Kokemuksia EU-hommista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä sain p ildeä Brysselin parlamentin virkanaiselta. Osasi hommat. Eli kokemusta on:)

Mielestäni mauton kommentti kun kyse on ihan järkevästä aiheesta eli suomalaisnaisten mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Lienee Pertti 47 v avannut sanaisen arkkunsa.

Mistä tiedät että Pertti eikä Pirjo?

nostis

Jos sihteerien työttömyys Suomessa lisääntyy niin harkintaan.

nosto

Eikö EU ole vähän last season?

Tradenomi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäpä sain p ildeä Brysselin parlamentin virkanaiselta. Osasi hommat. Eli kokemusta on:)

Mielestäni mauton kommentti kun kyse on ihan järkevästä aiheesta eli suomalaisnaisten mahdollisuuksista työskennellä EU:n palveluksessa. Lienee Pertti 47 v avannut sanaisen arkkunsa.

Suomalaisten mahdollisuuksista yleensä, ei vain naisten.

EU-töissä 25 vuodelta kertyneiden havaintojen perusteella voi sanoa yleisellä tasolla, että assistenteilla (AST) on niin halutessaan mahdollisuuksia vaihtelevampaan uraan kuin hallintovirkamiehillä (AD), koska ammatillinen osaaminen on hyödynnettävissä tyypillisissä AST-tehtävissä myös muilla osastoilla tai muissa toimielimissä. Muutamasta samantasoisiinkin tehtäviin itse haetusta siirrosta kertynyt lisäkokemus voi olla lisäansio ylennyksissä. Tyypilliset AD-asiantuntijavirat ovat hiukan enemmän ns. kultaisia häkkejä, koska tietyssä tehtävässä erikoistuminen merkitsee pitemmällä aikavälillä sitäkin, ettei itsellä ole vaadittavaa erityisosaamista jo saavuttamallaan palkkatasolla avautuviin muihin AD-virkoihin. Eri tasoisten johtoportaiden esikuntien hallinnolliset AD-virat ovat sitten asia erikseen, varsinainen ura tehdään sukkuloimalla niiden välillä mutta tämä koskee vain harvoja ja valittuja.

EU:n sisälläkin myönnetään, että suomalaisten prosentuaalinen osuus virkakunnasta saisi olla suurempi. Yksi tähän liittyvistä ongelmista on siinä, että myös suomalaisia kielenkääntäjiä ja tulkkeja jää lähivuosina eläkkeelle sankoin joukoin. Näihinkään tehtäviin ei näytä olevan tunkua, ja vaikka olisi, eläkkeelle jäävien suomalaisten korvaaminen nuoremmilla suomalaisilla ei korota suomalaisten osuutta koko virkakunnasta.

Eri

Kysymys niille, jotka ovat noita hommia tehneet: lähtisitkö uudestaan?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys niille, jotka ovat noita hommia tehneet: lähtisitkö uudestaan?

Erinomainen kysymys, joka antaa aihetta vakavaan pohdintaan. Vaikea vastata kyllä tai ei.

Suomessa minulla oli 1980-luvun kuumimman nousukauden hintoihin ostettu asunto ja 1990-luvun laman sanelemassa korko- ja työmarkkinatilanteessa takaisin maksettava asuntolaina. Kun tilaisuus tarjoutui vuosituhannen lopussa, poikamiehenä oli helppo lähteä ajattelemattakaan Suomeen palaamista.,

Jos kuvitellaan, että olisin uudelleen samanikäisenä samassa valintatilanteessa mutta tietoinen valinnan kaikista seurauksista pitkällä aikavälillä, en ole varma, lähtisinkö Suomesta pysyvästi vai ajattelisinko jo lähtiessä mennä tienaamaan rahaa muutamaksi vuodeksi, kunnes asuntolaina Suomessa olisi maksettu nopeutetusti loppuun ja säästöt mahdollistaisivat uuden elämän Suomessa ilman kerskakulutusta mutta taloudellisesti turvatulta pohjalta.

Itse en osannut arvioida etenkään sitä, mitä juurien katkeaminen Suomeen ja juurtumattomuus uuteen asuinmaahan merkitsevät pitkällä aikavälillä. Hyvä palkka mahdollistaa ostopalvelujen käyttämisen silloin, kun niitä tarvitsee nimenomaan tukiverkostojen puuttumisen vuoksi, mutta irrallisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta ei mikään raha korvaa. Palkkasumman merkitystä arvioidessa sopii ottaa huomioon myös se, että EU-virkamiehet eivät saa asuinmaan lakien mukaisia sosiaaliturvaetuuksia ja verovähennyksiä.

Olen ollut EU-hommissa jo sen verran pitkään, että minun kannaltani asia on nyt tehty mikä tehty. Perhe on perustettu ulkomailla, maailmankansalaisiksi kasvaneet lapset juurtuivat hyvin asuinmaahan ja kaveripiireihinsä, kunnes aikuistumisvaiheessa ihan itse löysivät haluamansa opiskelualat (jotka eivät tähtää EU-hommiin!). Nyt minulle on tärkeintä tukea heitä, kunnes pääsevät itsenäisen elämän alkuun. En ripustaudu heihin, mutta iloitsen heidän pärjäämisestään ja mahdollisuudestani auttaa heitä siinä. Mikään näistä asioista ei olisi mennyt tällä tavalla, jos en olisi lähtenyt tai jos olisin palannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan täysin. Mainita voi vainoamisen, vakoilun, seksuaalisen ahdistelun, suoranaisen parituksen (seksi), järkyttävän huonon ilmapiirin.. Silloin kun jaluat töitä niin voi mennä vuosia ja vuosia ennen kuin tarjotaan töitä ja toisaalta kun et halua töitä niin silloin niitä tarjotaan. Paikkoja on vähän, hirveä seula ja hyvin, hyvin korruptoitunutta. Lisäksi mahdollinen terrorismi, poliittiset murhat, digiväkivalta, kiristäminen, painostaminen, hakkerointi, vuodot jne. ja joissakin osastoissa todella vanhanaikainen, ummehtunut kulttuuri. Ja hirveä juoruilu. Ukot juoruilee joskus pahemmin kuin pahimmat juoruakat. Kaikki tekemiset kyylätään ja raportoidaan 24/7. Jatkuvan tarkkailun ja vainon alaisena.

Ja ai niin, se perinteinen mustamaalaus ja työpaikkasavustaminen.

Tuosta työpaikkasavustuksesta olen kuullut, se liittyi juuri oikeusistuimen narskujen toimintamalleihin.

Mutta pakkohan siellä EU:ssa on kivojakin työyhteisöjä olla.

Kannustan avoimin mielin hakemaan vaikka komissioon, jos et viihdy, voit vaihtaa tai lähteä pois! Se, että tuomioistuimessa työpaikkakulttuuri on mätä, ei tarkoita, että se olisi mätä kaikkialla.

Kuulin, ettei siellä enää ole kovin hyviä etätyömahdollisuuksia. Eli ihmisiä kohdellaan lapsina ja pakotetaan toimistolle niissäkin tehtävissä, joihin etätyö istuu hyvin.. (Ei ole ymmärretty ilmeisesti sitä, että vapaa etätyömahdollisuus lisää tuottavuutta ja työssä viihtymistä).

Ei ole nykyaikaa eli ei minulle kiitos:).

up

Vierailija kirjoitti:

Kysymys niille, jotka ovat noita hommia tehneet: lähtisitkö uudestaan?

Olen ollut Brysselissä EU:n komissiossa töissä vuodesta 1995 ja jos joutuisin uudelleen saman valinnan eteen niin 100 % varmasti lähtisin. Olen näinä vuosina saanut tehdä todella mielenkiintoisia töitä. Lisäksi palkkataso on mahdollistanut elämän joka muuten ei olisi ollut mitenkään mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Komppaan täysin. Mainita voi vainoamisen, vakoilun, seksuaalisen ahdistelun, suoranaisen parituksen (seksi), järkyttävän huonon ilmapiirin.. Silloin kun jaluat töitä niin voi mennä vuosia ja vuosia ennen kuin tarjotaan töitä ja toisaalta kun et halua töitä niin silloin niitä tarjotaan. Paikkoja on vähän, hirveä seula ja hyvin, hyvin korruptoitunutta. Lisäksi mahdollinen terrorismi, poliittiset murhat, digiväkivalta, kiristäminen, painostaminen, hakkerointi, vuodot jne. ja joissakin osastoissa todella vanhanaikainen, ummehtunut kulttuuri. Ja hirveä juoruilu. Ukot juoruilee joskus pahemmin kuin pahimmat juoruakat. Kaikki tekemiset kyylätään ja raportoidaan 24/7. Jatkuvan tarkkailun ja vainon alaisena.

Ja ai niin, se perinteinen mustamaalaus ja työpaikkasavustaminen.

Tuosta työpaikkasavustuksesta olen kuullut, se liittyi juuri oikeusistuimen narskujen toimintamalleihin.

Mutta pakkohan siellä EU:ssa on kivojakin työyhteisöjä olla.

Kannustan avoimin mielin hakemaan vaikka komissioon, jos et viihdy, voit vaihtaa tai lähteä pois! Se, että tuomioistuimessa työpaikkakulttuuri on mätä, ei tarkoita, että se olisi mätä kaikkialla.

Kuulin, ettei siellä enää ole kovin hyviä etätyömahdollisuuksia. Eli ihmisiä kohdellaan lapsina ja pakotetaan toimistolle niissäkin tehtävissä, joihin etätyö istuu hyvin.. (Ei ole ymmärretty ilmeisesti sitä, että vapaa etätyömahdollisuus lisää tuottavuutta ja työssä viihtymistä).

Ei ole nykyaikaa eli ei minulle kiitos:).

Toistaiseksi toimistolla on oltava 2 päivää viikossa, 1 päivä on oikeus etätöihin, ja 2 päivää sovitaan esimiehen kanssa., eli jotkut tulevat toimistolle ja jotkut tekevät etätöitä. 

Tästä voi kuitenkin poiketa jos työtehtävät siihen soveltuvat, ja saa luvan. Tiedän yhdenkin kollegan joka ei ole käynyt toimistorakennuksessa kohta vuoteen. Siinä auttaa kyllä se että hänen rakennuksessaan on käytössä ns. hot desking (joka astettain tulee kaikkiin rakennuksiin) eli ei ole omaa työpistettä vaan joka aamu joutuu asettumaan uuteen työpisteeseen ja tavarat säilytetään kaapeissa. Hänen työtehtävänsä ovat sellaisia että ne vaativat rauhaa ja keskittymistä, ja sehän on tuollaisessa härdellissä aika vaikeaa. 

Onpa älytöntä pakottaa konttorille ihmisiä, jotka voivat hyvin hoitaa tehtävänsä etänä. (Liittynee tarpeeseen oikeuttaa laajan rakennuskannan ylläpito verovaroilla.)

Ei ole nykyaikaa tuollainen, eli rekrytointia se ei ainakaan helpota.

Vierailija kirjoitti:

Onpa älytöntä pakottaa konttorille ihmisiä, jotka voivat hyvin hoitaa tehtävänsä etänä. (Liittynee tarpeeseen oikeuttaa laajan rakennuskannan ylläpito verovaroilla.)

Ei ole nykyaikaa tuollainen, eli rekrytointia se ei ainakaan helpota.

On kyllä melkoista "kyykytystä". Luulisi, että tärkeämpää on se, että työt tulevat tehdyiksi.

Työtehtäviä on niin monenlaisia, että kaikki eivät vaan voi tehdä pelkästään etätöitä vaan pitää myös osallistua joihinkin yhteisiin kokouksiin. Toisekseen samat säännöt pätee yksikön sisällä kaikkiin, jolloin vältytään kyräilyltä ja kollegoiden kyttäämiseltä. Totta tosin sekin, että poikkeuksia on aina, ja niinhän sen pitäisi ollakin. Jos on perusteltu syy, niin tietysti silloin voidaan joustaa. Kaksi pakollista toimistopäivää viikossa ei nyt pitäisi olla mitenkään kohtuuton vaatimus vai onko?

Miten se on kyykytystä, jos työnantaja määrittelee sen, miten ja missä töitä tehdään?

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Työtehtäviä on niin monenlaisia, että kaikki eivät vaan voi tehdä pelkästään etätöitä vaan pitää myös osallistua joihinkin yhteisiin kokouksiin. Toisekseen samat säännöt pätee yksikön sisällä kaikkiin, jolloin vältytään kyräilyltä ja kollegoiden kyttäämiseltä. Totta tosin sekin, että poikkeuksia on aina, ja niinhän sen pitäisi ollakin. Jos on perusteltu syy, niin tietysti silloin voidaan joustaa. Kaksi pakollista toimistopäivää viikossa ei nyt pitäisi olla mitenkään kohtuuton vaatimus vai onko?

Miten se on kyykytystä, jos työnantaja määrittelee sen, miten ja missä töitä tehdään?

Tuollainen on naurettavaa kyykytystä, jos henkilö voi hoitaa työtehtävänsä etänä.

Itse työskentelen ministeriössä ja käyn konttorilla noin kerran kuukaudessa. Kokoukset hoidetaan etänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työtehtäviä on niin monenlaisia, että kaikki eivät vaan voi tehdä pelkästään etätöitä vaan pitää myös osallistua joihinkin yhteisiin kokouksiin. Toisekseen samat säännöt pätee yksikön sisällä kaikkiin, jolloin vältytään kyräilyltä ja kollegoiden kyttäämiseltä. Totta tosin sekin, että poikkeuksia on aina, ja niinhän sen pitäisi ollakin. Jos on perusteltu syy, niin tietysti silloin voidaan joustaa. Kaksi pakollista toimistopäivää viikossa ei nyt pitäisi olla mitenkään kohtuuton vaatimus vai onko?

Miten se on kyykytystä, jos työnantaja määrittelee sen, miten ja missä töitä tehdään?

Tuollainen on naurettavaa kyykytystä, jos henkilö voi hoitaa työtehtävänsä etänä.

Itse työskentelen ministeriössä ja käyn konttorilla noin kerran kuukaudessa. Kokoukset hoidetaan etänä.

Meilläkin on juuri näin (olen myös julkisella).

Erittäin joustava etätyömahdollisuus on nykyään edellytys sille, että ylipäätään saamme rekrytoitua uusia työntekijöitä.

Toistan itseäni: kaikki eivät voi tehdä pelkästään etätöitä. Kirjoitetaan se nyt sitten ihan erikseen auki, jos ei muuten mene perille. Esim. turvallisuussyistä kaikkia kokouksia ei voi pitää etänä, ja se on vain yksi perustelu. Ei kukaan pakota hakeutumaan EU-hommiin, jos tuo on jokin kynnyskysymys.

Niin, eihän sinne pakko ole mennä. Ei taida paljoa suomalaisia kiinnostaa kun pitää ranskaa osata ja jos kerran asiat on noin kuin tuossa yhdessä jaostossa.