En ymmärrä miksi exän uuden pitää tunkea kaikkiin lasten juhliin ja tapahtumiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Tottakai salasuhteilla on merkitystä. Avioliitoissa on ylä- ja alamäkensä, mutta ei sitä pettämään tarvitse ryhtyä. Kaikki petollisuus ja valehtelu on vain ja ainoastaan sen pettäjän kontolla, oli suhteen tila mikä tahansa. Jos suhteessa on mahdotonta olla, niin aina voi erota. Petturi on petturi, myös kavereilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin mummon nyxä tulee aina mummon mukana lastenlasten juhliin, lastenlapset on myös mummon nyxälle tärkeitä mikä on valtavan ihanaa. Tämä ei haittaa pätkääkään mummon exää eli lastenlasten pappaa, eikä kyllä ketään muutakaan.

Mitä ihmettä edes ovat semmoiset lasten tapahtumat, joihin on niin rajoitettu osallistujamäärä, että joku muu tärkeämpi joutuu jäämään pois, koska exän nyxäkin osallistuu? Jos sellaisia oikeasti on, niin eiköhän niillä kerroilla voi ihan reilusti sopia, ketkä kaikki osallistuvat, kun lasten asioista pitää kaikenlaista exän kanssa sopia kuitenkin vähän väliä?

Mummon nyxä voi tulla koska mummosta ei kukaan ole mustasukkainen, kuten ap on exästään.

No sepä just, eli vika ap:n tapauksessa on vain hänessä itsessään eikä exän nyxän mukaan tunkemisessa.

Mieheni nyxä on tervetullut lapsen juhliin, mukava nainen. Olen itse ollut lapsipuoleni juhlissa; hän asui kanssamme, joten osan juhlista minä järkkäsinkin. Miehen ex on hyvä tyyppi, hyvin tultu reilu 20v toimeen.

Kuka näit jaksaa kytätä ja kyräillä? Itselläni on elämässä niin paljon muutakin kuin jonkun exien ja nyxien stressaaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Ei tarvitse tietää koko kuvaa toisen liitosta. Riittää, että tietää, että joku on valehtelija ja epäluotettava. Siinä putosi pohja koko luottamukseen perustuvalta ystävyyssuhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Kulissin vetämisellä tarkoitetaan tietoista näytelmää, ei sitä, ettei pysähdy tarkastelemaan omaa parisuhdettaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajatonta käytöstä, jos erosta on hyvin vähän aikaa. Eihän rajattomat itse näe omassa käytöksessään mitään vikaa.

Miksi jonkun pitäisi toimia sun rajojen mukaan? He elävät omaa elämäänsä, ei exien. Jos joku haluaa puolisonsa lapsien elämässä olla, saa hän olla. Jos exäsi ja lapsesi on sun omaisuutta, laita heidät kaappiin.

Totta kai jokainen saa elää omaa elämäänsä, mutta hienotunteinen ja käytöstavat omaava pitää olla. Se tosin vaatii sosiaalisten normien lukukykyä, tunneälytaitoja ja omien ja muiden rajojen tunnistamista. Jos niitä ei ole, niin käyttäytyy rajattomasti.

Etkö muka itse ylitä rajaa jos sanelet ettei exäsi nykyinen kumppani saa näkyä missään? Aivan, toimi itse kuten saarnaat.

Kannattaisiko vaikka kysyä niiltä lapsilta. Onko heillä läheinenkin suhde perheenrikkojaan?

Miksei olisi? Lapset eivät ajattele uusia kumppaneita perheenrikkojina jollei hänen vanhempansa (lue äitinsä) asiaa niin ilmaise.

HAhah, Mun äitini hyväksyi täysin isän uuden puolison, olihan erostaan jo vuosia, kun alkoivat olemaan yhdessä.

Minä en sisimmäsi koskaan, vieläkään ja ulospäinkin näytin sitä teininä kyllä. Lapset ne vasta pitääkin uusia nurkanvaltaajina ja rikkojina!

Minusta on järkyttävää, miten joillakin exillä nuppi sekoaa eron vuoksi ja oma turhautuminen puretaan exän uuteen puolisoon.

Meillä kävi niin, että mieheni lapsi kuoli yllättäen, oli jo aikuinen lapsi jo, ja tunsin lapsen noin kymmenen vuoden ajalta.

Kun menimme miehen kanssa hautajaisiin, lapsen äiti sai raivokohtauksen, että hän ei ole kutsunut minua hautajaisiin ja minun on painuttava httiin. Hän siis järjesti ihan järkyttävän kohtauksen kirkossa. Siksi, että olin noin sadan muun ihmisen seassa siellä ja mukana viemässä kukkalaitetta arkulle. En edelleenkään ymmärrä, miksi hän halusi pilata lapsensa hautajaiset noin.

En osannut vastata häneen huutoonsa, syytöksiinsä ja lyönteihinsä mitenkään. Jotenkin ymmärtäisin, jos olisin esim tappanut tuon lapsen tai ollut perheenrikkoja tai ilkeä jollekin.

Jälkeenpäin minulle selitettiin, että hän oli vain niin shokissa lapsensa kuolemasta, että se purkautui noin ja olin sattumanvarainen kohde. Okei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Kulissin vetämisellä tarkoitetaan tietoista näytelmää, ei sitä, ettei pysähdy tarkastelemaan omaa parisuhdettaan.

Mutta se riittää että toinen pitää tietoisesti kulissia ja toinen ei kykene näkemään asiaa.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Kulissin vetämisellä tarkoitetaan tietoista näytelmää, ei sitä, ettei pysähdy tarkastelemaan omaa parisuhdettaan.

Mutta se riittää että toinen pitää tietoisesti kulissia ja toinen ei kykene näkemään asiaa.

-eri

Niin, sitten se on kulissia toisen osapuolen näkökulmasta, mutta ei toisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Ei tarvitse tietää koko kuvaa toisen liitosta. Riittää, että tietää, että joku on valehtelija ja epäluotettava. Siinä putosi pohja koko luottamukseen perustuvalta ystävyyssuhteelta.

Ei riitä. Sellainen ei ole ystävä ollutkaan, joka eron vuoksi ystävyyden lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Kulissin vetämisellä tarkoitetaan tietoista näytelmää, ei sitä, ettei pysähdy tarkastelemaan omaa parisuhdettaan.

Mutta se riittää että toinen pitää tietoisesti kulissia ja toinen ei kykene näkemään asiaa.

-eri

Niin, sitten se on kulissia toisen osapuolen näkökulmasta, mutta ei toisen.

Ja tossa sanottiin että he pitivät kulissia yllä, mikä pitää ihan paikkaansa. Ja edelleen, sä et voi tietää mitä nainenkaan oikeasti tiesi, esitti tai antoi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Ei tarvitse tietää koko kuvaa toisen liitosta. Riittää, että tietää, että joku on valehtelija ja epäluotettava. Siinä putosi pohja koko luottamukseen perustuvalta ystävyyssuhteelta.

Ei riitä. Sellainen ei ole ystävä ollutkaan, joka eron vuoksi ystävyyden lopettaa.

En ole missään kohdassa sanonut, että eron vuoksi ystävyys loppui, vaan se loppui siksi, että mies osoittatui epäluotettavaksi.

Kyllä me rehellisestä erosta oltaisiin selvitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Kulissin vetämisellä tarkoitetaan tietoista näytelmää, ei sitä, ettei pysähdy tarkastelemaan omaa parisuhdettaan.

Mutta se riittää että toinen pitää tietoisesti kulissia ja toinen ei kykene näkemään asiaa.

-eri

Niin, sitten se on kulissia toisen osapuolen näkökulmasta, mutta ei toisen.

Ja tossa sanottiin että he pitivät kulissia yllä, mikä pitää ihan paikkaansa. Ja edelleen, sä et voi tietää mitä nainenkaan oikeasti tiesi, esitti tai antoi ymmärtää.

Ei hän ole minulla tilivelvollinen, mutta sitä kutsutaan ystävyydeksi,,että toiselle ihmiselle on rehellinen. En syytä sitä naista epärehellisyydestä, koska siitä hän ei ole jäänyt kiinni.

Onhan mahdollista, että hän vain esitti, mutta oudompaa on sinun kyseenalaistamisesi. Olen itsekin eronnut, ja monta ystävääni on, emmekä me valehtele toisillemme. Sinulla lienee erilainen ystäväpiiri, kun sinulla on tuollainen odotusarvo, että ihmiset vain esittävät jotain ystävilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Ei tarvitse tietää koko kuvaa toisen liitosta. Riittää, että tietää, että joku on valehtelija ja epäluotettava. Siinä putosi pohja koko luottamukseen perustuvalta ystävyyssuhteelta.

Ei riitä. Sellainen ei ole ystävä ollutkaan, joka eron vuoksi ystävyyden lopettaa.

En ole missään kohdassa sanonut, että eron vuoksi ystävyys loppui, vaan se loppui siksi, että mies osoittatui epäluotettavaksi.

Kyllä me rehellisestä erosta oltaisiin selvitty.

Miten niin selvitty? Eihän teille kuulu hevon humppaa miten te selviätte jonkun erosta. Kysymys on tämän ystäväparin keskeisestä erosta.

Miten teidän selviytymisenne siihen liittyy.

Te vain olette sitten ehkä tukena ettekä ala hyljeksiä eron jälkeen ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.

Käytöstapoja.

Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.

Niinpä. Mielestäni ei uuden kumppanin tarvitse nöyristellä, hiiviskellä ja siirtyä yhtään mihinkään sivuun miehensä rinnalta. Saatikka jos asutaan yhdessä. Kummallisia ajati0uksia ia "käytöstapoja".

Eivät ne liity mitenkään käytöstapoihin, päinvastoin.

Itse en haluaisi opettaa lapsille tuollaisella hiiviskelyllä ja itsensä (sekä myös miehen ja suhteemme) mitätöimisellä, että joku ihminen on vähäarvoisempi kuin toinen.

Ensimmäinen vaimo ei ole yhtään sen arvokkaampi käytöstapojen kannalta kuin se toinenkaan.

Yhteiset lapset miehen eivät tee hänestä loppuelämänsä ajaksi kuningatarta ja minusta Tuhkimoa.

Uuden kumppanin ei tarvitse nöyristellä tai totella entistä vaimoa vain tottelemisen takia tai ettei joku asia entiselle sovi.

Jos on tolkun ihminen ja lapsille sopii niin entisellä vaimolla ei ole pariskunnan asioihin mitään sanomista.

Voi kiukutella ja sitkottaa, mutta valtaa ei ole.

Olen jossain yllä puhunut käytöstavoista, mutta en viitannut yhtään tuohon, mistä sinä puhut. Olen 100 % sitä mieltä, että eksällä ei ole mitään asiaa sanella, miten entinen elää elämäänsä uuden puolison kanssa. Ei kukaan ole vähempiarvoisenpi.

Minä viittasin käytöstavoilla siihen, että pettäjäpariskunta ymmärtää olevansa sen verran häpeissään perheen rikkomisesta, että toimii asemansa mukaisesti. On ollut pöyristyttävää sivusta katsoa, kuinka eräs mies raahasi nyksänsä vanhaan kaveripiiriimme, ja me luonnollisesti olimme petetyn puolella, emmekä halunneet nyksää joukkoomme. Mies nakkeli niskojaan ja syytti eksäänsä mustamaalauksesta, vaikka todistetusti heillä oli ollut vuoden pituinen salasuhde.

Samaisen perheen teini riitautui isänsä kanssa, ja taas isä syytti eksäänsä. Jne. Ei yhtään tajunnut, että ois kannattanut olla ihan hiljaa.

Mitä se kaveripiirille kuuluu? Tuskin olette tieneet sitä todellisuutta siitä heidän entisestä parisuhteesta. Ilmeisesti ainoastaan sen mitä se nainen oli kertonut ja selkeesti mustamaalannut.

Sillä ei ole mitään tekemistä onko vuoden mittainen salasuhde ollut olemassa. Se suhde on ollut olemassa juuri sen vuoksi, koska se edellinen suhde ei ollut enää terveellä pohjalla. Tuskin olisi meinaan salasuhteeseen ruvennut jos kaikki olisi ollut kunnossa. Tuollaisen kaveripiirin nimenomaan voi jättää jotka puhuu selän takana pask*** ja rupeaa mittailemaan osapuolia tietämättä todellisuutta, olette aika lapsellisia, kun ei nyksä kelpaa.

Olen tuo, jolle vastaat. Totean vain, että tuo pariskunta oli sellainen, josta puhuimme, että jos he eroavat, niin menetämme uskomme parisuhteisiin kokonaan. Puhuivat toisilleen ja toisistaan kauniisti.

Emme tietenkään tiedä, millaista oli neljän seinän sisällä, mutta tunsimme parikymmentä vuotta toisemme. Ja fakta on myös se, että suuressa osassa tapauksia pettäminen tapahtuu pettäjän henkilökohyaisen kriisin vuoksi, ei parisuhteen kriisin vuoksi.

Emme me selän takana juorunneet, vaan jokainen oli täysin järkyttynyt siitä, että selkärankaisena pidetty mies osoittautui epäluotettavaksi. Vaikka hän ei tehnyt mitään sellaista, että olisi pettänyt meidän luottamuksen, niin kun maine menee, se menee. Naisen maine perheenrikkojana oli ilmeinen. Ei siinä juoruja tarvita.

Haa! Mä tunnen tän tapauksen. Oletko jutellut aidosti osapuolten kanssa eron jälkeen? Heillä oli todellakin ollut jo kauan ongelmia ja he pitivät kulissia yllä vuosia. Juu, miehellä oli henk.koht. kriisikin, mutta se on vain puoliksi syy eroon. Nyt he on molemmat tahollaan paljon onnellisempia ja miehen somesta jo näkee että hän on kuin eri ihminen kun tarvitse enää esittää mitään. Lapsensa hoitavat kumpikin tahollaan hyvin.

No, tuo mies ei ole somessa. Eikä nainenkaan.

Olen naisen kanssa jutellut, ja ero tuli hänelle täysin puun takaa. Hän ei ainakaan pitänyt kulissia yllä.

No sit on liian samanlainen tapaus. Tässäkin naiselle tuli yllätyksenä joo, mutta jälkikäteen hänkin oli kyllä huomannut ettei se elämänsä niin auvoista ollut vaikka ulospäin semmoinen kuva annettiin.

Kyllä tämäkin nainen tajusi jälkeenpäin, ettei tietyt asiat kuuluneet terveeseen parisuhteeseen, eli heillä oli jonkinnäköinen alistussuhde, mutta ei hän avioliiton aikana sitä tajunnut.

Eihän yleensä tajuakaan. Kulissin ylläpitoa se on sekin että toimii tollasessa parisuhteessa pysähtymättä hoksaamaan ja aina ulospäin hillityn hallittuna. Tämäkin nainen pari kertaa nuorempana avasi suunsa epäkohdista, mutta heri kun joku kysyi että miten sä tollaseen suostut, suu meni kiinni ja selittely alkoi. Miten mies on niin ihana ja kaikki on kyllä oikeesti hyvin jne.

Pointti nyt on se että ei ne kaveritkaan tiedä koko kuvaa ja on tosi lapsellista alkaa hyljeksiä eron toista osapuolta, hänen uudesta puhumattakaan.

Ei tarvitse tietää koko kuvaa toisen liitosta. Riittää, että tietää, että joku on valehtelija ja epäluotettava. Siinä putosi pohja koko luottamukseen perustuvalta ystävyyssuhteelta.

Ei riitä. Sellainen ei ole ystävä ollutkaan, joka eron vuoksi ystävyyden lopettaa.

En ole missään kohdassa sanonut, että eron vuoksi ystävyys loppui, vaan se loppui siksi, että mies osoittatui epäluotettavaksi.

Kyllä me rehellisestä erosta oltaisiin selvitty.

Miten niin selvitty? Eihän teille kuulu hevon humppaa miten te selviätte jonkun erosta. Kysymys on tämän ystäväparin keskeisestä erosta.

Miten teidän selviytymisenne siihen liittyy.

Te vain olette sitten ehkä tukena ettekä ala hyljeksiä eron jälkeen ketään.

Anteeksi väärä sanavalintani. Korjaan: meistä ei olisi ero tuntunut niin pahalta, jos ero olisi tehty avoimesti eikä selän takana.

En tosin tiedä, mitä sitten olisi tapahtunut. Kumpi heistä olisi jättäytynyt ystäväpiiristä pois.