Lue keskustelun säännöt.
YLE: Opiskelijat kertoivat Ylelle opintolaina-ahdingosta: Olen pudonnut asunnonostajien junasta todennäköisesti loppuelämäkseni
31.05.2023 |
Osa on laskeskellut, että omistusasunnon hankkiminen voisi olla realistista aikaisintaan viisikymmpisenä.
Aivan jäätäviä lainoja nuorilla. Otetun lainan määrä on myös kasvanut aivan valtavasti. Joillain voi olla jopa yli 50 000e opintolainaa. Ja osalla terveys mennyt opintojen aikana. Samaan aikaan työelämä on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja monelle on tarjolla vain silpputyötä ja pätkää.
"Opiskelijat ottavat nykyisin reippaasti enemmän opintolainaa kuin aikaisemmin, selviää Kelan tilastoista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin keskimäärin 6 700 euroa, kun vuonna 2022 lainaa oli jo 22 660 euroa opiskelijaa kohden."
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksi syy isoihin lainoihin se, että enää ei kelpaa halvat soluasunnot opiskelijoille, vaan pitää olla oma asunto. Siitä sitten saa maksaakin... Joten turha valittaa isoja lainoja, kun vaihtoehtojakin olisi ollut.
Ja nyt tarkoitan omalla siis vuokra-asuntoa, jossa saa asua ihan itsekseen.
Vuokra-asunto, jossa saa asua ihan itsekseen. On kyllä melkoinen vaatimus, toivottavasti esim. työttömät eivät ala vaatimaan moisia vaan tyytyvät soluasuntoihin. Eikun hetkinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan yksi syy isoihin lainoihin se, että enää ei kelpaa halvat soluasunnot opiskelijoille, vaan pitää olla oma asunto. Siitä sitten saa maksaakin... Joten turha valittaa isoja lainoja, kun vaihtoehtojakin olisi ollut.
Ja nyt tarkoitan omalla siis vuokra-asuntoa, jossa saa asua ihan itsekseen.
Vuokra-asunto, jossa saa asua ihan itsekseen. On kyllä melkoinen vaatimus, toivottavasti esim. työttömät eivät ala vaatimaan moisia vaan tyytyvät soluasuntoihin. Eikun hetkinen...
Melkoinen vaatimus? Opiskelijoille on erittäin edullisia soluasuntoja tarjolla ja hyvin ne ovat aikaisemmin kelvanneet. Jos eivät enää kermaperseille kelpaa eikä pappa betalar, niin sitten ottaa sitä lainaa ja maksaa sen vuokransa sillä. Mikä tässä nyt sitten on muka ongelma? Ei kaikkea voi saada, ja elämä täys valintoja ja turha jälkeenpäin kiukutella muille, että ei muka tueta opiskelua.
Onhan tuossa maksamista ja korotkin nousussa. Eriarvoisista lähtökohdista sekä erilaisista rahan käyttötavoista johtuen nuori valmistuu aika erilaisiin tilanteisiin: osalla ei ole ollenkaan lainaa (vanhemmat auttaneet ja/tai itse käynyt töissä), osalla maksimilainat (vähäisesti käyty töissä, ei luultavasti vanhempien apua). Jotkut saavat sekä vanhemmiltaan tuntuvasti rahaa että ottavat maksimilainat ja hassaavat kaiken etelänmatkoihin, baari-iltoihin ja iphone ym. laitteisiin. Erilaisia tallaajia me kaikku olemme, aikuiset ja nuoret. Nykyään vain kukaan ei halua ottaa vastuuta omista valinnoistaan vaan ongelmilla on aina jokin syy(pää) johon itse muka ei ole voinut vaikuttaa. Vastuunkanto = henkisesti kypsä ihminen. Sellaiset ovat katoava laji täällä uhriurumisen tyyssijassa.
Soluasunnoista sen verran, että jos osuu kunnolliset kämppikset asuminen niissä onnistuu, mutta yleensä joka paikka on likainen. Keittiö saastassa ja siivoamatta, samoin vessa ja suihku. Taudit leviää ja siivoaminen jää yhdelle. Saattaa olla kauhea meteli ja muutenkin ei koskaan tiedä millaisia toiset asukit ovat.
Opiskelu onnistuu paremmin omassa vuokra-asunnossa.
Valtio haluaa, että opiskelijat valmistuvat nopeasti. Ongelmana on, etteivät amkit tykkää liian varhaisesta valmistumisesta niiltä opiskelijoilta, joille se on mahdollista. Pitäisi edetä opintosuunnitelman mukaan, opot alkavat jarruttelemaan, jos pyrkii opinnoissa edelle. CampusOnlinen täysin samansisältöisiä kursseja ei voi tehdä etukäteen ja hyväksilukea, tämä ei jostakin syystä opettajille kelpaa. Ei vaikka ei onnistuisi saamaan kesäksi harjoittelua tai kesätöitä ja haluaisi käyttää ajan hyväksi.
Syksylle/keväälle ei välttämättä voi ottaa seuraavan vuoden opintoja, koska niihin on edeltävyysehtoja.
Päivät kampuksella saattavat olla todella lyhyitä ja perjantait vapaana. Osalla opiskelijoista on paukkuja suorittaa enemmän kursseja kerralla, mutta siihen ei välttämättä tarjota mahdollisuutta.
Tuo 4kk joutoaika kesällä ja noin kuukauden joulutauko pidentää opintoja. Pitäisi olla mahdollisuus, että kesälläkin voisi suorittaa valmistumista nopeuttavia opintoja. Niitä pakollisia HOPSin kursseja ei jostakin syystä tarjota, vaan korkeintaan VAVA-opintoja, joita ei niitäkään kaikkia amkista riippuen hyväksytä todistukseen. Jopa opparin varhaisempaa aloittamista jarrutetaan.
Mutta jos opiskeluissa meinaat jäädä jälkeen niin sitten lähtee keppi heiluumaan monesta suunnasta.
Mielestäni valtion/amkin pitäisi antaa niitä oikeita keinoja valmistumisen nopeuttamiseen, eikä vain painostaa ja leikata. Monet suorittaisivat mielellään kesän aikana pakollisia kursseja pois, vaikka kävisivät samalla harjoittelussa/töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Mut ihan ennen vanhaankin oli meitä, joille ei ollut realistista hankkia omistusasuntoa. Itse oon päässyt tähän junaan vasta nelikymppisenä eikä varmaan ilman puolisoa olisi edes onnistunut. Ihan ilman opintolainaakin.
Ennen myös laskettiin opintolainan kuukausittaiseksi osuudeksi max 400€, jotta olet oikeutettu esim toimeentulotukeen. Kaikille opiskelijoille ei ole mahdollista tehdä työtä samalla (kuten yksinhuoltajat). Tämä tekee vuodessa yli 4000€. Jossain vaiheessa tämä kk lainaosuus toimeentuloon nostettiin 600€/kk. Tästä voi laskea paljon tulee lainaa kolmessa-neljässä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä olisi kiva nähdä alakohtaisia tilastoja. Jos luet järkevää ja työllistävää alaa (oikeustiede, lääketiede, valtaosa teknisistä tieteistä, datatiedettä jne.) työpaikkoja riitätä valittavaksi asti. Jos taasen luet jotain ylävoltalaisia kieliä ja naistutkimusta, on ihan oma syy, ettei työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Opintoraha ei ole oikeastaan noussut yli 20 vuoteen. Joten tietysti sillä ennen pärjäsi paremmin. Opiskelua ollaan haluttu viedä lainapainotteiseen suuntaan, siksi tukia ei ole nostettu vastaamaan nykyistä hintatasoa
Kuitenkin tästä on vain 10 vuotta aikaa. Olen nyt 31 v. Ja keskimääräinen lainamäärä on 22600 euroa per opiskelija nykyään eli puolet ottaa tuotakin enemmän! Ei kai asiat niin paljon ole kallistuneet, siis ennen nykyistä inflaatiota.
Keskimääräinen ei ole mediaani. Mediaani on se keskimmäinen luku. Keskiarvossa kaikki lasketaan yhteen ja jaetaan. Esim. Maijalla on velkaa 1000 e, Matilla 1000 e, Jerellä 90,000 e. Mediaani olisi 1000 e, mutta heidän keskiarvonsa onkin 30,666 e. Eniten lainaa on tietenkin heillä, ketkä eivät saa tukea kotoa, opinnot ovat pitkät tai venyneet tai on jouduttu esim. terveyssyistä vaihtamaan alaa kesken kaiken ja aloittamaan alusta. Helppoa on heillä ketkä voivat asua esim. vanhempien omistamassa ja maksamassa asunnossa ja saavat kotoa lisäksi rahaa tai opinnot ovat sellaiset että töiden teko on mahdollista ja niitä on sattunut vielä löytymään. Vaikeinta heillä ketkä eivät saa kotoa mitään apua, opinnot ovat paikkakunnalla missä töitä ei ole, tai sitten on ollut pakko ottaa vastaan duuni joka viivästyttää valmistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä olisi kiva nähdä alakohtaisia tilastoja. Jos luet järkevää ja työllistävää alaa (oikeustiede, lääketiede, valtaosa teknisistä tieteistä, datatiedettä jne.) työpaikkoja riitätä valittavaksi asti. Jos taasen luet jotain ylävoltalaisia kieliä ja naistutkimusta, on ihan oma syy, ettei työllisty.
Niin, jos jälkimmäisessä tapauksessa ei varmastikaan kannata ottaa lainaa, vaan käydä töissä vaikka Mäkkärissä. Niihin hommiin päätyy lopulta kuitenkin, joten on fiksua kerryttää kokemusta jo opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Soluasunnoista sen verran, että jos osuu kunnolliset kämppikset asuminen niissä onnistuu, mutta yleensä joka paikka on likainen. Keittiö saastassa ja siivoamatta, samoin vessa ja suihku. Taudit leviää ja siivoaminen jää yhdelle. Saattaa olla kauhea meteli ja muutenkin ei koskaan tiedä millaisia toiset asukit ovat.
Opiskelu onnistuu paremmin omassa vuokra-asunnossa.
Tuon takia itse kävin lähes joka viikonloppu kotona, vaikka matkustaminenkin maksaa. Ja omassa huoneessa oli mikro valmiin ruoan lämmittämistä varten, koska kämppisten tiskivuoret haittasivat. Kaiken kaikkiaan todella ahdistavat vuodet, mutta parempaan ei ollut varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laskeskelin opiskelemaan menevän lapseni hypoteettisia kuluja paikkakunnan hintatason mukaan ja kyllähän se hurjalle tuntuu, että vuokran jälkeen jää käteen noin 120e niin sillä maksetaan bussikortti, puhelimen ja netin kulut, vakuutus, ehkä sähkö+ vesi ja syödäänkin kuukausi.
Kotivakuutus halvimmillaan on noin 70 euroa vuodessa eli noin 6 euroa kuussa. Opiskelija-asunnossa netti ja sähkö kuuluvat tavallisesti hintaan, usein vesikin. Muutoin vesimaksu on noin 10–20 e kuussa. Halvin älypuhelinliittymä on noin 20 e kuussa. Bussikortti on vapaavalintainen, fillarillakin pääsee. Ateriat halvalla koulun ruokalasta.
Elämä on niukkaa, mutta toisaalta kun ei ole rahaa muuhun, käyttää rahaa enemmän opiskeluun. Jos haluaa elämästä taloudellisesti väljempää, voi yrittää saada keikkahommaa esim. vanhainkodin apukätenä tai mäkkäriltä.
Minun aikanani ei ollut asumistukea vaan asumislisä, joka oli sidottu kuukausittaiseen opiskelumäärään. Kesällä nostin asumislisää (niin pystyi tekemään kuluttamatta opintorahakuukausia) tekemällä kirjatenttejä 2–4 opintoviikkoa kuussa. Lisäksi minulla oli onni saada joinakin kesinä siivoushommia, jonka palkalla elin mukavasti aina lopputalveen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Opintoraha ei ole oikeastaan noussut yli 20 vuoteen. Joten tietysti sillä ennen pärjäsi paremmin. Opiskelua ollaan haluttu viedä lainapainotteiseen suuntaan, siksi tukia ei ole nostettu vastaamaan nykyistä hintatasoa
Opiskelijat asui ennen solussa. Nyt sellainen alkaa olla harvinaista. Kaikilla pitää olla uudet puhelimet, viimeisen päälle. Toki tietty vaatimustaso tulee jo opinnoista, esim. tietotekniikka.
Mutta kyllä opiskelijat matkustelee ja elää paljon leveämmin nykyisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halutaan että opiskelija suorituu mahdollisimman nopeasti, mutta töissä ei saisi käydä ainakaan liikaa, ja lainaa ei nyt näköjään olisikaan kannattanut ottaa.
Miksei opintolainalle ole laadittu mitää yleistä korkoa, joka ei nouse euriborin mukana? Nyt on monella opiskelijalla kusiset paikat.
Vierailija kirjoitti:
Valtio haluaa, että opiskelijat valmistuvat nopeasti. Ongelmana on, etteivät amkit tykkää liian varhaisesta valmistumisesta niiltä opiskelijoilta, joille se on mahdollista. Pitäisi edetä opintosuunnitelman mukaan, opot alkavat jarruttelemaan, jos pyrkii opinnoissa edelle. CampusOnlinen täysin samansisältöisiä kursseja ei voi tehdä etukäteen ja hyväksilukea, tämä ei jostakin syystä opettajille kelpaa. Ei vaikka ei onnistuisi saamaan kesäksi harjoittelua tai kesätöitä ja haluaisi käyttää ajan hyväksi.
Syksylle/keväälle ei välttämättä voi ottaa seuraavan vuoden opintoja, koska niihin on edeltävyysehtoja.
Päivät kampuksella saattavat olla todella lyhyitä ja perjantait vapaana. Osalla opiskelijoista on paukkuja suorittaa enemmän kursseja kerralla, mutta siihen ei välttämättä tarjota mahdollisuutta.
Tuo 4kk joutoaika kesällä ja noin kuukauden joulutauko pidentää opintoja. Pitäisi olla mahdollisuus, että kesälläkin voisi suorittaa valmistumista nopeuttavia opintoja. Niitä pakollisia HOPSin kursseja ei jostakin syystä tarjota, vaan korkeintaan VAVA-opintoja, joita ei niitäkään kaikkia amkista riippuen hyväksytä todistukseen. Jopa opparin varhaisempaa aloittamista jarrutetaan.
Mutta jos opiskeluissa meinaat jäädä jälkeen niin sitten lähtee keppi heiluumaan monesta suunnasta.
Mielestäni valtion/amkin pitäisi antaa niitä oikeita keinoja valmistumisen nopeuttamiseen, eikä vain painostaa ja leikata. Monet suorittaisivat mielellään kesän aikana pakollisia kursseja pois, vaikka kävisivät samalla harjoittelussa/töissä.
Nyt oli kyllä niin paksua tuubaa että ei oo ennen nähty. Kaikki koulut saa opiskelijasta rahaa heti kun se valmistuu, joten koululla ei ole mitään intressiä hidastaa kenenkään opiskelua ja valmistumista. Miksi ihmeessä haluat väittää jotain noin älytöntä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todettava, että opintolainaa on aika paljon viime vuosien aikana 'hehkutettu', minusta liikaa.
Tarkoitan juttuja joissa on hehkutettu esim. kuinka opintolaina kannattaa sijoittaa kun on 'ilmaista' rahaa ymv.
Moni nuori on elänyt _koko_ elämänsä 'nollakorko-aikana', joten eivät ehkä ole edes tienneet mitä korot on (-kärjistäen!)
Ja muuutenkin työelämä on muuttunut, esim. yliopistotutkinto ei enää tarkoita mukavaa elintasoa, vaan useille suht pientä palkkaa (siihen nähden kauanko opintoihin on mennyt aikaa: lukio+yliopisto vs. esim. ammattikoulu) mistä lainaa on hankala maksaa takaisin.
Nykyään aika moni opiskelija myös elää aika 'leveästi', millä tarkoitan sitä että pitää olla oma asunto, uusin iPhone ja MacBook, halutaan matkustella jne. mikä on rahoitettu osittain lainalla.
Enkä tarkoita että pitäisi elää 'super köyhästi', mutta sellainen tasapaino sen välillä että jos johonkin panostaa (vaikka yksiöön soluhuoneen sijasta) ei ehkä ole varaa kun edulliseen puhelimeen jne.
Minusta opiskelojoita tulisi tukea enemmän, hyvä systeemi olisi sellainen, että 3.asteen opiskelija saisi esim. 2 tai 3 vuotta ns. isomman opintotuen (esim. 1000e/kk) jonka jälkeen tukea saisi vähemmän/ei yhtään. Noissa voisi olla myös alakohtaisia eroja opinnoista riippuen.
Tuo kannustaisi siihen että valmistuu nopeasti (vauhdikkaasti opintojen alkuun kiinni) eikä tarvitsisi tehdä töitä opintojen rinnalla TAI jos tekee töitä sivussa, niin opintukea voisi säästää niin se riittää pidemmälle. Oman alan (kesä)työpaikkojakin moni saa kun riittävästi opintoja kasassa.
Eikös sellainen 3500€ olisi vielä mukavampi summa, tai jottei ihan penneillä joutaisi piltti pelaamaan niin pistetään 7500€. Meillähän tuota on nääs.
Sopii mennä töihin tai ottaa lainaa. Nämä pitäisi kaikki maksaa itse ja unohtaa toisten ihmisten rahapussilla juokseminen ja siitä vielä valittaminen. Ja se yksi hemme tin kahvin hinnasta valittaja. Vielä kahvia. Riittääkö tuota kermaan vielä vai ihanko joudatta kurrin kanssa juomaan tuota.
Tun pellet.
Et ehkä hoksannut pointtia, minustakon olisi fiksua tukea opiskelijoita isommalla summalla/kk mutta lyhyemmän aikaa.
Kustannukset eivät nousisi, mutta opintotuen määrä olisi isompi sen aikaa kun sitä maksetaan. Jos nyt voi saada 280€ kuussa vaikka 5 vuoden ajan, voitaisiin vaihtoehtoisesti maksaa tuplaten tuo summa 560€ mutta vain 2,5 vuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todettava, että opintolainaa on aika paljon viime vuosien aikana 'hehkutettu', minusta liikaa.
Tarkoitan juttuja joissa on hehkutettu esim. kuinka opintolaina kannattaa sijoittaa kun on 'ilmaista' rahaa ymv.
Moni nuori on elänyt _koko_ elämänsä 'nollakorko-aikana', joten eivät ehkä ole edes tienneet mitä korot on (-kärjistäen!)
Ja muuutenkin työelämä on muuttunut, esim. yliopistotutkinto ei enää tarkoita mukavaa elintasoa, vaan useille suht pientä palkkaa (siihen nähden kauanko opintoihin on mennyt aikaa: lukio+yliopisto vs. esim. ammattikoulu) mistä lainaa on hankala maksaa takaisin.
Nykyään aika moni opiskelija myös elää aika 'leveästi', millä tarkoitan sitä että pitää olla oma asunto, uusin iPhone ja MacBook, halutaan matkustella jne. mikä on rahoitettu osittain lainalla.
Enkä tarkoita että pitäisi elää 'super köyhästi', mutta sellainen tasapaino sen välillä että jos johonkin panostaa (vaikka yksiöön soluhuoneen sijasta) ei ehkä ole varaa kun edulliseen puhelimeen jne.
Minusta opiskelojoita tulisi tukea enemmän, hyvä systeemi olisi sellainen, että 3.asteen opiskelija saisi esim. 2 tai 3 vuotta ns. isomman opintotuen (esim. 1000e/kk) jonka jälkeen tukea saisi vähemmän/ei yhtään. Noissa voisi olla myös alakohtaisia eroja opinnoista riippuen.
Tuo kannustaisi siihen että valmistuu nopeasti (vauhdikkaasti opintojen alkuun kiinni) eikä tarvitsisi tehdä töitä opintojen rinnalla TAI jos tekee töitä sivussa, niin opintukea voisi säästää niin se riittää pidemmälle. Oman alan (kesä)työpaikkojakin moni saa kun riittävästi opintoja kasassa.
Eikös sellainen 3500€ olisi vielä mukavampi summa, tai jottei ihan penneillä joutaisi piltti pelaamaan niin pistetään 7500€. Meillähän tuota on nääs.
Sopii mennä töihin tai ottaa lainaa. Nämä pitäisi kaikki maksaa itse ja unohtaa toisten ihmisten rahapussilla juokseminen ja siitä vielä valittaminen. Ja se yksi hemme tin kahvin hinnasta valittaja. Vielä kahvia. Riittääkö tuota kermaan vielä vai ihanko joudatta kurrin kanssa juomaan tuota.
Tun pellet.
Et ehkä hoksannut pointtia, minustakon olisi fiksua tukea opiskelijoita isommalla summalla/kk mutta lyhyemmän aikaa.
Kustannukset eivät nousisi, mutta opintotuen määrä olisi isompi sen aikaa kun sitä maksetaan. Jos nyt voi saada 280€ kuussa vaikka 5 vuoden ajan, voitaisiin vaihtoehtoisesti maksaa tuplaten tuo summa 560€ mutta vain 2,5 vuoden ajan.
Esim. maisteriksi ei pysty opiskelemaan 2,5 vuodessa, se vie sen 5 vuotta. Moniin opintoihin kuuluu tietty määrä ryhmäharjoituksia, joissa on oltava läsnä ja jotka kestävät puoli vuotta ja joissa on tietty järjestys. Lisäksi on pakollisia harjoittelujaksoja, jotka usein nekin ovat palkattomia.
Vierailija kirjoitti:
Näissä olisi kiva nähdä alakohtaisia tilastoja. Jos luet järkevää ja työllistävää alaa (oikeustiede, lääketiede, valtaosa teknisistä tieteistä, datatiedettä jne.) työpaikkoja riitätä valittavaksi asti. Jos taasen luet jotain ylävoltalaisia kieliä ja naistutkimusta, on ihan oma syy, ettei työllisty.
Sulla antiikkiset oletukset aloista ja työelämän nykytilanteesta. Oikis ei enää työllistä mitenkään automaattisesti, lääkis kyllä mutta työ on monilla aika kaoottista lääkäripulasta johtuen (uupumista on paljon), ja "datatieteissä" on aivan villi länsi, työnantajilla vaikka mitä odotuksia muttei halua perehdyttää mihinkään. Suuri osa työskentelee jossain it-tuessa sitten. Insseillä on samaa, on liian vähän työkokemusta, jota ei sitten saa mistään. Se on nykytyömarkkinoiden ominaisuus, mitkään pitkään itsestäänselvyyksinä pidetyt lainalaisuudet eivät enää pidäkään paikkaansa.
Tunnen paljon korkeakoulutettuja ja tämä on nykypäivän totuus. Ihan normaaleja yritteliäitä ihmisiä, ei mistään omasta motivaatiosta tai taidoista kyse, yksilöistä sinänsä. Työelämää ei vaan katsota sellaisena prosessina enää, että opitaan ja ja tullaan ammattilaisiksi ja sitten työ on kohtuullinen osa elämää muun rinnalla. Just kerrottiin, että oikisharjoittelijat paikkaavat varsinaista työvoimaa ilman kunnon ohjausta ja palkkaa, palavat loppuun jo siinä. Ja tämä on opintojen aikana jo. Toimivat rakenteet on rikottu jossain vaiheessa monellakin sektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todettava, että opintolainaa on aika paljon viime vuosien aikana 'hehkutettu', minusta liikaa.
Tarkoitan juttuja joissa on hehkutettu esim. kuinka opintolaina kannattaa sijoittaa kun on 'ilmaista' rahaa ymv.
Moni nuori on elänyt _koko_ elämänsä 'nollakorko-aikana', joten eivät ehkä ole edes tienneet mitä korot on (-kärjistäen!)
Ja muuutenkin työelämä on muuttunut, esim. yliopistotutkinto ei enää tarkoita mukavaa elintasoa, vaan useille suht pientä palkkaa (siihen nähden kauanko opintoihin on mennyt aikaa: lukio+yliopisto vs. esim. ammattikoulu) mistä lainaa on hankala maksaa takaisin.
Nykyään aika moni opiskelija myös elää aika 'leveästi', millä tarkoitan sitä että pitää olla oma asunto, uusin iPhone ja MacBook, halutaan matkustella jne. mikä on rahoitettu osittain lainalla.
Enkä tarkoita että pitäisi elää 'super köyhästi', mutta sellainen tasapaino sen välillä että jos johonkin panostaa (vaikka yksiöön soluhuoneen sijasta) ei ehkä ole varaa kun edulliseen puhelimeen jne.
Minusta opiskelojoita tulisi tukea enemmän, hyvä systeemi olisi sellainen, että 3.asteen opiskelija saisi esim. 2 tai 3 vuotta ns. isomman opintotuen (esim. 1000e/kk) jonka jälkeen tukea saisi vähemmän/ei yhtään. Noissa voisi olla myös alakohtaisia eroja opinnoista riippuen.
Tuo kannustaisi siihen että valmistuu nopeasti (vauhdikkaasti opintojen alkuun kiinni) eikä tarvitsisi tehdä töitä opintojen rinnalla TAI jos tekee töitä sivussa, niin opintukea voisi säästää niin se riittää pidemmälle. Oman alan (kesä)työpaikkojakin moni saa kun riittävästi opintoja kasassa.
Eikös sellainen 3500€ olisi vielä mukavampi summa, tai jottei ihan penneillä joutaisi piltti pelaamaan niin pistetään 7500€. Meillähän tuota on nääs.
Sopii mennä töihin tai ottaa lainaa. Nämä pitäisi kaikki maksaa itse ja unohtaa toisten ihmisten rahapussilla juokseminen ja siitä vielä valittaminen. Ja se yksi hemme tin kahvin hinnasta valittaja. Vielä kahvia. Riittääkö tuota kermaan vielä vai ihanko joudatta kurrin kanssa juomaan tuota.
Tun pellet.
Et ehkä hoksannut pointtia, minustakon olisi fiksua tukea opiskelijoita isommalla summalla/kk mutta lyhyemmän aikaa.
Kustannukset eivät nousisi, mutta opintotuen määrä olisi isompi sen aikaa kun sitä maksetaan. Jos nyt voi saada 280€ kuussa vaikka 5 vuoden ajan, voitaisiin vaihtoehtoisesti maksaa tuplaten tuo summa 560€ mutta vain 2,5 vuoden ajan.
Esim. maisteriksi ei pysty opiskelemaan 2,5 vuodessa, se vie sen 5 vuotta. Moniin opintoihin kuuluu tietty määrä ryhmäharjoituksia, joissa on oltava läsnä ja jotka kestävät puoli vuotta ja joissa on tietty järjestys. Lisäksi on pakollisia harjoittelujaksoja, jotka usein nekin ovat palkattomia.
Mielestäni tukea voisi porrastaa siten, että täysi opintotuki ensimmäiseen tasoon eli amk tai kandi (noin 3,5-4 vuotta), ja tuki olisi jonkin suurempi kuin nykyinen opintotuki. Jos haluaa opiskella maisteriksi asti tai jatkaa ikuisuusopiskelijana yliopistossa, niin saa pienempää opintotukea ja rahoittaa sitten opinnot suurimmaksi osaksi vaikka sillä opintolainalla, jos töitä ei halua tehdä.
Ja nyt tarkoitan omalla siis vuokra-asuntoa, jossa saa asua ihan itsekseen.