mitään keplottelua silloin ole. Jos ei pyydettyä hintaa kukaan maksa, niin ei ole pakko myydä.
Liian halvalla tinkaajat voivat mennä seuraavaan kohteeseen vinkumaan, jos joku omansa puoli-ilmaiseksi myisi.
Jos kukaan ei maksa pyydettyä hintaa, se ei ole markkinahinta.
Omakotitalon markkinahintaa ei määritä yksittäinen kauppa alueella, ellei asunnot ole identtiset. Jos naapuri myy remontoimattoman rintsikan hintaan 80.000 euroa, ei se tarkoita että seuraava täyskorjattu ja laajennettu talokin menee samalla hinnalla.
Remontoimaton ritsikka 80000k. Saa olla omalla isolla tontilla lähellä ison kaupungin keskustaa, nimitttäin itse talon arvo olisi -30k eli purkamisen kustannukset.
Just näin. Tässäkin esimerkissä nähtiin, kuinka lepikossa ihmiset hintojen suhteen ovat. Se ylihinta on omassa päässä. Todellisuudessa tuohon hintaan saa jo hyvältä paikalta sen mahdollisesti jaettavan tontinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos myyjä ja välittäjä ovat määritelleet yhdessä pyyntihinnan ja joku tekee alemman tarjouksen, niin joutuuko myyjä maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle, jos ei suostu siihen? Eli haluaako välittäjä määritellä jonkun kiinteän alahinnan, johon on sitten suostuttava, jos joku tekee tällaisen tarjouksen, vaikka ei ylläkään varsinaiseen pyyntihintaan?
Kuulostaa sekavalta, mutta muistelen, että jotain tuttuani uhkailtiin, että on suostuttava myymään tarjotulla hinnalla tai muuten joutuu maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle... itse en tiedä näistä mitään, kun en asu omistusasunnossa. Miten tuollaista tilannetta voi välttää?
Höpö höpö. Myyjä saa hylätä kaikki tarjoukset, mitkä on pyyntihintaa alempia. Ainoastaan silloin jos vaihtaa välittäjää kesken kaiken, voi joutua korvaamaan ja jos ei hyväksy sitä pyyntihintaa, silloin voi tulla sanomista.
Asuntokauppa on tarjouskauppaa. Ei se ole iso homma sanoa että ei käy, jos joku tarjoaa mielestään liian alhaista hintaa. Mutta oma lapsi on nyt tilanteessa, missä hän etsii asuntoa. Hän kyllä käy tarkkaan läpi, onko pyyntihinta liian korkea. Katsoo alueen toteutuneita hintoja, vertaa muihin samanlaisiin samalla alueella. Nyt hänellä on kiikarissa kaksi, jotka ovat hyvin samantasoisia, mutta tarjoamatta jää se, joka on pienempi ja kalliimpi. Myyjä ei tingi itsensä asettamasta pyyntihinnasta. Lapsi tarjosi, myyjä hylkäsi. Nyt on soiteltu perään että teetkö uuden tarjouksen, lapsen vastaus on että löytyi uudempi ja isompi, jossa lähtöhinta on matalampi ja lisäksi tähän uuteen kuuluu vähän enemmän samaan hintaan.
Päivitys, lapsi soitti pari tuntia sitten. Tuosta lapsen tarjoamasta on nyt kuulemma hintaa laskettu, mutta lapsi on laskenut että neliöhinta on yhä liian kova ja toisessa vastaavassa on vähemmän, vaikka alue on samaa tasoa, palveluihin sama matkakin. Mutta toisessa autopaikka sähköineen kuuluu hintaan ja vastike edullisempi. Puhun lapsesta, kyseessä on toki työssäkäyvä nuori joka etsii ensiasuntoaan. Pakko sitä vain on tarkistaa hintaa, jos alkaa olla pakko myydä ja pyynnin mukaisia tarjouksia ei tule. Jos taas ei ole pakko myydä, sitten voi odottaa tarjoaako joku pyyntihinnan. Lapsi on varma, että tuosta toisesta mitä hän on katsonut, pitää maksaa pyynti koska sellaisiin on ollut halukkaita, mutta siitä toisesta pyydetään enemmän. Välittäjäkin oli rivien välissä vähän antanut ymmärtää, että tarjoa sama myöhemmin uudelleen, jos ei mene kaupaksi, eli ollut sitä mieltä että myyjän tavoite on liian kova. Sen näkee kyllä, että aika vastaavan pyynti on alle vuosi sitten ollut 150000 vähemmän, tietojen perusteella voi olla jopa sama taloyhtiö, rakennusvuosi ja asunnon koko viittaa siihen.
Jos tuollaisia 150 tonnin hinnoittelueroja esiintyy, niin taitaa olla monen miljoonan kämppä lapsella ostossa. Varmaan ei niin väliksi, vaikka ei joka tonnia onnistuisi tinkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta hintahan on siinä ostajan tekemässä tarjouksessa! Mitä se myyjä yrittää siinä keplotella ja vikuroida?
Eikä ole, täällä on monta turhaa yrittäjää jo käynyt. Hintahan on tasan se minkä päätän.
Taas tää sama avaus. Et näemmä ole saanut vieläkään myytyä. Usko nyt, sinä et päätä hintaa vaan ostaja päättää paljonko murjustasi maksaa.
No kyllähän minä olen edelleenkin se joka hinnan päättää, jos ostaja tarjoaa alle pyynnin niin en myy. Ei minun ole pakkomyydä sille joka tarjoaa liian vähän...
Kyllä kai minä päätän paljon asunnostani haluan. Jos ostat ens vuonna niin silloin ehkä haluan jo enemmän. Kukaan tinkijä ei vie minulta omaa asuntoani pilkkahinnalla, vaikkei muita tarjouksia tulisikaan.
Siis ottaa päähän kun kukaan ei ole tarjonnut kämpästäsi sitä hintaa minkä siitä haluat?
Olisiko tässä sitten ehkä jotain viitettä siihen, että hinta ei ole realistinen?
Toinen vaihtoehto on tosiaan olla myymättä jos ei ole pakko.
Ne jotka asunnostasi tarjosivat (mielestäsi liian vähän), jatkavat etsintää ja hyvin todennäköisesti pääsevät yhteisymmärrykseen kauppsummasta jonkun toisen asunnon myyjän kanssa.
Eihän siinä silloin mitään, sinä olet tyytyväinen kun ei tullut myytyä mielestäsi roposilla, ja ostajaehdokkaat tyytyväisiä kun eivät maksaneet mielestään ylihintaa.
IKINÄ en ole ostanut pyyntihinnalla, vaan aina halvemmalla. Myynyt taasen olen myynyt jopa yli pyyntihinnan. 8 asuntoa olen omistanut.
Vierailija kirjoitti:
Monen taloyhtiön kannattaa varautua alasajoon.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-on-jopa-tuhansia-taloyhtio…
En ostaisi taloa 1970-luvun talosta missä putkiremontit tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Korona-ajan alussa pystyi ainakin tinkimään Helsingissä hyvin kun myyjät oli ihan paniikissa.
Ja montako tinkimistä arvon trolli sai läpi ja asuntokaupat lyötiin lukkoon? Oletko nyt useankin selittämätöntä arvonnousua nauttineen kantakaupungin arvoasunnon omistaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos myyjä ja välittäjä ovat määritelleet yhdessä pyyntihinnan ja joku tekee alemman tarjouksen, niin joutuuko myyjä maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle, jos ei suostu siihen? Eli haluaako välittäjä määritellä jonkun kiinteän alahinnan, johon on sitten suostuttava, jos joku tekee tällaisen tarjouksen, vaikka ei ylläkään varsinaiseen pyyntihintaan?
Kuulostaa sekavalta, mutta muistelen, että jotain tuttuani uhkailtiin, että on suostuttava myymään tarjotulla hinnalla tai muuten joutuu maksamaan korvauksia kiinteistönvälittäjälle... itse en tiedä näistä mitään, kun en asu omistusasunnossa. Miten tuollaista tilannetta voi välttää?
Höpö höpö. Myyjä saa hylätä kaikki tarjoukset, mitkä on pyyntihintaa alempia. Ainoastaan silloin jos vaihtaa välittäjää kesken kaiken, voi joutua korvaamaan ja jos ei hyväksy sitä pyyntihintaa, silloin voi tulla sanomista.
Asuntokauppa on tarjouskauppaa. Ei se ole iso homma sanoa että ei käy, jos joku tarjoaa mielestään liian alhaista hintaa. Mutta oma lapsi on nyt tilanteessa, missä hän etsii asuntoa. Hän kyllä käy tarkkaan läpi, onko pyyntihinta liian korkea. Katsoo alueen toteutuneita hintoja, vertaa muihin samanlaisiin samalla alueella. Nyt hänellä on kiikarissa kaksi, jotka ovat hyvin samantasoisia, mutta tarjoamatta jää se, joka on pienempi ja kalliimpi. Myyjä ei tingi itsensä asettamasta pyyntihinnasta. Lapsi tarjosi, myyjä hylkäsi. Nyt on soiteltu perään että teetkö uuden tarjouksen, lapsen vastaus on että löytyi uudempi ja isompi, jossa lähtöhinta on matalampi ja lisäksi tähän uuteen kuuluu vähän enemmän samaan hintaan.
Päivitys, lapsi soitti pari tuntia sitten. Tuosta lapsen tarjoamasta on nyt kuulemma hintaa laskettu, mutta lapsi on laskenut että neliöhinta on yhä liian kova ja toisessa vastaavassa on vähemmän, vaikka alue on samaa tasoa, palveluihin sama matkakin. Mutta toisessa autopaikka sähköineen kuuluu hintaan ja vastike edullisempi. Puhun lapsesta, kyseessä on toki työssäkäyvä nuori joka etsii ensiasuntoaan. Pakko sitä vain on tarkistaa hintaa, jos alkaa olla pakko myydä ja pyynnin mukaisia tarjouksia ei tule. Jos taas ei ole pakko myydä, sitten voi odottaa tarjoaako joku pyyntihinnan. Lapsi on varma, että tuosta toisesta mitä hän on katsonut, pitää maksaa pyynti koska sellaisiin on ollut halukkaita, mutta siitä toisesta pyydetään enemmän. Välittäjäkin oli rivien välissä vähän antanut ymmärtää, että tarjoa sama myöhemmin uudelleen, jos ei mene kaupaksi, eli ollut sitä mieltä että myyjän tavoite on liian kova. Sen näkee kyllä, että aika vastaavan pyynti on alle vuosi sitten ollut 150000 vähemmän, tietojen perusteella voi olla jopa sama taloyhtiö, rakennusvuosi ja asunnon koko viittaa siihen.
Jos tuollaisia 150 tonnin hinnoittelueroja esiintyy, niin taitaa olla monen miljoonan kämppä lapsella ostossa. Varmaan ei niin väliksi, vaikka ei joka tonnia onnistuisi tinkaamaan.
Hups, tuli kyllä typo/ajatuskatkos. Lapsen etsinässä on 150000 luokkaa oleva asunto joten siksi kai laitoin tuon yhden nollan liikaa väärään paikkaan.
ihan sama myydäänkö, ei niitä silti pilkkahintaan myydä vaikkei kukaan ostaiskaan.