YLE: Opiskelijat kertoivat Ylelle opintolaina-ahdingosta: Olen pudonnut asunnonostajien junasta todennäköisesti loppuelämäkseni
Osa on laskeskellut, että omistusasunnon hankkiminen voisi olla realistista aikaisintaan viisikymmpisenä.
Aivan jäätäviä lainoja nuorilla. Otetun lainan määrä on myös kasvanut aivan valtavasti. Joillain voi olla jopa yli 50 000e opintolainaa. Ja osalla terveys mennyt opintojen aikana. Samaan aikaan työelämä on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja monelle on tarjolla vain silpputyötä ja pätkää.
"Opiskelijat ottavat nykyisin reippaasti enemmän opintolainaa kuin aikaisemmin, selviää Kelan tilastoista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin keskimäärin 6 700 euroa, kun vuonna 2022 lainaa oli jo 22 660 euroa opiskelijaa kohden."
Kommentit (741)
Entä sitten? Omistusasunto on luksusta, ei sen kuulukaan olla itsestäänselvyys edes korkeakoulutetuille.
Kun opiskelin, oli pakko nostaa lainaa että pärjäsi. Opintotuki oli kuitenkin siihen aikaan noin 300e/kk. Siihen lisäksi toki sai asumistukea, mutta ei kovin paljoa.
Opiskelu oli todella tiivistahtista. Harjoitteluja oli jatkuvasti. Työelämässä harjoittelua saattoi olla 40h/vko ja siihen päälle kaikenlaisia verkkokursseja, kirjatenttejä ja projekteja. Jos olisi vielä palkkatyössä käynyt, ei olisi varsinaisia vapaapäiviä juurikaan ollut.
Eräs opiskelukaverini teki palkkatyötä keikkaluontoisesti opiskelujen kanssa yhtäaikaa. Hänellä ei ollut 4kk aikana yhtään vapaapäivää. Jos hän ei ollut koulussa, harjoittelussa tms niin hän oli töissä. Sanomattakin selvää että burnout out siitä tuli ja pitkä tauko opiskeluun.
Mutta haukkukaa toki te vanhemmat sukupolvet meitä nuorempia laiskoiksi yms.
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten? Omistusasunto on luksusta, ei sen kuulukaan olla itsestäänselvyys edes korkeakoulutetuille.
Kiteytät asian hyvin. Vaikka Suomessa perinteisesti valtaosa ihmisistä on asunut omistusasunnossa, on siitä tuoreemmilla sukupolvilla tullut luksusta. Kuitenkin edeltävät sukupolvet vielä hämmästelevät nuorten kyvyttömyyttä laittaa elämäänsä uomiinsa, hankkia sitä asuntoa ja vakityötä, asettua. Se on kuule muuttunut tavankansalaisen erityisluxukseksi, johon yhä harvemmalla on kaikesta valmentautumisesta huolimatta mahdollisuus. Ennen sinne pystyi ponnistamaan suoraan perunamaalta ilman merkittäviä pöytätapoja, siitä ehkä odotusristiriita.
Vierailija kirjoitti:
Kun opiskelin, oli pakko nostaa lainaa että pärjäsi. Opintotuki oli kuitenkin siihen aikaan noin 300e/kk. Siihen lisäksi toki sai asumistukea, mutta ei kovin paljoa.
Opiskelu oli todella tiivistahtista. Harjoitteluja oli jatkuvasti. Työelämässä harjoittelua saattoi olla 40h/vko ja siihen päälle kaikenlaisia verkkokursseja, kirjatenttejä ja projekteja. Jos olisi vielä palkkatyössä käynyt, ei olisi varsinaisia vapaapäiviä juurikaan ollut.
Eräs opiskelukaverini teki palkkatyötä keikkaluontoisesti opiskelujen kanssa yhtäaikaa. Hänellä ei ollut 4kk aikana yhtään vapaapäivää. Jos hän ei ollut koulussa, harjoittelussa tms niin hän oli töissä. Sanomattakin selvää että burnout out siitä tuli ja pitkä tauko opiskeluun.
Mutta haukkukaa toki te vanhemmat sukupolvet meitä nuorempia laiskoiksi yms.
Ja on älytöntä, että ne ainoat vapaapäivät menevät nukkumiseen, koska töiden ja opintojen takia kertyy univelkaa kuinka moni haluaa sairaanhoitajan tai lääkärin, joka on burn outissa ennen kuin on edes työt aloittanut
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Ai mikä? No ihan elämisen hinta. Samalla kun ne tuet on pienentyneet ja niihin on tullut tuloraja. Kun minä aloitin opinnot niin maksoin soluhuoneesta alle 200€ ja tonnikalapurkki maksoi euron. Nyt samasta solusta saa maksaa reilusti enemmän ja se tonnikalapurkki on 2€. Kurkunkin kilohinta kävi melkein vitosessa tänä talvena. Kala maksoi viime viikonloppuna 29€/kg. Samalla sitte niistä tuista on leikattu ja töitä saa tehdä vaan tiettyyn euromäärän asti. Nyt sitä tulorajaa on nostettu reilummasti, mutta kun minä tein töitä opiskelijana (aloitin opinnot 2015) niin se oli yks täysi työviikko ja alkoi tulla tuloraja vastaan. Oli pakko ottaa laina, kun tukipäivänä oli välillä pakollisten menojen jälkeen tilillä 50€ eikä takeita, että on työvuoroja edes sen tulorajan verran kuussa nollasopparilla. Jotka muuten nekin on yleistyneet.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet.
Niille muutamalle, jotka saavat sen solunsa HOAS:in tai maakunnallisen vastaavan kautta. Yksityisellä soluasunnosta maksetaan esim 9 neliön kopista 350 euroa kuussa, kaukana susirajan tuolla puolen. Helsingissä varmaan tuplat.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitukset, joissa vaaditaan opiskelijoita menemään töihin, saavat automaattiset runsaasti alanuolia :D Kertoo kyllä opiskelijoiden asenteesta.
No ei missään maailmassa ole sellaista jossa opiskelijat laajasti kustantaisivat opiskelunsa omalla työllään. Jos valtio ei tue opiskelijoita niin sitten sen opiskelijan toimeentulo tulee joko vanhemmilta tai lainasta. Ja se rajaa sitten jo aika paljon niiden määrää jotka voivat yleensä opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet.
Niille muutamalle, jotka saavat sen solunsa HOAS:in tai maakunnallisen vastaavan kautta. Yksityisellä soluasunnosta maksetaan esim 9 neliön kopista 350 euroa kuussa, kaukana susirajan tuolla puolen. Helsingissä varmaan tuplat.
Lehdistä tosin on saanut viime vuosina lukea, että soluasuntoja on tyhjilläänkin, koska ne eivät nykyään enää kelpaa opiskelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Ai mikä? No ihan elämisen hinta. Samalla kun ne tuet on pienentyneet ja niihin on tullut tuloraja. Kun minä aloitin opinnot niin maksoin soluhuoneesta alle 200€ ja tonnikalapurkki maksoi euron. Nyt samasta solusta saa maksaa reilusti enemmän ja se tonnikalapurkki on 2€. Kurkunkin kilohinta kävi melkein vitosessa tänä talvena. Kala maksoi viime viikonloppuna 29€/kg. Samalla sitte niistä tuista on leikattu ja töitä saa tehdä vaan tiettyyn euromäärän asti. Nyt sitä tulorajaa on nostettu reilummasti, mutta kun minä tein töitä opiskelijana (aloitin opinnot 2015) niin se oli yks täysi työviikko ja alkoi tulla tuloraja vastaan. Oli pakko ottaa laina, kun tukipäivänä oli välillä pakollisten menojen jälkeen tilillä 50€ eikä takeita, että on työvuoroja edes sen tulorajan verran kuussa nollasopparilla. Jotka muuten nekin on yleistyneet.
Nykyään soluhuone maksaa enemmän, mutta asumistukeakin saa enemmän vs silloinen asumislisä. Ja ei opiskelijat ennenkään mitään kalliita kaloja ostelleet 🙄
Maailma on muuttunut. Kaikki on kalliimpaa. Opintotuki ei riitä mihinkään. Pakko on ottaa lainaa elämisen kustannuksiin.
Isoissa kaupungeissa yksiöstäkin saattaa joutua maksamaan vuokraa 600e/kk. Opiskelija-asuntoja ei todellakaan riitä kaikille.
Ruokakin on paljon kalliimpaa. Muistan vielä ajat, jolloin makaronipussi maksoi 20snt. Nyt se maksaa jo 39snt.
Vierailija kirjoitti:
Valtio haluaa, että opiskelijat valmistuvat nopeasti. Ongelmana on, etteivät amkit tykkää liian varhaisesta valmistumisesta niiltä opiskelijoilta, joille se on mahdollista. Pitäisi edetä opintosuunnitelman mukaan, opot alkavat jarruttelemaan, jos pyrkii opinnoissa edelle. CampusOnlinen täysin samansisältöisiä kursseja ei voi tehdä etukäteen ja hyväksilukea, tämä ei jostakin syystä opettajille kelpaa. Ei vaikka ei onnistuisi saamaan kesäksi harjoittelua tai kesätöitä ja haluaisi käyttää ajan hyväksi.
Syksylle/keväälle ei välttämättä voi ottaa seuraavan vuoden opintoja, koska niihin on edeltävyysehtoja.
Päivät kampuksella saattavat olla todella lyhyitä ja perjantait vapaana. Osalla opiskelijoista on paukkuja suorittaa enemmän kursseja kerralla, mutta siihen ei välttämättä tarjota mahdollisuutta.
Tuo 4kk joutoaika kesällä ja noin kuukauden joulutauko pidentää opintoja. Pitäisi olla mahdollisuus, että kesälläkin voisi suorittaa valmistumista nopeuttavia opintoja. Niitä pakollisia HOPSin kursseja ei jostakin syystä tarjota, vaan korkeintaan VAVA-opintoja, joita ei niitäkään kaikkia amkista riippuen hyväksytä todistukseen. Jopa opparin varhaisempaa aloittamista jarrutetaan.
Mutta jos opiskeluissa meinaat jäädä jälkeen niin sitten lähtee keppi heiluumaan monesta suunnasta.
Mielestäni valtion/amkin pitäisi antaa niitä oikeita keinoja valmistumisen nopeuttamiseen, eikä vain painostaa ja leikata. Monet suorittaisivat mielellään kesän aikana pakollisia kursseja pois, vaikka kävisivät samalla harjoittelussa/töissä.
Yliopistossa voi tehdä kesäopintoja jotka todella edistävät opintoja, tarjolla on siis muutakin kuin vain valinnaisia tai työharjoittelua. Ei välttämättä joka alalla, mutta kauppatieteissä ainakin. Itse olen opiskellut joka kesä. Ikävää että amk:ssa ei tällaista vielä ole, mutta uskon että sielläkin asia vielä muuttuu. Onkohan syynä se, että opettajat ei halua tehdä kesällä töitä? Yliopistossa kyllä myös jonkun verran jarrutellaan opiskelijan liian innokasta itsenäistä edistymistä, esim. tutkielmia (kandi ja gradu) ei saisi alkaa itsenäisesti tehdä, vaikka intoa ja aikaa olisi. Myös edeltävien opintojen vaatimukset estävät itselle sopiville kursseille osallistumista itselle sopivalla ajankohdalla. Tämä ei edistä opintojen etenemistä todellakaan. Joulutauko myös yliopistossa on lähes kuukausi joka on todella pitkä. Tenttiä toki voi koska vain, joulunakin, mutta mitään kursseja ei ole tarjolla. Kaikki eivät tarvitse joululomaa eivätkä vietä joulua, vaan käyttäisivät senkin ajan opintojen edistämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Opintoraha ei ole oikeastaan noussut yli 20 vuoteen. Joten tietysti sillä ennen pärjäsi paremmin. Opiskelua ollaan haluttu viedä lainapainotteiseen suuntaan, siksi tukia ei ole nostettu vastaamaan nykyistä hintatasoa
No ei välttämättä lainapainotteeseen suuntaan mutta onhan selvää et jos opiskeluaikoja yrittää lyhentää niin silloin ei käydä työssä kesäaikaan vaan opiskellaan. Ja silloin tarvii sitä lainaa. Olen useammalle sanonut et pidä hitaampi tahti niin samalla varmistat haluatko lukemallesi alalle. Nyt mennää läpi lyhyellä aikaa ja valmistutaan ja huomataan et eipä tää mua oikeestaan kiinnosta. Se tulee yhtkunnalle aika kalliiksi..!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet.
Niille muutamalle, jotka saavat sen solunsa HOAS:in tai maakunnallisen vastaavan kautta. Yksityisellä soluasunnosta maksetaan esim 9 neliön kopista 350 euroa kuussa, kaukana susirajan tuolla puolen. Helsingissä varmaan tuplat.
Lehdistä tosin on saanut viime vuosina lukea, että soluasuntoja on tyhjilläänkin, koska ne eivät nykyään enää kelpaa opiskelijoille.
Ohiksena sellainen, että monia näitä 70-l rakennettuja soluja ei ole rempattu mitenkään. Harva vuokraa enää tuollaista asuntoakaan, joka on täysin peruskuntoinen tuolta ajalta. Puhumattakaan rakennevaurioista tai epäkäytännöllisyydestä. Taas vertaillaan asioita, jotka ovat aivan eri maailmasta, ne samat asunnot ovat olleet aivan eri kuntoisia silloin aikana, joita muistellaan. "Sama" pitäisi kelvata, asiathan ei tietenkään kulu tai muutu.
Hyvin kuvaava ote tuosta tekstistä:
Jos Jenny Kasongolla olisi käytössään enemmän rahaa, hän kuluttaisi mukavaan elämään: kävisi ulkona syömässä ja kahvittelemassa, nauttisi useammin viikonloppubrunsseista, matkustaisi jonnekin kauemmaksi.
Ja tuollaistako pitäisi tukea verovaroista nostamalla opintotukea? Ei todellakaan!
Minä olen huomannut sellaisen muutoksen töissä opiskelijoissa, että haluavat viettää loman silloin kun koulusta on lomaa.
Itse paiskin töitä kaikki lomat, kun oli mahdollisuus tienata kunnolla. Kertyneet lomat pidin kouluaikana, kevensi kivasti viikkoa sekin, ettei ollut töitä.
Minulla ei ollut lainaa lainkaan,
Omistusasunto ei ole mikään automaattinen perusoikeus. Sen eteen täytyy tehdä fiksuja valintoja, ihan opiskelualasta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet.
Niille muutamalle, jotka saavat sen solunsa HOAS:in tai maakunnallisen vastaavan kautta. Yksityisellä soluasunnosta maksetaan esim 9 neliön kopista 350 euroa kuussa, kaukana susirajan tuolla puolen. Helsingissä varmaan tuplat.
Lehdistä tosin on saanut viime vuosina lukea, että soluasuntoja on tyhjilläänkin, koska ne eivät nykyään enää kelpaa opiskelijoille.
ei kelpaa enään, jokuhan niissäkin asuu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet.
Niille muutamalle, jotka saavat sen solunsa HOAS:in tai maakunnallisen vastaavan kautta. Yksityisellä soluasunnosta maksetaan esim 9 neliön kopista 350 euroa kuussa, kaukana susirajan tuolla puolen. Helsingissä varmaan tuplat.
Lehdistä tosin on saanut viime vuosina lukea, että soluasuntoja on tyhjilläänkin, koska ne eivät nykyään enää kelpaa opiskelijoille.
Kokonaisia soluasumiseen tarkoitettuja kerrostaloja on jouduttu purkamaan, koska niihin ei riitä asukkaita ja ovat olleet tyhjillään. Varmasti jonkun lapsi on onnistunut hakemaan pääsemättä juuri sellaiseen kohteeseen mihin on enemmän kysyntää, mutta kyllä yleinen trendi on nykyään se ettei soluasunto juuri kelpaa opiskelijoille. Ei sinne ennenkään juuri kukaan erityisesti halunnut, mutta siinä onkin se asenne-ero. Aikaisemmin vallitseva suhtautuminen oli se, että se otetaan mitä saadaan ja siihen tyydytään, sillä elämisen kustannuksista merkittävä osa hoitui verovaroin valtion kustantamana. Ei silloin ajateltu, että opiskelijalla olisi oikeus yksiöön tai mihinkään muuhunkaan luksukseen. Puki sen miten tahansa, on nykyisten opiskelijoiden oletukset ja vaatimukset huomattavasti keskiluokkaisempia kuin jo ihan 10 vuotta sitten puhumattakaan 1900-luvun loppupuolesta.
Muuttunut on se, että enää ei voi opiskella ja käydä kokopäivätöissä, jos aikoo valmistua. Opintoaikaa on lyhennetty eikä ole varmaa, että se lisäaika myönnetään. Osa opiskelee ja tekee töitä mielenterveytensä kustannuksella, kun ei halua ottaa lainaa. Osa tekee töitä ja toivoo, että saa lisäaikaa, kun ei ehdi valmistua ajallaan. Suurin osa ottaa sen lainan, että riittää se että töitä tekee viikonloppuisin ja välillä illalla ja valmistuu ajallaan. Yliopisto, ainakin minun, painostaa opiskelemaan ja kun on töissä on huono omatunto, että pitäis opiskella. Kun on opiskelemassa ympäristö painostaa, että pitäis tehdä enemmän töitä. Koko ajan on kuitenkin vähän syyllinen olo, kun joko on töissä eikä kirjoita gradua 8 tuntia päivässä tai sitten kirjoittaa gradua, mutta ei ole töissä ja on huono ihminen yhteiskunnan silmissä.