Te vanhemmat keillä on hyvin erilainen nimimaku, miten nimesitte lapsenne?
Meillä on tilanne, missä havaitsimme lapsen isän kanssa, että meidän nimimaut ei tosiaankaan täsmää. Se mikä on toisen mielestä hyvä nimi, ei sovi toiselle.
Miten te muut samassa tilanteessa olevat olette saaneet nimettyä lapsenne?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pronominit osaava sai päättää. Teillä päättäjä olisi puolisosi.
Keillä on sanan ketkä adessiivi.
Aivan oikein siis.
Miksi käytät kysymyspronominia tilanteessa, jossa ei kysytä?
Sama ongelma on ap:n aloituslauseessa "Meillä on tilanne, missä havaitsimme..." - siinäkään ei kysellä mitään, mutta käytetään kysymyspronominia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee nyt sivuun aiheesta, mutta totta on, että ap:llä kielioppi heittää.
Otsikko oikeassa muodossaan kuuluu: Te vanhemmat, joilla on hyvin erilainen nimimaku, miten nimesitte lapsenne?
Ja leipäteksti: Meillä on tilanne, jossa havaitsimme lapsen isän kanssa, että meidän nimimaut ei tosiaankaan täsmää.
Jatkakaa.
Ihmisistä käytetään kyllä yleensä sanaa kuka, ei joka.
Pronomini 'kuka' on kysymyspronomini, sitä ei käytetä viitattaessa henkilöön.
Minusta parasta olisi valita joku sellainen nimi, jonka (vai sittenkin kunka?) ap osaisi taivuttaa oikein.
mistä sä ton "keillä"n repäisin?
Kaivakaapas koulun kieliopit komeroista esille ja tarkistakaa suomen kielen pronominit ja niiden käyttö.
Joilla on otsikossa oikea pronomini, keillä on yksiselitteisen väärä.
Heitetään pitkää tikkua siintä kumman ehdottama nimi tulee lapsen ekaksi ja kumman ehdotus tokaksi nimeksi
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin ongelma on se, että nimen pitäisi olla lausuttavissa, kun suku on suomen- ja englanninkielistä. Mies on britti ja minullakin toinen vanhempani asuu Britanniassa.
Yritetään löytää sopivaa nimeä, joka on käytössä kummassakin maassa. Tytön toiseksi nimeksi oltaisiin valittu Matilda, mutta meille syntyykin poika. Tyttöjen sopivia nimiä vaan tuntuisi löytyvän paljon helpommin.
En olisi niin huolissaan lausumisesta. Kyllä yhden nimen oppii lausumaan varmasti. Ja suomeksihan Matildakin äännetään eritavalla kuin englanniksi, paino on eri kohdassa. Omatkin isovanhempani oppivat ääntämään siskoni miehen nimen Keith lopulta, vaikka pieni aksentti on :). Jotkut nimet voi olla hankalia, esim Eemeli äännetään briteisdä usein Emily ja luullaan naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pronominit osaava sai päättää. Teillä päättäjä olisi puolisosi.
Keillä on sanan ketkä adessiivi.
Aivan oikein siis.Miksi käytät kysymyspronominia tilanteessa, jossa ei kysytä?
Sama ongelma on ap:n aloituslauseessa "Meillä on tilanne, missä havaitsimme..." - siinäkään ei kysellä mitään, mutta käytetään kysymyspronominia.
Tuossa otsikossahan on kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Miehen suku ei sitä lapsen nimeä päätä, vaan lapsen vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Valitsiko miniä ja puolisonsa eri nimen kuin sinä olisit halunnut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Miehen suku ei sitä lapsen nimeä päätä, vaan lapsen vanhemmat.
"Vanhemmat" eli nainen jyrää tahtonsa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän hassu tilanne. Odotamme tytärtä ja nimikeskustelu käy kuumana. Itse innostun etnisistä nimistä, mutta ulkomaalainen puolisoni ehdottelee vain supisuomalaisia nimiä, esim. Leena, Maija. Lienee kotoutunut liian hyvin 🤷
Kerro sille, että 1950-luku meni jo.
Vaan eipä aikaakaan kun 40-50.luvun nimet tulevat taas muotiin. :D
Tuskinpa ne Seppo, Jorma ja Pirkko enää tulee muotiin.
Varmasti tulee! Onhan nämä Leevit, Eemilit ja mitä näitä on tulleet, ei niitä olisi kukaan muutama vuosikymmen sitten ikinä antanut lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä menee nyt sivuun aiheesta, mutta totta on, että ap:llä kielioppi heittää.
Otsikko oikeassa muodossaan kuuluu: Te vanhemmat, joilla on hyvin erilainen nimimaku, miten nimesitte lapsenne?
Ja leipäteksti: Meillä on tilanne, jossa havaitsimme lapsen isän kanssa, että meidän nimimaut ei tosiaankaan täsmää.
Jatkakaa.
Ihmisistä käytetään kyllä yleensä sanaa kuka, ei joka.
Et yksinkertaisesti tiedä asiasta tarpeeksi. Kuka on kysymyssana, näissä lauseissa tarvitaan sivulauseen aloittavaa relatiivipronominia. Suomen relatiivipronominit ovat joka ja mikä (jonka, joiden jne. taivutettuina). Tässä tarvitaan joilla-muotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Miehen suku ei sitä lapsen nimeä päätä, vaan lapsen vanhemmat.
"Vanhemmat" eli nainen jyrää tahtonsa läpi.
Meillä mies olisi halunnut lapsen nimeksi Pim. Se oli hänen mielestään hyvä nimi tytölle.
Joten todellakin ainakin minä varmistin, että lapsi ei sitä nimeä saa, koska asumme Suomessa.
Esikoisemme saa nimen Seppo Kalevi Ahteri. Siihen ei akalla ole nokan koputtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Miehen suku ei sitä lapsen nimeä päätä, vaan lapsen vanhemmat.
"Vanhemmat" eli nainen jyrää tahtonsa läpi.
Meillä mies olisi halunnut lapsen nimeksi Pim. Se oli hänen mielestään hyvä nimi tytölle.
Joten todellakin ainakin minä varmistin, että lapsi ei sitä nimeä saa, koska asumme Suomessa.
Mistä miehesi on kotoisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä suurin kiistanaihe oli lapsen toinen nimi. Miehen suvussa aina ainakin yhdellä perheen pojalla on kyseinen nimi toisena nimenä. Mies itse ei edes olisi niin välittänyt kyseisestä nimestä, mutta mies oli huolissaan mitä hänen vanhempansa sanoo, jos lapsen toinen nimi ei olekaan se mikä on heidän suvussa ns. perinne.
Nimi oli tyyliin Antero tai Kustaa. Lapsi sai sitten ihan muun toisen nimen.
Miniän hirmuvallan alla miehen suvun vanhat perinteet joutavat roskiin.
Miehen suku ei sitä lapsen nimeä päätä, vaan lapsen vanhemmat.
"Vanhemmat" eli nainen jyrää tahtonsa läpi.
Meillä mies olisi halunnut lapsen nimeksi Pim. Se oli hänen mielestään hyvä nimi tytölle.
Joten todellakin ainakin minä varmistin, että lapsi ei sitä nimeä saa, koska asumme Suomessa.Mistä miehesi on kotoisin?
Ei ainakaan Hollannista, siellä Pim on yleinen miehen nimi.
Meillä oli tämä tilanne, tosin siitä on jo vuosikymmeniä. Kompromissiin päästiin pitkien keskustelujen jälkeen, hylättiin molempien suosikit ja aloitettiin valinta uudestaan puhtaalta pöydältä.
Ja sivumennen sanoen: otsikossa pitää tietysti olla JOILLA (eikä keillä), sehän on relatiivilause.
Minun aikoinani KEILLÄ olisi ollut tuossa kohtaa kuuden ellei peräti yhdeksän pisteen virhe. Arvostelu painottui silloin virheisiin, mikä tietysti oli aika lannistavaa.