Lue keskustelun säännöt.
äiti, jolla on kiittämätön 12-vuotias, vastaa kysymyksiin!
Kommentit (50)
Eihän niistä muuten tule kunnollisa aikuisia jos jo ton ikäisenä dominoivat vanhempiaan. Hassu kysymys, että miten saa lapsen siivoamaan...kyllä sen saa jos on lastaan ylempänä. Ja niinhän sen kuuluisi olla! tähän tää on menossa kun on vain vapaata kasvatusta, niin ei saada enää pentuja kuriin. Pistät sen siivomaan! Kai sä jollain voit kiristää.. esim. ei pelaa viikkoon jos ei siivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika pätevä keino itse asiassa. Mutta sellaiset mistä ei palkita ei onnistu, kuten petaaminen, astioiden vieminen tiskikoneeseen ja vaatteitten kerääminen lattialta.
ap
Ja siis kyllä se siivoaa, ei tässä siitä ole oikeastaan kyse. vaan siitä että se on täysin kiittämätön kun yritän järjestää jotain kivaa!
Mutta kun kivaa olisi vain se tietokone.
Nytkin järjestettäisiin niitä 12-vuotissynttäreitä ja pojalle ehdotettiin että olisiko kiva mennä ajamaan formulaa ja hyväksynnän saatua varattiin kallis aika. Nyt sitten pojan pitäisi viedä synttärikutsut kavereilleen, mutta ei kuulema viitsi, alkoi uhota ja murjottaa ettei hän mitään typeriä juhlia halua jos siihen pitää jotain vaivaa nähdä...
ap
Niin arvaa mikä hapannaama siellä oli sitten kiusaamassa nuorempia sisaruksiaan ja selittämässä miten kovasti hän vihaa joulua?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
perua synttärit kun ei kerran kiinnosta?
ap
Mieti omia vuorovaikutustapojasi. Miten suhtaudut poikaan? Näytätkö omat tunteesi ja mielipiteesi selkeästi? Oletko koko ajan enemmän tai vähemmän nyreissäsi ja närkästynyt pojalle? Hän saattaa vastata sinulle samalla mitalla, ja olette ehkä joutuneet kierteeseen. Oma asenteesi saattaa olla niin negatiivinen että ruokit pojan negatiivista käytöstä. Kiinnitä huomoita esim. siihen, miten reagoit silloin, kun asiat sujuvat ja olet tyytyväinen poikaan. Näytkö sen hänelle ja annat selkeää sanallista palautetta? Ei siis mitään kiva, tai kiitti.
Älä päästä tilannetta karkaamaan käsistäsi. Poika on tulossa murrosikään, joten nyt pitäisi saada puhevälit kuntoon ja pojan asennetta muuttumaan ennen kuin tilanne äityy tosi pahaksi. Puheväleillä tarkoitan kahdensuuntaista toimivaa vuorovaikutusta, en sitä, että sinä kerrot ja ilmaiset itseäsi, mutta et kuuntele aidosti poikaasi ja kannusta häntä rehelliseen vuorovaikutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tietenkin se pitäisi olla jotain muuta kuin tietokoneeella pelaamista. Tai oletko koskaan pelannut pojan kanssa yhdessä tietokonetta?
Mikään äidin ideoima ei aina murkkua kiinnosta. Ja torttujen leipominen voi myös ton ikäsen mielestä olla tyhmää, se kuuluu ikään. Anna lapsen murjottaa, kyllä hän keksii itse jos jotain haluaa. Yleensä tuttavapiirissä esim. synttärikutsujen järjestelyvastuu on 10-vuotispäivän jälkeen annettu synttärisankarille itselleen, saa itse päättää ja suunnitella omat juhlat ja vanhemmat voivat auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peliaikaa annettiin synttärilahjaksi 20 tuntia ja soittoharrastuksen lopettamisesta luvattiin keskustella keväällä kun lukukausi päättyy.
Yritän myös olla positiivinen, kannustaa, osoittaa hyväksyntää yms. Mutta välillä kyllä keittää yli!
ap
Meillä nimittäin hapannaama 10v. joka nytkin kärttää tuossa tekemistä. Aamulla " raahautui" muun perheen mukana ulos lenkille. Tuntuu, että poika joko möröttää hiljaisena tai sitten naljailee ja sanoo kaikkea ärsyttävää, läksyt eivät kiinnosta ja jos ei ole kaveria joka siunaaman hetki niin jaksaa ärsyttää vieläkin enemmän.... Onko tuttua? Ja oma huone on tälläkin hetkellä kuin pommin jäljiltä, huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kolmannella luokalla alkoi tämäntyyppinen kiukuttelu.
ja läksyt ei todellakaan kiinnosta. Oon monesti tapellut kaksi tuntia läksyn edestä, jonka tekemiseen menee sitten viisi minuuttia. Nyt olen ottanut sen linjan, että puutun asiaan vasta kun minulle tuodaan huonoja numeroita näytille tai ope soittaa koulusta, muuten saa luvan hoitaa asian niin kuin parhaaksi näkee. Läksyjä " ei ole" ikinä, mutta pärjää silti kokeissa aika hyvin. Jos tulee alle kasia, niin sitten luetaan sitä ainetta hampaita kiristellen seuraavaan kokeeseen asti. Ja päivät menee tappeluun siitä yhdestä läksystä...
ap
ja sen lisäksi niin paljon kuin kotitöitä tekemällä ja pikkusiskoa hoitamalla ansaitsee. Yleensä ainakin tunti-pari päivässä, kun urakoi. Pysyypähän talo siistinä. Siis tuntiin tarvitaan viisi siivoushommaa tai 2,5 tuntia sitä siskon hoitoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietokoneella pelaamista ( ja basson soittoa). Kuulostaa aika rankalta. Minä laittaisin sen koneen pois joksikin aikaa ja koittaisin keksiä yhteistä tekemistä lapsen kanssa enemmän.
eli pelaamaan paasee vasta kun laksyt on tehty. Valitettavasti kiristys on usein ainoa keino joka murkkuihin tehoaa. Mulla on 3 poikaa, nuorin nyt 12. En tietenkaan kutsu sita kiristykseksi, vaan seuraamukseksi. Eli ' jos et nyt tee laksyja, siita seuraa etta et saa pelata tietsikalla' .
Onkohan sulla liian kovat vaatimukset, jos pojasta tuntuu etta han on epaonnistunut koulussa jos saa alle 8 kokeissa? Samoin odotus siita etta 12-vuotias poika haluaisi leipoa sun kanssa joulutorttuja, kuulostaa aika utopistiselta.
Jossain asiassa taytyy tosin olla tiukkana, esim. jos poika itse sanoi etta haluaa ne formula-ajot, ja sina olet varannut ajan, jota ei voi kuluitta peruuttaa. Kysy pojalta haluaako han etta juhlat jarjestetaan (ilman mutinoita ja murjotusta) vai otetaanko radanvarausrahat pois hanelle suunnitelluista synttarilahjarahoista. Jonkunlaista vastuuta omista paatoksista taytyy 12-vuotiaalla jo olla, ja tekee hanelle hyvaa huomata etta jos kiukuttelulla on kalliita tai harmillisia seuraamuksia, hanen taytyy ne kantaa. Ehka se opettaa seuraavan kerran miettimaan vahan ennenkuin avaa suunsa.
Se miksi aloitti on toinen tarina (ei meidän pakottamana), mutta edellyttäisimme kyllä että yksi hyvä harrastus olisi hyvä olla ettei elämä mene luuhaamiseksi. Se mikä se on, olisi kyllä lapsen päätettävissä, mutta ei nyt ihan kesken maksukauden vaihdella!
ap
" maksusta" , niin miten kuvittelet, että haluaisi sen lisäksi leipoa kanssasi tai tehdä vapaaehtoisesti kotitöitä?
Poika on mieletön jääräpää, tuntuu ettei lainkaan välitä siitä miten isoja rangaistuksia hankkii itselleen kunhan saa pidettyä oman päänsä. Niitäkin tilanteita tulee joskus että minä yritän saada häntä tekemään jotain kiristämällä ja uhkaamalla aina vaan pidemmällä pelikiellolla (kertaakaan onnistumatta siinä!). Kuukaudenkin pelikieltoja on ollut, mutta samalla on pakko määrätä myös kotiaresti koska muuten poika menee kavereille pelaamaan (käy siellä muutenkin, mutta rajoitan kavereilla vierailut yleensä pariin-kolmeen tuntiin kerrallaan). Ja sitten meillä on täällä kotona riiviö joka kiusaa jatkuvasti kahta pikkuveljeään, ellei hänelle järjestä muuta ohjelmaa... ja se muu ohjelma sitten otetaan erittäin ivallisesti ja nyrpeänä vastaan. Kaikki on typerää ja parempi olisi vaikka kuolla kuin elää meidän perheessä...
ap
kuolla kun tehdä jotain kannattaa asia ottaa vakavasti. oletteko harkinneet perheneuvolassa käyntiä?
Paitsi tietokonepelit. Mutta kaikki muu on typerää. Varsinkaan mitään ei suostu itse tekemään. Sitä miettii että kannattaako tohon panostaa rahallisesti kun on tiukkaa muutenkin...