Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Milloin elämä palaa takaisin hyväksi pienten lasten jälkeen?
20.05.2023 |
Kaksi pientä lasta 5v ja 2v. Elämä on järkyttävää, loputonta työtä ja ikävyyttä. Viikonloppuja ei ole enää olemassa ja lomatkin ovat hyvin ikäviä lasten vuoksi. Kertokaa te, joilla on vanhempia lapsia, että milloin elämä palaa takaisin mukavaksi ja hyväksi? Milloin saa taas nukkua myöhään, kotitöitä taas huomattavasti vähemmän, tehdä asioita milloin huvittaa, mennä minne lystää, matkustella ilman lapsia, ei tarvitse tehdä enää mitään ikäviä lasten juttuja, saa nauttia oikeista asioista eikä mistään lapsiin liittyvistä kuivista ja ikävistä asioista, jne. T. Isä 42
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tuollaisia ajatuksia ollut. Lapset on parasta. Elämä alkoi lasten syntymän jälkeen. Toki on väsyttänytkin , mutta en ole koskaan odottanut, että lapset nopeaa kasvaisivat.
Mulla on vaan yksi lapsi, 14v. Nyt on helppoa. Veikkaanpa että kahden kanssa helpottaa paljon myöhemmin.
Riippuu paljolti siitä, kuinka heidät kasvatat. Sopivasti huolenpitoa, ja sopivasti omatoimisuuteen kannustamista.
Minun tyttäreni oli 14v, kun hän sanoi minulle: "Älä puutu minun työasioihini." En ollut aikeissakaan puuttua, mutta hyvä, kun sanoi. Kyllä hän oli helpottunut, kun hänelle tuli ikää 18v, eikä enää tarvinnut huoltajan allekirjoitusta vuokrasopimukseen, sähkösopimukseen ym. aikuisten asioihin.
Kuopus on nyt 10v, ja kyllä tämä elämä jo aika helppoa on, kunhan muistaa kantaa riittävästi ruokaa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ainokaiseni osoittautui erityiseksi 16-vuotiaana. Helpotti hänen oltuaan pari vuotta itsenäisesti maailmalla.
Ei erityislapsi lähde kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ainokaiseni osoittautui erityiseksi 16-vuotiaana. Helpotti hänen oltuaan pari vuotta itsenäisesti maailmalla.
Ei erityislapsi lähde kotoa.
Me ollaan keskusteltu tästä aiemminkin. Tämä lähti 18-vuotiaana kokeilemaan siipiään, kantoivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se helpoin vaihe.
Helpoin vaihe???? Miten niin???? Miten se tästä voi vielä kauheammaksi muuttua?????
Riippuu lapsimäärästä ja lasten ikäerosta. Mitä enemmän lapsia ja mitä pidemmät ikäerot, sitä kauemmon pikkulapsiaika kestää.
Eroa lasten äidistä ja ala viettämään railakasta sinkkuelämää. Lapsiin voi olla yhteydessä ehkä kerran kuussa, mutta luokse ei tarvitse koskaan ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se helpoin vaihe.
Ap:llä lasten esi- ja murrosikä viellä edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se helpoin vaihe.
Ap:llä lasten esi- ja murrosikä viellä edessä.
Miksi se olisi vaikeata? Olen vahva fyysisesti ja henkisesti. Dominoin järkevästi argumentoiden helposti. Pennut eivät saa minusta koskaan yliotetta tai rankaisen. En kuitenkaan rankaise koskaan mielivaltaisesti tai itsekkäästi, vaan ainoastaan huonosta käytöksestä ja tällöin ehdoitta.
12v ja 14v ja mielestäni on helppoa nyt. Toki on harrastuskuskauksia, ruuan roudaamista, kokeisiin lukemaan patistelua ja rajojen pitoa. Mutta omaakin elämää jo enemmän. Silti en voi edelleenkään tehdä mitä lystää vaan on ajateltava koko perhettä. Ei voi vaan häipyä vaikka Kanarialle vkoksi vaan vaatii paljon suunnittelua ja säätöä.
Me selvisimme ekat 6v nukkumatta täysiä öitä kertaakaan. Kaikesta sitä selviää mutta sinniä kyllä vaatii.
Alue: Aihe vapaa
Mun ainokaiseni osoittautui erityiseksi 16-vuotiaana. Helpotti hänen oltuaan pari vuotta itsenäisesti maailmalla.