Lue keskustelun säännöt.
YLE: Opiskelijat kertoivat Ylelle opintolaina-ahdingosta: Olen pudonnut asunnonostajien junasta todennäköisesti loppuelämäkseni
31.05.2023 |
Osa on laskeskellut, että omistusasunnon hankkiminen voisi olla realistista aikaisintaan viisikymmpisenä.
Aivan jäätäviä lainoja nuorilla. Otetun lainan määrä on myös kasvanut aivan valtavasti. Joillain voi olla jopa yli 50 000e opintolainaa. Ja osalla terveys mennyt opintojen aikana. Samaan aikaan työelämä on muuttunut entistä epävarmemmaksi ja monelle on tarjolla vain silpputyötä ja pätkää.
"Opiskelijat ottavat nykyisin reippaasti enemmän opintolainaa kuin aikaisemmin, selviää Kelan tilastoista.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilainamäärä on yli kolminkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa: vuonna 2010 opintolainaa otettiin keskimäärin 6 700 euroa, kun vuonna 2022 lainaa oli jo 22 660 euroa opiskelijaa kohden."
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähän katsoisi, että missä asuu, tai lähinnä millaisen asunnon "huolii", sekin auttaisi aika paljon siinä minkä verran niitä tulija tarvitsee/kk.
Esimerkiksi oma nuoreni joka muutti toissavuonna kotoa yliopiston alettua, hänellä ensisijainen vaade asunnon suhteen oli mahdollisimman matala vuokra ja toissijainen se, että se ei sijaitse aivan keskusytimessä vaan vähintään 2-3km päässä yliopistolta, saanpahan ainakin sen vuoksi päivittäin ulkoilua opiskelun ja istumisen lisäksi, tuumasi hän.
Ei edes katsellut yksityisiä vuokranantajia, koska hintataso. Mietti solua, mutta päätyi kuitenkin asumaan itsekseen, oma rauha, omat säännöt, oma jääkaappi jne.
Otti vastaan asunnon yliopiston "alaisuudesta", asunnon joka ei varmastikaan useille olisi kelvannut, koska vanhasta rakennuksesta ja vanha asunto ja koska kampukselle/keskustaan se 2,5km.
Mutta hyvin on viihtynyt, kämpästä eli 38m2 kaksiosta, sai oikein viihtyisän, kun se puunattiin, laitettiin ja kalustettiin/sisustettiin ja ikkunoissa uudet verhot ja osin kaihtimet, vuokra 420€/kk sisältäen veden, sähkön ja nettiyhteyden.
Ei ole tarvinnut opintolainaa ottaa, asumistuki n.330€/kk+meidän antama 150€/kk kattaa vuokran ja jää ylikin+opintotuki siihen päälle.Valintoja.
Ja maksatte vähän sitä sun tätä.
"Ota tosta ruokarahaa"
"Voidaan maksaa tuo uusi macbookki"
"Tottakai ostetaan jääkaappi täyteen ruokaa!"
jne. Ja sitten huudetaan kuinka meidän lapsi pärjää kun isi maksaa..
Miksi huutelee, kun et tiedä, olettamuksien kanssa ei kannattaisi paljoa huudella, annat vain itsestäsi typerän kuvan, olit sitä tai et.
Lapsellani on sama kannettava käytössä kuin minä ostettiin hälle lukion alettua, ei ole kuulema edelleenkään tarvetta uudelle eli *vinkvink", kannattaa lukion alkaessa satsata ns kunnon laitteeseen niin pelittää sitten vielä jatko-opinnoissakin ongelmitta.
Hän ei ole kertaakaan pyytänyt meiltä rahaa, ei pyydellyt kotona asuessaan eikä täältä muutettuaan, päinvastoin viimeksi pari päivää sitten juteltuamme aiheesta kesä ja opintotuetta oleminen niin tarjoutui säästöistään ne puuttuvat lähes 1000€ ottamaan kattaakseen vuokransa, se sitten eri asia "suostuimmeko" me siihen.
Jääkaapin täytämme aina välillä, hän saa ruokatilauksen kotiovellensa, helppo tapa tukea ja auttaa ja samalla huolehtia syömistä siltä osin, äiti-ihmiset ymmärtänee, mutta edellisestä tilauksesta onkin jo useita kuukausia.
Ainoa ns säännöllinen maksu tuon 150€/kk lisäksi on ollut/on YTHS:n lasku 2x/vuodessa.
Minä en henk.koht tiedä parempia rahankäyttökohteita kuin omien lasteni tukeminen elämänvaiheessa jossa heidän paukkujensa suon menevän siihen pääasiaan eli opiskeluun sen sijaan, että miettii yötä myöten mistä rahaa elämiseen ja juustoon leivän päälle, ei se ole sinulta pois ja kuten tekstistäni huomaat niin varsin maltillisena on sekin asia pysynyt, ei ole "macbookkeja" vuoden parin välein, viimeisen villityksen mukaisia vaatehankintoja, rellestysvkonloppujen kustantamisia tms.Olen onnellinen siitä, että voin/mme lapsiemme tukena näinkin olla.
Lasketaanko vielä paljonko opiskelija ottaisi lainaa jos ette maksaisi?
Se MacBook 2000e
150e x10kk yht 1500e
1000e kesän kulut
YTHS maksut luokkaa 150e?
Ruokakassi keskimäärin 50e x 12kk yhtä 600eVuodessa noin 3200
5v opiskelut 16 000ePäälle vielä pääomitettavat korot arvioidaan 3000e nykykoroilla.
Yli 20 000e lainaa ihan vaan päästäkseen samaan kuin teidän lapsi. Eikä mukana mitään extraa jonka todennäköisesti maksatte mainittujen lisäksi.
Oletko siis vieläkin ylimielinen kuinka teidän lapsi sentään fiksuuttaan selviää ilman lainaa?
Mikä MacBook?
Ruokakassi ei mene perille kuukausittain, viimeksi se taidettiin tilata alkuvuodesta ellei jopa viimevuoden puolella..
Kesän/kesien kuluja+YTHS:n hän saisi katettua säästöistään joita siis kertynyt vauvasta asti eikä vain meiltä vanhemmilta.
No, turha tästä on enempää vääntää.En kestä miten et tajua sitä miten etuoikeutettua elämää lapsesi elää. Hänellä kuitenkin on ilmeisesti suvulta tulleita säästöjä, joita ei vain halua käyttää. Eli taustalla on tilanne, että rahaa on saatavilla, jos hätä tulee. Todella monella ei ole näin. Ja noista "pienistä" summista ja tukemisesta tulee lopulta todella iso potti.
Tässä tyttöystävän tulot perusopiskelijana;
Only Fans - tulot mimmillä, 4000 €/ osakeyhtiö, ei nosta rahaa yli tulorajojen.
Nostaa täydet tuet, asuu mehevässä vesistön ranta -asunnossa. Sauna, lasitettu parveke jne.
Velaton auto, kylläkin 10 vuotias Audi.
Eli Kela tuet ! Ja vielä tekee myös duunia.
Ongelmahan on enemmänkin siinä, et moni mimmi ei tajua, minkälaisen pankin päällä istuukaan.
Ei kaikki opiskelijat oo köyhiä, jotkut on oivaltavia.
Mitä enemmän tuensaajia, sen passiivisemmaksi ja kyöhemmäksi homma menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voi sanoa, että ehtii omistusasujaksi myöhemminkin. Edellyttää kyllä kumppania jakamaan kustannuksia ja mitään kumppanin vaihtoviikkoja ei talous kestä. Tässä oli sukupolvi, jolla ei opintolainaa juurikaan ollut ellei halunnut ottaa, mutta minun vanhempieni ikäluokalle oli tavallista päättää opinnot lainamäärällä, joka vastasi silloista 30-50 % omistusasunnon hintaa.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että asunto-orjuus, PK -seudulla, Tampereella tai Turussa ei houkuttele, ei edes puolison kanssa jaettu asunto-orjuus.
Ei tarvi kovaa matematiikkaa, et osaa laskea, sen, että;
- asuntolainan korkoja ei voi vähentää
- ylihintaiset asunnot ovat mieletön taloudellinen sidos ja riski, laskevassa markkinassa.
- valinnanvapaus toteutuu paremmin muulla kuin perinteisellä omistusasunto/vuokra-asunto vastakkain asettelulla.
- energia ja peruskustannusten nousu on erityinen riski.
Vuokrahinta sisältäen ylläpitokulut on usein pienempi, kuin omistaessa korko+ylläpitokulut+riski+varmuusvara.
Tällöin on vuokralaisen markkina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voi sanoa, että ehtii omistusasujaksi myöhemminkin. Edellyttää kyllä kumppania jakamaan kustannuksia ja mitään kumppanin vaihtoviikkoja ei talous kestä. Tässä oli sukupolvi, jolla ei opintolainaa juurikaan ollut ellei halunnut ottaa, mutta minun vanhempieni ikäluokalle oli tavallista päättää opinnot lainamäärällä, joka vastasi silloista 30-50 % omistusasunnon hintaa.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että asunto-orjuus, PK -seudulla, Tampereella tai Turussa ei houkuttele, ei edes puolison kanssa jaettu asunto-orjuus.
Ei tarvi kovaa matematiikkaa, et osaa laskea, sen, että;
- asuntolainan korkoja ei voi vähentää
- ylihintaiset asunnot ovat mieletön taloudellinen sidos ja riski, laskevassa markkinassa.
- valinnanvapaus toteutuu paremmin muulla kuin perinteisellä omistusasunto/vuokra-asunto vastakkain asettelulla.
- energia ja peruskustannusten nousu on erityinen riski.Vuokrahinta sisältäen ylläpitokulut on usein pienempi, kuin omistaessa korko+ylläpitokulut+riski+varmuusvara.
Tällöin on vuokralaisen markkina.
Voit laskea miten päin tahansa, niin vuokralla tulee aina kalliimmaksi. Ylipäätänsä laskeminen ja manailu etukäteen asioista, mitkä eivät ole toteutuneet on todella typerää. Pahan päivän varalle pitää varautua, mutta ei sitä pidä odottaa kädet ristissä saapuvaksi. Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa niin uniikki, olematta alkuunkaan sitä. Viimeinen, joka oikeasti on kärsinyt, on elänyt toisen maailmansodan kauhut.
Rahan arvolle on myös tapahtunut jotain. Tuteulle lapselle on säästetty vähän koko hänen elämänsä ajan, ja tilillään on nyt 2000 euroa, jonka saa ensi kuussa kun täyttää 18v. Silloin kun rahaa ruvettiin hänelle säästämään tuo summa oli 12 000 markan arvoinen. Nykyään vain 2000 markan.
Jos ei ymmärrä vertausta niin sori, en voi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Rahan arvolle on myös tapahtunut jotain. Tuteulle lapselle on säästetty vähän koko hänen elämänsä ajan, ja tilillään on nyt 2000 euroa, jonka saa ensi kuussa kun täyttää 18v. Silloin kun rahaa ruvettiin hänelle säästämään tuo summa oli 12 000 markan arvoinen. Nykyään vain 2000 markan.
Jos ei ymmärrä vertausta niin sori, en voi auttaa.
Jot et ymmärrä mitä luksusta on asua neljä vuotta yksiössä kolmen hengen solun sijaan, en voi auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikymppinen tuskin enää saa asuntolainaa. Pitäisi maksaa ainakin 70-vuotiaaksi, käytännössä vielä eläkkeellä.
Onneksi itse älysin ostaa ajoissa eli vuonna 2009. Sai silloin vielä asuntoja sai järjelliseen hintaan ja asuntolainaa sai maksaa pois nollakorolla seuraavat 13 vuotta. :D Enää lainaa ei ole hirveästi jäljellä ja siksi koronnousu ei tee kipeää. Asunnon arvokin on jo ihan eri suuruusluokkaa kuin ostettaessa.
Vierailija kirjoitti:
Viisikymppinen tuskin enää saa asuntolainaa. Pitäisi maksaa ainakin 70-vuotiaaksi, käytännössä vielä eläkkeellä.
Onneksi itse älysin ostaa ajoissa eli vuonna 2009. Sai silloin vielä asuntoja sai järjelliseen hintaan ja asuntolainaa sai maksaa pois nollakorolla seuraavat 13 vuotta. :D Enää lainaa ei ole hirveästi jäljellä ja siksi koronnousu ei tee kipeää. Asunnon arvokin on jo ihan eri suuruusluokkaa kuin ostettaessa.
Taas mutuillaan oikein kilvan. Kyllä saa, jos talous on kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voi sanoa, että ehtii omistusasujaksi myöhemminkin. Edellyttää kyllä kumppania jakamaan kustannuksia ja mitään kumppanin vaihtoviikkoja ei talous kestä. Tässä oli sukupolvi, jolla ei opintolainaa juurikaan ollut ellei halunnut ottaa, mutta minun vanhempieni ikäluokalle oli tavallista päättää opinnot lainamäärällä, joka vastasi silloista 30-50 % omistusasunnon hintaa.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että asunto-orjuus, PK -seudulla, Tampereella tai Turussa ei houkuttele, ei edes puolison kanssa jaettu asunto-orjuus.
Ei tarvi kovaa matematiikkaa, et osaa laskea, sen, että;
- asuntolainan korkoja ei voi vähentää
- ylihintaiset asunnot ovat mieletön taloudellinen sidos ja riski, laskevassa markkinassa.
- valinnanvapaus toteutuu paremmin muulla kuin perinteisellä omistusasunto/vuokra-asunto vastakkain asettelulla.
- energia ja peruskustannusten nousu on erityinen riski.Vuokrahinta sisältäen ylläpitokulut on usein pienempi, kuin omistaessa korko+ylläpitokulut+riski+varmuusvara.
Tällöin on vuokralaisen markkina.
Voit laskea miten päin tahansa, niin vuokralla tulee aina kalliimmaksi. Ylipäätänsä laskeminen ja manailu etukäteen asioista, mitkä eivät ole toteutuneet on todella typerää. Pahan päivän varalle pitää varautua, mutta ei sitä pidä odottaa kädet ristissä saapuvaksi. Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa niin uniikki, olematta alkuunkaan sitä. Viimeinen, joka oikeasti on kärsinyt, on elänyt toisen maailmansodan kauhut.
Väittämäsi on väärä.
Vuokra-asuminen on silloin ainakin halvempaa kuin vuokra on pienempi kuin yhtiövastikkeen ja korkokulujen summa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voi sanoa, että ehtii omistusasujaksi myöhemminkin. Edellyttää kyllä kumppania jakamaan kustannuksia ja mitään kumppanin vaihtoviikkoja ei talous kestä. Tässä oli sukupolvi, jolla ei opintolainaa juurikaan ollut ellei halunnut ottaa, mutta minun vanhempieni ikäluokalle oli tavallista päättää opinnot lainamäärällä, joka vastasi silloista 30-50 % omistusasunnon hintaa.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että asunto-orjuus, PK -seudulla, Tampereella tai Turussa ei houkuttele, ei edes puolison kanssa jaettu asunto-orjuus.
Ei tarvi kovaa matematiikkaa, et osaa laskea, sen, että;
- asuntolainan korkoja ei voi vähentää
- ylihintaiset asunnot ovat mieletön taloudellinen sidos ja riski, laskevassa markkinassa.
- valinnanvapaus toteutuu paremmin muulla kuin perinteisellä omistusasunto/vuokra-asunto vastakkain asettelulla.
- energia ja peruskustannusten nousu on erityinen riski.Vuokrahinta sisältäen ylläpitokulut on usein pienempi, kuin omistaessa korko+ylläpitokulut+riski+varmuusvara.
Tällöin on vuokralaisen markkina.
Voit laskea miten päin tahansa, niin vuokralla tulee aina kalliimmaksi. Ylipäätänsä laskeminen ja manailu etukäteen asioista, mitkä eivät ole toteutuneet on todella typerää. Pahan päivän varalle pitää varautua, mutta ei sitä pidä odottaa kädet ristissä saapuvaksi. Jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa niin uniikki, olematta alkuunkaan sitä. Viimeinen, joka oikeasti on kärsinyt, on elänyt toisen maailmansodan kauhut.
Väittämäsi on väärä.
Vuokra-asuminen on silloin ainakin halvempaa kuin vuokra on pienempi kuin yhtiövastikkeen ja korkokulujen summa.
Näin kuvitteellisessa skenaariossa asuntokauppa tyrehtyy. Kuten viimeisen vuoden aikana ollaan voitu todeta, varsin vaatimatonkin korkonousu halvaannuttaa asuntokauppaa. Mutta-entä-jos leikkiä voi toki jatkaa loputtomiin. Siitä huolimatta ihmiskunta on jollain tapaa onnistunut rämpimään eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olisin lainan kanssa pärjännyt jos olisin valmistumisen jälkeen päässyt töihin enkä sairastunut niin, että työkyky meni moneksi vuodeksi kokonaan ja nyt on noussut noin puoleen entisestä. Omalla alallani en kuitenkaan enää pärjää joten joudun uudelleenkouluttautumaan varmemmin työllistävälle alalle... Ilman lainaa tällä kertaa, töissä käyden.
Ostin omaan asunnon vasta 40 vuotiaana. Sain tosin perinnön joten muuten ei olisi ollut varaa ostaa asuntoa. 67000 maksoin asunnosta ja helsingissä tämä asunto maksaisi yli 200 000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään lähes kaikki tenttikirjat voi digilainata, eli ei tarvitse ostaa kalliita fyysisiä kirjoja. Lukuisat kurssit tehdään netissä, eikä tarvitse sen vuoksi edes asua opiskelupaikkakunnalla.
Kustannuksissa pystyy siis säästämään jos haluaa. Mutta ilmeisesti halvat korot ja taloudellinen taitamattomuus ovat saaneet opiskelijat ottamaan lainaa enemmän kuin on järkevää.
Kyllä opiskeluun pieni köyhäily kuuluu.
Lasketaanko pieneksi köyhäilyksi jos elää samalla tasolla kuin toimeentulotuen saaja? Tämä lienee aika yleisesti hyväksytty "köyhäksi" elämäksi eikö?
Siihen päästäkseen pitää nimittäin opiskelijan nostaa vähintään 300-500 euroa lainaa joka ikinen kuukausi.
Opiskelijanei tee yhtään myöskään töitä? Minulla ainakin yliopistossa oli käytännössä katsoen kaikki leunnot jo huhtikuun loppuun mennessä ohi ja seuraavan kerran alkoi syyskuun puolessa välissä 4,5kk sikaa tehdä kesätöitä.. olin joka kesä sen 3kk töissä, muun 1,5kk tein yliopistolla opintoja, joita ei saanut auoritetuksi vuoden aikana.
Väitätkö tosiaan, että sille opiskelijalle kuuluu se 4kk kesäloma, kun yliopisto on köytännössä katsoen kiinni? Sinä aikaina ei pysty tekee kesäröirä ja tasata ne tulor koko vuodelle vaan 4kk matkustellaan ulkomailla ja nostellaan 500 euroa kuussa lainaa muina aikoina?
Tää on kuule ihan oma valinta!
Ai töiden saanti on ihan oma valinta. lol kerro tuo kaikille työttömillekin jooko. Sen kun menevät töihin!
Töitä on tarjolla tälläkin hetkellä vaikka kuinka Että kyllä se on tyttömällekin oma valinta.. Kun ei työ kelpaa, koska sosedut lähes samat, niin mitä tuohon voi sanoa? opiskelija kun ei saa samoja sosetuja kuin työtön, joten opiskelijalle kelpaa moni työ aina siivouksesta lähtien Mitkä ei työttömille taas kelpaa..
Työsuhteen aloittamisesta päättää työnantaja, ei työtön. Siivoustöihinkin on tulijoita, joilla on valmiiksi alan työkokemusta ja usein myös alan koulutusta. Siivoustöihin myös vaaditaan usein ajokorttia ja omaa autoa ja minkäs teet, jos näitä ei ole. Keikat eri kohteissa siirtymineen tekevät sen, että 5 tunnin työpäivään voi kulua aikaa melkein se 8 tuntia.
Opintotuki on liian lainapainotteinen. Miksi opiskelijat on ainoa ryhmä, joka pakotetaan ottamaan lainaa välttämättömiin elinkustannuksiin?
Opintolainahyvitys on hyvä juttu, mutta siinä on liian tiukat ehdot. Nykyinen opintotuki-malli kun käytännössä pakottaa käymään töissä opintojen ohessa jotta saa laskut maksettua, pitäisi vastapainoksi opintoihin antaa enemmän aikaa. Nykyinen malli ajaa monen opiskelijan burn outin partaalle kun pitää valmistua huippuajassa ja samalla käydä töissä. Ja ei sitä tutkintoakaan haluaisi ihan juosten kusten tehdä että myös osaisi jotain valmistuessaan. Tiedän että moni, ellei suuri osa tinkii arvosanoista ehtiäkseen käydä töissä opiskelujen ohella.
On hyvä että opiskelijat on nykyään yleisen asumistuen piirissä. Muistetaan että moni opiskelija on nykyään esim. pienten lasten äiti, ja näillä pienillä tuilla ja sillä omalla velkataakalla me elätetään itsemme lisäksi myös lapsia opiskelun ajan.
T. Opiskeleva äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi opiskelin markka-aikana. Silloin kesätöissä sai palkkaa n. 10 000 markkaa kuussa ja eläminen oli huomattavasti edullisempaa kuin nyt euroaikana. Rahaa jäi säästöön ja sijoituksiin ihan merkittävästi. Asunnotkin olivat ihan eri halpoja silloin.
"Markka-aikana opiskelijat eivät tehneet velkaa vaan töitä."
Vierailija kirjoitti:
Onneksi opiskelin markka-aikana. Silloin kesätöissä sai palkkaa n. 10 000 markkaa kuussa ja eläminen oli huomattavasti edullisempaa kuin nyt euroaikana. Rahaa jäi säästöön ja sijoituksiin ihan merkittävästi. Asunnotkin olivat ihan eri halpoja silloin.
"Markka-aikana opiskelijat eivät tehneet velkaa vaan töitä."
Kyllä itsellä oli velkaa ja kävin hyväpalkkaisessa kesätyössä. Työtä vain en saanut joka kesäksi. Opintolaina oli kuitattu 29 vuotiaana ja vaati tiukkaa talouskuuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajestas. Mikä on muuttunut? Minun nuoruudessani kaikki ei edes ottaneet opintolainaa vaan elivät tuilla + osa-aikatyöllä. Toki se oli aikamoista köyhäilyä mutta sillä kuitenkin eli. Osa otti opintolainaa ja sijoittivat sen sitten eli eivät käyttäneet elämiseen. Tästä on vain 10 vuotta aikaa, joten ihmettelen nopeaa muutosta.
Oisko opintojen muuttuminen vaativammaksi (myös se on henkisesti vaativaa jos opetuksen taso on surkea ja kaikki aika menee typeriin ryhmätöihin joissa kukaan ei opi mitään ja digisäätämiseen.) Ei kaikki jaksa paskaduunia päälle. Sitten tietysti monet nuoret on ihan aivopestyjä että keskiluokkainen elintaso pitää olla, jo parikymppisenä opiskelijana.
Mä opiskelin perustutkinnon reilut 10 vuotta sitten (ilman lainaa, elin tuilla ja kesätyörahoilla) ja oon sen jälkeen ollut yliopistolla töissä. En näe, että opinnot olisivat muuttuneet vaativammiksi. Myös mun opiskeluaikana oli surkeaa opetusta, ryhmätöitä ja digisäätämistä sun muuta.
-Eri
Et edelleenkään tajua, että sait parempaa opintorahaa kuin nykyiset opiskelijat ja siihen päälle inflaation aiheuttama hintojen nousu. Ilmeisesti liian monimutkaista joillekin.
Sä et taida tajuta, että mä kommentoin sitä, miten vaativia opinnot ovat vs. 10 vuotta sitten, Siihen ei vaikuta opintorahan suuruus eikä inflaatio mitenkään. Tuo oli myös ensimmäinen kommenttini ketjuun, joten ihan turha kiukkuilla siitä, kuinka en "edelleenkään" tajua jotain.
Mut tästä tuli kyllä mieleen, että luetunymmärtämisen taso tuntuu heikkenevän myös opiskelijoiden keskuudessa.
Nyt puhuttiin opintolainasta ja sulle on rautalangasta yritetty vääntää, että hinnat on nousseet. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää?
Miten opiskelija saisi ruokaa 10 vuoden takaisilla hinnoilla? Miten hän voisi maksaa 10 vuoden takaisia vuokria tai saada sitä opintorahaa (inflaatiokorotuksella), jonka sinä sait?
Itse valmistuin 19 vuotta sitten ja jopa minä tajuan tämän, vaikka aika muumio olenkin.
Se ero on syntynyt pääosin siitä, että nykyään moni kuvittelee opiskelemisen olevan opiskelijan työtä. Ja kyllä, nyt ei puhuta alaikäisestä toisen asteen lukiolaisesta, vaan aikuisesta korkeakouluopiskelijasta. Nykyään harva käy enää osa-aikatöissä erinäisten asenne- ja mielenterveysongelmien takia. Kun itse teki töitä aina tulorajaan asti 660€/kk, nostavat nykyiset opiskelijat sen lainana tilille ja itkevät, kun tulee velkaa.
Kyllä se ihan työstä käy kun läsnäolopakko oli 80% ja esim omissa opinnoissa oli opetusta klo 9-16. Joskus meni klo 17 asti ja sitten ne tehtävät siihen päälle.
Opiskelin itse ammattikorkeakoulussa 2010 alkupuolella, ennen kuin Sipilä pääsi sörkkimään opintotukia.
Asuin muutamassa solussa ja yksiössä opiskelujen ajan, ja ainoa pesämuna mitä kotoa mukaani sain olivat lahjarahat ylioppilasjuhlista. Ne menikin suurimmilta osin huonekaluihin ja muihin kodintarvikkeisiin.
Myönnän ihan suoraan, että oma rahankäyttö oli todella holtitonta ja lainaa tuli otettua, vaikka asumiskustannukset oli tosi pienet. Omassa kodissa elettiin aina kädestä suuhun, joten yksin asuessa en osannut rahaa käyttää koska ei sitä oltu juuri pystytty kotona opettamaan. Töitä yritin hakea opiskeluiden ajan mutta tuloksetta: opiskelupaikkakunta oli suhteellisen pieni, joten kilpailu duunipaikoista oli hurjaa.
Jossain määrin siis olen samaa mieltä siitä, että lainan ottaminen on tavallaan "oma moka", MUTTA fakta on se, että opintorahan ja lainan suhde on ihan erilainen kuin vain kymmenen vuotta sitten, ja kaikki on kallistunut todella lyhyessä ajassa.
Nyt kun olen ollut jo vuosia töissä, olen seurannut oman puolisoni opiskeluja: hänellä on vaativa ala, ja en näe , miten hänellä olisi aikaa tehdä opiskelujen lisäksi myös osa-aikatöitä. Hän haluaa keskittää jaksamisensa täysillä opiskeluihin, joten lainaa on siksi otettava. Kuulen myös välillä opiskelevien työkavereiden valitusta siitä, miten väsyneitä ovat kun koulupäivän jälkeen tulevat vielä vääntämään iltavuoroa ja aamulla olisi taas mentävä luennoille. Koulutehtäviä palautetaan välillä yömyöhään, koska muutoin niille ei ole aikaa.
Opiskeluaika on mun mielestä ihanaa aikaa, kun saa uusia ystäviä ja uusia kokemuksia. On tosi kurja ajatus, että se aika pitäisi joko kituuttaa syömällä makaronia tai sitten uuvuttaa itsensä töitä tekemällä. On myös fakta, että toiset opiskelualat ovat vaativampia kuin toiset ja ihmiset ovat muutenkin jaksamiseltaan erilaisia, joten ei ole realistista ajatella että kaikki voisivat tehdä töitä opiskeluiden päälle (saati että niitä riittäisi kaikille halukkaille).
Mun ehdotus olisi, että opintorahan ja -lainan suhdetta muokattaisiin päinvastaiseen suuntaan, ja laina olisi korotonta tai siinä olisi ainakin joku todella matala korkokatto. Opintoraha olisi arvioidun opiskeluajan (yleensä 4v/3+2v) korkeampi, minkä jälkeen se kääntyisi päinvastaiseksi, eli opintoraha pienenee reilusti ja lainamäärä taas olisi isompi.
Itsekin vasta viime vuonna (47-vuotiaana) olin sen edessä että oli tarjolla asunto jonka olisin voinut ostaa omaksi. Ensimmäistä kertaa minulla ja puolisolla oli yhteensä sen verran rahaa, että olisi voinut sen lainan ottaa. Mutta maailmantilanteen takia päädyimme olla ottamatta lainaa. Siinä olisi oltu 70-vuotiaita kun laina olisi viimein ollut pois maksettu. Mieluummin laitamme sen ylimääräisen rahan matkusteluun, kuin lainankorkoihin.
Ajatuksena tuo, että koko elämää ei ole kiva kituutella. Olimme vasta korona-aikana voineet ostaa kaupasta reilusti ruokaa hintaan katsomatta ja joka euroa laskematta. Ei kiinnostanut paluu siihen samaan vain muutaman vuoden jälkeen.
Vaikka oma asunto olisi kiva, niin jossain kohtaa vain täytyy myöntää, että ihan kaikkea tältä elämältä ei voi saada.
Olisikohan yksi syy isoihin lainoihin se, että enää ei kelpaa halvat soluasunnot opiskelijoille, vaan pitää olla oma asunto. Siitä sitten saa maksaakin... Joten turha valittaa isoja lainoja, kun vaihtoehtojakin olisi ollut.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voi sanoa, että ehtii omistusasujaksi myöhemminkin. Edellyttää kyllä kumppania jakamaan kustannuksia ja mitään kumppanin vaihtoviikkoja ei talous kestä. Tässä oli sukupolvi, jolla ei opintolainaa juurikaan ollut ellei halunnut ottaa, mutta minun vanhempieni ikäluokalle oli tavallista päättää opinnot lainamäärällä, joka vastasi silloista 30-50 % omistusasunnon hintaa.