Isä sidottu kiinni sänkyyn

Vierailija kirjoitti:

On kai edelleen olemassa dementiayksiköitä, joissa ei sidota sänkyyn vaan yksikkö on lukkojen takana? Kukaan ei pääse ovista ulos muutoin kuin kulkukortilla?

Sellaisia pieniä yksiköitä pitää perustaa enemmän, jossa hoidettavat voivat liikkua turvallisesti, eivätkä voi karata ulos omille teilleen.

Vaikea uskoa, että löytyisi dementiayksikköä, joka ei olisi lukkojen takana. Nuo sitomiset tehdään kyllä ihan muun kuin karkaamisen estämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Pitäisi ja pitäisi, mutta kun ei ole.  Hoitajiakin pitäisi olla enemmän. Edes filippiiniläisiä hoonosoomi hoiva-avustajia. Vaan ei niitäkään ole. 

Vierailija kirjoitti:

Dementian aiheuttama psykoosi. 

Onko tämä ihan tavallista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Nimenomaan. Joko oma osasto tai kokonaan toinen hoitopaikka selkeästi aggressiivisille tai omissa oloissaan asustaville sänkypotilaille. Samoin kokonaan toinen hoitopaikka sänkypotilaita seksuaalisesti hyväksikäyttäville hoitajille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dementian aiheuttama psykoosi. 

Onko tämä ihan tavallista?

On aika tavallista varsinkin silloin, kun muistisairas vanhus siirretään uuteen paikkaan. Esim just hoivakotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen, että ap ja muutkin asiantuntijat kävisivät katsomassa laitoksessa eläviä omaisiaan useammin kuin kerran kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. Käykää joka päivä, niin alkaa muodostua kuva laitoksen todelllisesta arjesta ja ap:n tapauksessa isänsä huonoista hetkistä.

Sen perusteellahan ihmiset saavat käsityksen, mihin hoitajat työaikaansa käyttävät.

Siinä missä sairaanhoitajat taputtavat itseään selkään ja ylistävät itseään uhrautuvasti tehdystä työurakasta, niin sivulliselle ei välttämättä välity sama vaikutelma.

Kannustan omaisia tulemaan ruoka-aikoina avustamaan ikäihmistä syömisessä. Saatte tulla myös suihkuttamaan. Yksi omainen tykkäsikin aikoinaan käydä suihkuttamassa äitinsä, koska muiden kanssa tämä ei suostunut millään, vaan löi, puri ja raapi edes yritettäessä. Onhan se ikäihmiselle itsellekin mukavaa viettää aikaa rakkaan ihmisen kanssa.

Varhaiskasvatus kaameuksineen käytiin jo läpi, varahaiskasvattajat pyyttävät ettei lapsia tuotaisi turhaan hoidettaviksi. En usko alkuunkaan että kaikki oli totta, paljon liioittelua jopa soopaa.

Samoin kuin vanhusten hoidon suhteen, toki ylilyöntejä on mutta pääsääntöisesti uskon hoidon olevan ainakin kohtuullista. Huippukalliissa ykistyisissä varamasti jopa loistavaa. Omaiset käykää katsomassa vanhuksia, tiedätte että syvästi dementoitunut kokee ja tuntee, välillä hyvinkin vahvasti läheisen hyvyyden.

Jos touhu olisi niin raakaa kuin täällä kuvataan, johan nyt ihmiset kuolisivat oitis eivät eläisi sata vuotiaiksi.

Ovetkin lukossa turvallisuuden vuoksi, ettei vanhus lähde harhailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Ei ole muita paikkoja antaa kuin se yksi ja sama hoitokoti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Joskus vuosikymmeniä sitten agressiiviset ja täysin holtittomasti käyttäytyvät vanhukset hoidettiin mielisairaaloissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Pitäisi ja pitäisi, mutta kun ei ole.  Hoitajiakin pitäisi olla enemmän. Edes filippiiniläisiä hoonosoomi hoiva-avustajia. Vaan ei niitäkään ole. 

Juurihan palstalla iloittiin että filippiineiltä tulee reippaita ja iloisia hoitajia! Nytkö sitten kitistään hoonosoomesta, kenelle se sitten tuli yllätyksenä ettei Suomea osata? Vain sinulleko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kai edelleen olemassa dementiayksiköitä, joissa ei sidota sänkyyn vaan yksikkö on lukkojen takana? Kukaan ei pääse ovista ulos muutoin kuin kulkukortilla?

Sellaisia pieniä yksiköitä pitää perustaa enemmän, jossa hoidettavat voivat liikkua turvallisesti, eivätkä voi karata ulos omille teilleen.

Vaikea uskoa, että löytyisi dementiayksikköä, joka ei olisi lukkojen takana. Nuo sitomiset tehdään kyllä ihan muun kuin karkaamisen estämiseksi.

Aivan varmasti noin, mutta tiedän suljettuja yksiköitä olleen joissa ei ole tarvinnut sitoa ketään.

Enkä suinkaan minäkään tarkoittanut niin, että pahin on dementiapotilaan karkaaminen.

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Näin sivusta kommentoiden, minua ärsyttäisi vielä hiukan enemmän, jos olisin se lääkkeillä vuoteeseen rauhoitettu, joka ei voi puolustautua. Mistä se puolustuskyvyttömyys aiheutuu - yleensä vähäisestä liikkumisesta - joka voi olla seurausta liikkumisen vaikeudesta, mutta myös ylilääkitsemisestä ennenaikaisesti vuodepotilaaksi.

Ymmärrän toki, että tietyissä tilanteissa potilaiden ja henkilökunnan turvallisuus menee potilaan vapauden edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dementian aiheuttama psykoosi. 

Onko tämä ihan tavallista?

Delikka eli delirium voi tulla kelle vain.

Jos vanhus ei nuku vaan vaeltaa ympäriinsä ja on ahdistunut niin miten luulet mitä käy? 

Palstalla ihmiset ovat hajonneita jos yksi yö on tullut nukuttua huonosti tai pientä flunssaa on ilmassa mutta vanhuksen oletetaan olevan superkestävä joka voi päivästä toiseen vaeltaa ympäriinsä sekavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiset ei tajua että muistisairaudet muuttaa ihmisen täysin.

Ei-omaisena sinä et ehkä ymmärrä, että muistisairauksia on erilaisia, ne etenevät jokaisen kohdalla eri tavalla ja vaikuttavat erilaisiin asioihin. Eivät kaikki muistisairaat ole aggresiivisia. 

Edelleen tästä keskustelusta puuttuu monipuolisuus. Ei tämä ole mikään juupas-eipäs juttu. Jotkut potilaat voivat olla vaaraksi muille ja joskus esim. sitominen on paikallaan. Toisaalta monissa laitoksissa tapahtuu ihan vaan kiireen takia väärinkäytöksiä. Tätä on näköjään joidenkin ihan hirveän vaikea ymmärtää. 

Jos lapsi sidottaisiin ajoittain sänkyyn, jätettäisiin ruokkimatta ja juottamatta, eikä kukaan uskoisi, kun lapsilla nyt on tapana vähän liioitella, olisi kyse rikoksesta. Vanhoilla ihmisillä ei ole mitään väliä, vaikka te itse tulette olemaan ihan samassa asemassa tulevaisuudessa. 

Muistisairas on aluksi hämääntynyt siitä, missä hän on ja mitä tapahtuu, miksi hän on oudossa ympäristössä.

Jos tulee silloin paniikki ja tunne, että on vastoin tahtoaan vankina, niin varmasti riehuu.

Tämä pitäisi rauhallisesti selvittää hänelle, eikä sitoa vöihin, koska sitten varmasti onkin hankala potilas. Samoin muistisairaan vain tila pahenee rauhoittavilla.

Onko sitten hirmu suuri vaiva soittaa sille lähiomaiselle, että teidän pappa on nyt täällä ja tämmöinen tilanne, voisiko omainen puhua edes puhelimessa ja rauhoittaa tilannetta?

Tai siis, joo, on, koska 50 muuta vastaavaa tapausta soittaa just kelloa ja työvuorokin on just päättymässä.

Ongelma tosiaan on siinä, että hoitajilla on muitakin sekavia ja muita ei-sekavia, mutta milloin mihinkin asiaan apua tarvitsevia. Hoitajia on myös liian vähän ja lisäksi osa hoitajista tai siis hoiva-avustajista ei osaa niin hyvin suomea, että voisi soittaa omaisille ja selittää tilanteen. Ei myöskään osaa selittää vanhukselle asiaa niin, että tämä ymmärtäisi. Muistisairaan sekavan vanhuksen rauhoittaminen voi viedä helposti parikin tuntia aikaa. Tiedän tämän, koska lähomaiseni on muistisairas. Harhainen ihminen on harhainen ihminen eikä usko, vaikka mitä selittäisit. Jos pitäisi samaan aikaan rauhoittaa yhtä ja huolehtia parista kymmenestä muusta, se vaan ei onnistu. Sitomiseen ei ryhdytä ilman lääkärin antamaa lupaa. Jos tilanne hoivalaitoksessa on, että henkilökunta ei pysty vanhusta rauhoittamaan, on pakko soittaa lääkärille ja pyytää ohjeet. Tottakai tämä on järkyttävää, mutta tällainen meidän vanhustenhoitomme nyt vaan Suomessa on. Moni hoitaja vaihtaa alaa tai lähtee jonnekin muualle hoitajaksi, koska eivät hekään halua olla sellaisessa paikassa töissä.

Mun veljeni riehui terveyskeskuksessa, oli oudossa paikassa ja halusi mennä kotiin ja hoitajat soittivat mut paikalle. Ensin oli raivona minullekin ja oli sitä mieltä, etten ole minä. Sitten kohta pyysi itkien anteeksi, että ei tuntenut. Tilanne rauhoittui.

Sitten oli seuraavana aamuna hermostunut, oli annettu rauhoittavia muistisairaalle ja väkivalloin siteisiin ja lähete vei taas hoitoon. Sille tielle jäi.

Terveyskeskus ei ollutkaan veljesi koti. Ei häntä ollut takoituskaan pitää siellä seuraavat pari vuotta tai pidempäänkin. Hoivakodit taas ovat vanhusten koteja. Ei heitä sieltä viedä enää muuta kuin ruumishuoneelle ja hautaan. 

Kerroin sinulle juuri, että ymmärrän sekä muistisairaan ihmisen käyttäytymistä ja hoitajien käyttäytymistä sekä sen, etten halua hoivakotiin. Ikinä.

Ongelma on, ettei muistisairaus kysele, mitä sä elämässäsi enää haluat. Velikin lähti aika äkkiä ja lumipallo vyörymään harmittoman tuntuisesta tilanteesta, jonka olisi pystynyt vielä diagnosoimaan tai hidastamaan taudin kehittymistä. Väärä hoito mm. terveyskeskuksessa hoitajamaallikoiden toimesta antoi lisävauhtia.

Ei kukaan normaalijärkinen hoivakotiin haluakaan. Paitsi jos on sen verran rikas, että voi ostaa erikseen sinne vaikka mitä palveluita. Hoivakoteihin joudutaan (tai nykyisin päästään) vasta sitten, kun kotona ei enää kertakaikkiaan selviä, vaikka kotihoito kävisi 5 kertaa vuorokaudessa. Ymmärrän hyvin, että et halua hoivakotiin. En minäkään halua. Ihan jo senkin vuoksi, että en halua kenenkään muistisairaan vanhuksen tulevan huoneeseeni ja tekevän siellä ties mitä mun ollessani jo täysin puolustuskyvytön. Joillain muistisairaus vie kaikki estot ja asiat, joita ei suurin surminkaan olisi tehnyt ennen muistisairautta, putkahtaakin päähän eikä mikään enää estä tekemästä mitä mieleen juolahtaa. En tiedä, oletko mies vai nainen (veikkaan ensimmäistä), mutta jos olet nainen, niin mieti hetki millaista sun olisi maata sängynpohjalla ja joku dementti köriläs keksii, että siinäpä hemaiseva typy. Olisitko edelleen sitä mieltä, ettei ko miestä saisi rauhoittaa lääkkeillä eikä sitoa, jotta se ei tulisi sun huoneeseesi?

Kai sä tajuat että tuossa lainauksessa on eri ihmisten kommentteja? Se,että jollain on diagnosoitu dementia,ei ole mikään syy sitoa ha lääkitä varmuuden vuoksi. Aggressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyville pitäisi olla oma paikkansa.

Pitäisi ja pitäisi, mutta kun ei ole.  Hoitajiakin pitäisi olla enemmän. Edes filippiiniläisiä hoonosoomi hoiva-avustajia. Vaan ei niitäkään ole. 

Juurihan palstalla iloittiin että filippiineiltä tulee reippaita ja iloisia hoitajia! Nytkö sitten kitistään hoonosoomesta, kenelle se sitten tuli yllätyksenä ettei Suomea osata? Vain sinulleko?

Eihän tässä sitten ole kenelläkään mitään ongelmaa, jos kerran reippaita ja iloisia hoitajia on tulossa. Hoonosoomihoitajat voivat rauhoitella sekaisin olevia vanhuksia ja soitella omaisille. Tässä ketjussa osa puhuu siitä, miten asioiden pitäisi olla, ja osa taas siitä, miten asiat tällä hetkellä ovat. Tuskin yksikään hoitaja olisi harmissaan, jos agressiivisesti ja täysin holtittomasti käyttäytyvät vanhukset olisivat jossain muualla kuin hoivakodeissa. Voisi jopa työhyvinvointi parantua.

Herää kyllä kysymys, onko järkeä pitkittää syvästi dementoituneen elämää ainakaan suonensisäisillä nesteytyksillä Tai esim antibiooteilla. Se oman minuuden menettäminen on karua ja käyttäytyminen luonteenvastaisesti ( esim väkivallaton ja hyvin käyttäytyvä muuttuu aggressiiviseksi, kiroilevaksi ja ihan toiseksi ihmiseksi) kauhistuttaisi potilasta itseäänkin, jos ymmärtäisi. Ja parannusta ei ole . Lääketiedettä ei pidä käyttää kärsimyksen pitkittämiseen, päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Niin, on ihmisiä jotka haluavat että mitään mistään tidostava vanhus makuutetaan sängyssä ja pidetään väkisin elossa. Mitähän "elämää" se on?

Mitä muuta voit eutanasiakammoiselta kansalta odottaa? Hirveää kohkaamista, miten ihmiset varmasti tapetaan heidän tahtomattaan, jos sellainen mahdollisuus sallitaan. Tai miten lääkärit pakotetaan murhaajiksi. 

Ja se vanhusten "elämä" on sitten sitä, että yksityinen hoiva-alan yritys kaapii voittoja heidän avullaan, vanhuksen itse tajuamatta siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kai edelleen olemassa dementiayksiköitä, joissa ei sidota sänkyyn vaan yksikkö on lukkojen takana? Kukaan ei pääse ovista ulos muutoin kuin kulkukortilla?

Sellaisia pieniä yksiköitä pitää perustaa enemmän, jossa hoidettavat voivat liikkua turvallisesti, eivätkä voi karata ulos omille teilleen.

Vaikea uskoa, että löytyisi dementiayksikköä, joka ei olisi lukkojen takana. Nuo sitomiset tehdään kyllä ihan muun kuin karkaamisen estämiseksi.

Aivan varmasti noin, mutta tiedän suljettuja yksiköitä olleen joissa ei ole tarvinnut sitoa ketään.

Enkä suinkaan minäkään tarkoittanut niin, että pahin on dementiapotilaan karkaaminen.

Siellä ei ole sillä hetkellä sitten ollut asukasta, jonka tila vaatisi rajoittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan ottaa isäsi itse omaishoidettavaksesi, näet sitten onko vyö tarpeen.

Eikös ap juuri antanut ymmärtää että ei siinä mitään vöitä tarvita?

Ai, miksiköhä sitä isää poliisisaattuessa kotiin tuotiin,kun asui kotonaan.😂😂😂

Ellei ole sairaanhoitajan älyllä varustettua, niin olettaisi hänen isänsä harhailleen ja jonkun huomanneen, että tarvitsee apua kotiin pääsemiseksi. Mikäli poliisisaattuella kotiin tuomisessa olisi ollut kyse jonkinasteisesta väkivaltaisuudesta, niin melkoisella varmuudella oletan, että poliisit olisivat kodin sijaan vieneet putkaan.

Valitettavasti eksyminen tutuilla reiteillä voi olla yksi vanhenemisen oireista. Ollaan eksyksissä, mutta ei kehdata pyytää apua.

Poliiseilla ei ole aikaa jahdata harhailevia vanhuksia. Jos heidät täytyy toimittaa kotiin ei siihen tarvita poliisia. Jos taas tarvitaan arvio hoidosta tai sitä että asiakas viedään hoitoon soitetaan paikalle lähetetään ambulanssi. Poliisi tulee paikalle jos häntä tarvitaan esim. varmistamaan kuljettamisen turvallisuus.

Kyllä se muuten on nimenomaan poliisi, joka etsii niitä kadonneita ihmisiä. Poliisi toki pyytää tarpeen mukaan vihjeitä tai etsintäapua.

Oletko ikinä nähnyt poliisiautoa liikenteessä? Kyllä poliisikin voi kiinnittää huomionsa oudosti pukeutuneeseen tai harhailevaan vanhukseen, vaikka eivät kyseistä vanhusta varsinaisesti jahtaisi.

Jos soittaa apua harhailevalle vanhukselle, niin aika luonnollista, että hätäkeskus lähettää liikkeelle ambulanssin, koska he voivat tehdä arvion kiireellisen hoidon tarpeesta. 

Siitä voidaan tietenkin keskustella, onko ambulanssi joutilaampi jahtaamaan harhailevia vanhuksia kuin poliisi. Poliisille tai ambulanssille ei taida kuulua vanhusten kotiinkuljetuspalvelu, mutta työtilanteen mukaan voivat auttaa vanhusta hädässä.

Poliisi tosiaan etsii kadonneita. Moni muistisairas kuitenkin lähtee kotoaan ja ohikulkijat huomaavat tämän jo varsin pian vanhuksen kodin läheisyydestä. Soittavat 112:een.  Kotoaan hortoilemaan lähtenyt muistisairas on kadonnut vasta sitten, kun joku omainen, kotihoito tai ystävä huomaa, ettei vanhus olekaan enää kotona. Silloin tehdään ilmoitus kadonneesta, ei kadun varresta tai puistosta löytyneestä sekavasta vanhuksesta. 

Ilmeisesti olet vaativaa työtä tekevä sairaanhoitaja.

Klikkaa viestiketju ensin auki ja yritä ymmärtää lukemasi. Vasta sen jälkeen "anna pätevyytesi mukaista vi**uiluhoitoa".

Enemmän tuo on hätäkeskuspäivystäjän toimenkuvaa kuin sairaanhoitajan. Vaikka se sairaanhoitaja tekisi kuinka vaativaa työtä, ei sairaanhoitaja ole se joka miettii kumpi (vai molemmat) paikalle menee tai pitäisi mennä. Jos asiasta nyt ei satu olla omakohtaista kokemusta niin ei se sairaanhoitaja tiedä sen paremmin poliisin kuin ensihoitajienkaan toimenkuvasta.

No ihan niin kuin ei voisi perustaa haastavien hoidettavien yksikköä jos sellaista ei ole. Onhan vankiloissakin turvallisuusluokituksia. Näihin paikkoihin enemmän henkilökuntaa ja teknologialla ratkaisuja,jotka takaavat kaikkien turvallisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voithan ottaa isäsi itse omaishoidettavaksesi, näet sitten onko vyö tarpeen.

Eikös ap juuri antanut ymmärtää että ei siinä mitään vöitä tarvita?

Ai, miksiköhä sitä isää poliisisaattuessa kotiin tuotiin,kun asui kotonaan.😂😂😂

Ellei ole sairaanhoitajan älyllä varustettua, niin olettaisi hänen isänsä harhailleen ja jonkun huomanneen, että tarvitsee apua kotiin pääsemiseksi. Mikäli poliisisaattuella kotiin tuomisessa olisi ollut kyse jonkinasteisesta väkivaltaisuudesta, niin melkoisella varmuudella oletan, että poliisit olisivat kodin sijaan vieneet putkaan.

Valitettavasti eksyminen tutuilla reiteillä voi olla yksi vanhenemisen oireista. Ollaan eksyksissä, mutta ei kehdata pyytää apua.

Poliiseilla ei ole aikaa jahdata harhailevia vanhuksia. Jos heidät täytyy toimittaa kotiin ei siihen tarvita poliisia. Jos taas tarvitaan arvio hoidosta tai sitä että asiakas viedään hoitoon soitetaan paikalle lähetetään ambulanssi. Poliisi tulee paikalle jos häntä tarvitaan esim. varmistamaan kuljettamisen turvallisuus.

Kyllä se muuten on nimenomaan poliisi, joka etsii niitä kadonneita ihmisiä. Poliisi toki pyytää tarpeen mukaan vihjeitä tai etsintäapua.

Oletko ikinä nähnyt poliisiautoa liikenteessä? Kyllä poliisikin voi kiinnittää huomionsa oudosti pukeutuneeseen tai harhailevaan vanhukseen, vaikka eivät kyseistä vanhusta varsinaisesti jahtaisi.

Jos soittaa apua harhailevalle vanhukselle, niin aika luonnollista, että hätäkeskus lähettää liikkeelle ambulanssin, koska he voivat tehdä arvion kiireellisen hoidon tarpeesta. 

Siitä voidaan tietenkin keskustella, onko ambulanssi joutilaampi jahtaamaan harhailevia vanhuksia kuin poliisi. Poliisille tai ambulanssille ei taida kuulua vanhusten kotiinkuljetuspalvelu, mutta työtilanteen mukaan voivat auttaa vanhusta hädässä.

Poliisi tosiaan etsii kadonneita. Moni muistisairas kuitenkin lähtee kotoaan ja ohikulkijat huomaavat tämän jo varsin pian vanhuksen kodin läheisyydestä. Soittavat 112:een.  Kotoaan hortoilemaan lähtenyt muistisairas on kadonnut vasta sitten, kun joku omainen, kotihoito tai ystävä huomaa, ettei vanhus olekaan enää kotona. Silloin tehdään ilmoitus kadonneesta, ei kadun varresta tai puistosta löytyneestä sekavasta vanhuksesta. 

Ilmeisesti olet vaativaa työtä tekevä sairaanhoitaja.

Klikkaa viestiketju ensin auki ja yritä ymmärtää lukemasi. Vasta sen jälkeen "anna pätevyytesi mukaista vi**uiluhoitoa".

En ole sairaanhoitaja enkä muukaan hoitaja vaan omainen, jonka mummo hortoili useita kertoja ennenkuin lopulta sai hoivakotipaikan. Joka kerta ohikulkijat olivat soittaneet 112:een ja sieltä lähetetty ambulanssi paikalle. Juurikin arvioimaan, voiko mummon viedä kotiin vai pitääkö mummo viedä päivystykseen. Poliisit eivät tee tuollaisia arvioita. 

Tästä väännetään: "Ai, miksiköhä sitä isää poliisisaattuessa kotiin tuotiin,kun asui kotonaan.😂😂😂"

Kyllä se poliisikin voi törmätä harhailevaan vanhukseen. Poliisin löytämä vanhus voi olla niin tietoinen oman muistinsa pätkimisestä, että poliisit voi kuljettaa vanhuksen kotiin "tuntematta tarvetta ambulanssin soittamiseen".

Poliisi ei yleensä niitä väkivaltaisia yksilöitä kotiin kuskaa vaan vievät parempaan turvaan.

Kun hätäkeskus saa soiton harhailevasta tai väsymyksestä paikalleen lysähtäneestä vanhuksesta, niin hätäkeskus saattaa lähettää ambulanssin jo senkin vuoksi, että ei turhaan pelästytettäisi vanhusta "poliisin paikalle tulolla".