Lue keskustelun säännöt.
Avoin suhde parempi kuin pettäminen?
10.05.2023 |
Aina kun kuulen pettämisestä, olen tosi onnellinen, että minulla on mieheni kanssa sovittu avoin suhde. Pystyy edes jotenkin kokemaan, että on kunnioitusta puolin ja toisin. Kaikki ihmiset ei pysty olemaan monogaamisia ja vaihtoehdot on silloin avoin suhde, pettäminen tai ero. Eikö teitä, jotka olette menevän ihmisen kanssa suhteessa, ahdista ihan kauheasti mustasukkaisuus ja jatkuva huoli, että mitä hän tekee ehkä selän takana? Jos on kumppanina mies, joka ei ole naisten perään ja naisten mieleen, niin välittääkö vaimokaan sellaisesta? Tuntuisiko hän vain ystävältä? Unelma olisi ehkä sellainen mies, joka on intohimoinen ja viriili, mutta näkee vain vaimonsa. Sellaisia ei on ole nähnyt enkä kuullut olevan oikeassa elämässä olemassa. Niin monet ihmiset pettää, että avoin suhde tuntuu vaan järkevimmältä. Mitä ajatuksia ja kokemuksia? Tuntuu että tämä touhu on erilaista naisille ja miehille. En ainkaan itse naisena kaipaa mitään sivusuhteita.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n ajatusmaailma on tosi outo. Kuvitteleeko AP että kaikki miehet ovat jotenkin pohjimmiltaan ohjelmoitu siihen, että niiden on pantava jokaista vastaantulevaa naista? Kun puhuu jatkuvasti siitä, ettei "miehen seksuaalisuutta saa rajoittaa". Siis mitä vtua.
Saahan sitä rajoittaa ja moni rajoittaakin, mutta kokemukseni mukaan myös kaikenlaiset kunnolliset perheenisät ja tosi mukavaksi tunnetut miehet ovat vonkaamassa parin lasin jälkeen esimerkiksi työmatkoilla tai muissa sen tapaissa tilanteissa. Onhan tästä poikkeuksia, ja jos mies on rakkauden ensi huumassa, niin silloin hän ei näe yleensä muita, mutta kun suhde jatkuu, tilanne muuttuu. Tilaisuus tekee varkaan, ja jos miehelle sattuu eteen kaunis ja halukas nainen, harva kieltäytyy. Osa hakee aktiivisestikin sivuseuraa. Ne jotka eivät hae, ovat niitä, joilla on vähäinen libido ja jotka eivät vaan jaksa seksiä tai jotka ajattelevat, etteivät saisi mitenkään. Aika harvassa on sellainen mies, jonka seksuaalisuus suuntautuisi vain yhteen naiseen tai joka olisi niin periaatteelinen, ettei missään tilanteessa menisi vieraisiin. Naiset on tietysti aika samanlaisia. Puhun tässä nyt paljon miehistä, koska olen suhteessa tällaisen menevän tapauksen kanssa, ja itse en tarvitse ainakaan tällä hetkellä kovin paljon tämän tapaista toimintaa. Tämä on minusta realistinen käsitys maailmasta ja perustan sen kaikkeen kokemaani ja kuulemaani. Melkeinpä kaikkia ystäviäni on joskus petetty, olivat he miten upeita naisia tahansa. Ap
Ap:lla on yliseksuaalinen käsitys miehistä. Kannattaisi perustaa käsityksensä tutkittuun tietoon. Laajan Finsex-tutkimuksen mukaan:
Kun vastaajilta kysyttiin, oliko heillä ollut nykyisen avo- tai avioliittonsa aikana muita seksisuhteita, niin tähän vastasi vuonna 2015 myöntävästi 22 prosenttia naimisissa olleista miehistä ja 13 prosenttia vastaavista naisista. Avoliitossa asuvilla vastaavat luvut olivat 13 prosenttia miehillä ja 8 prosenttia naisilla. Miehillä nämä luvut olivat jopa puolittuneet 1990-luvun alkuun verrattuna. Naisilla uskottomuus ei ollut avioliitoissa paljoa muuttunut, mutta avoliitoissa se oli puolittunut kuten miehilläkin. Uskottomuustrendit olivat siis selvässä laskussa. Naimisissa olevista molemmista sukupuolista neljä prosenttia kertoi, että heillä oli ollut jossakin vaiheessa jokin jatkuva rinnakkaissuhde, joka ei ollut siis mikään tilapäinen suhde.
Niistä miehistä, jotka olivat olleet aiemman elämänsä aikana uskottomia, 41 prosenttia oli ollut uskoton myös nykyisessä parisuhteessaan. Naisilla vastaava osuus oli 26 prosenttia.
Onkohan se edelleen suunnilleen oikeaa tietoa, että miehistä noin puolet on ollut joskus uskottomia? Jos siitä puolikkaasta noin 40% on nykyisessäkin suhteessa ollut uskottomia, tästä saadaan tulokseksi että toistuvasti uskottomia on noin 20% miehistä. Uskottomuuteen taipuvainen mies on siis melko helppo välttää kunhan kiinnittää kumppania valitessa huomiota siihen, miten hän hahmottaa seksuaalisuuden ja minkälaisesta seksistä nauttii eniten.
Minä en nauti satunnaisesta seksistä tuntemattomien kanssa juurikaan (minulla on silti aktiivinen libido ja arvostan seksiä hyvin korkealle), joten osaan lukea vastaavia merkkejä miesten puheista ja käytöksestä, eikä minua olekaan tietääkseni koskaan parisuhteessa petetty. Kuten en itsekään ole pettänyt. Tähän tulee yleensä vastakommenttina, että en voi tietää onko petetty vai ei, mutta kyllä sen aika hyvin voi tietää jos parisuhde on sellainen, että toiselle oikeasti uskoudutaan ja toisen kanssa jaetaan itselle merkitykselliset asiat. Siis myös ne, joihin sisältyy riski että toinen loukkaantuu.
Kun kumppanini pystyy puhumaan kanssani myös vaikeista asioita, ei ole mitään syytä miksei hän puhuisi pettämisestäkin, jos sellaista olisi tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Jos mietin millaisia kompromisseja ihmiset tekevät yleensä suhteissa, niin miksi seksi muka olisi niin tärkeä? En ole koskaan kokenut sellaista suhdetta, jossa kaikki ajatukset menevät aina yksiin ja monesta asiasta täytyy sopia ja jos ei ajatukset mene yksiin, suhde kariutuu. Päätetään asuinpaikka, lapsia vai ei, lasten määrä, taloudelliset asiat, kodin siisteystaso, yhteiset sosiaaliset kuviot, vanhojen vanhempien hoitaminen kotona tai laitoksessa, millaisia hankintoja tehdään, millaisia matkoja, suhtautuminen päihteisiin, elämäntapoihin.... näitä on todella paljon. Kaikki nuo yllä mainitut ovat minusta paljon keskeisempiä asioita kuin se, että käydäänkö vieraissa vai ei. En ikinä suostuisi muuttamaan paikkakunnalle, joka ei kiinnosta minua tai olemaan miehen kanssa, joka kaljottelee. Minun näkökulmastani moni ihminen elää suhteessa aivan ankeaa elämää toisen pillin mukaan tanssien. Mielestäni minulla on oikein hyvä suhde, kun olen sattunut löytämään sellaisen miehen jolla riittää virtaa pedissä ja jonka kanssa on hyvä olla ja asioista voidaan puhua ja sopia. Mutta koska sallin hänen hyppiä vieraissa sängyissä, moni on varma, että suhde ei ole aitoa rakkautta. Se että kuinka moni prosentti miehistä tällaista haluaa tehdä, ei ole tässä nyt mikään iso pointti, ainakin minun mieheni haluaa ja sen tilanteen kanssa minä elän. Onhan tämä kiinnostava keskustelu ja sen pohjalta voi todeta, että ihmisiä ja suhteita on erilaisia. Se että pitää omaa parhaana, on varmasti hyvä, mutta ei kannata tuomita muita. Ne jotka psykologisoivat minua läheisriippuvaiseksi tai kyyniseksi voisivat ehkä katsoa peiliin ja miettiä mitä omia ongelmia ehkä näkyy. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia kompromisseja ihmiset tekevät yleensä suhteissa, niin miksi seksi muka olisi niin tärkeä? En ole koskaan kokenut sellaista suhdetta, jossa kaikki ajatukset menevät aina yksiin ja monesta asiasta täytyy sopia ja jos ei ajatukset mene yksiin, suhde kariutuu. Päätetään asuinpaikka, lapsia vai ei, lasten määrä, taloudelliset asiat, kodin siisteystaso, yhteiset sosiaaliset kuviot, vanhojen vanhempien hoitaminen kotona tai laitoksessa, millaisia hankintoja tehdään, millaisia matkoja, suhtautuminen päihteisiin, elämäntapoihin.... näitä on todella paljon. Kaikki nuo yllä mainitut ovat minusta paljon keskeisempiä asioita kuin se, että käydäänkö vieraissa vai ei. En ikinä suostuisi muuttamaan paikkakunnalle, joka ei kiinnosta minua tai olemaan miehen kanssa, joka kaljottelee. Minun näkökulmastani moni ihminen elää suhteessa aivan ankeaa elämää toisen pillin mukaan tanssien. Mielestäni minulla on oikein hyvä suhde, kun olen sattunut löytämään sellaisen miehen jolla riittää virtaa pedissä ja jonka kanssa on hyvä olla ja asioista voidaan puhua ja sopia. Mutta koska sallin hänen hyppiä vieraissa sängyissä, moni on varma, että suhde ei ole aitoa rakkautta. Se että kuinka moni prosentti miehistä tällaista haluaa tehdä, ei ole tässä nyt mikään iso pointti, ainakin minun mieheni haluaa ja sen tilanteen kanssa minä elän. Onhan tämä kiinnostava keskustelu ja sen pohjalta voi todeta, että ihmisiä ja suhteita on erilaisia. Se että pitää omaa parhaana, on varmasti hyvä, mutta ei kannata tuomita muita. Ne jotka psykologisoivat minua läheisriippuvaiseksi tai kyyniseksi voisivat ehkä katsoa peiliin ja miettiä mitä omia ongelmia ehkä näkyy. Ap
Jos sinulla olisi oikeasti hyvä suhde, niin sinulla ei olisi tälläistä pakkomielteistä tarvetta jatkuvasti tuoda sitä esille, miten hyvä suhde sinulla on.
Tämä jokapäiväinen kirjoittaminen tästä aiheesta kertoo enemmänkin siitä, että yrität itsellesi jotenkin todistaa jatkuvasti miksi suhteesi on hyvä, vaikka se taitaa todellisuudessa olla todella paska ja olet onneton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia kompromisseja ihmiset tekevät yleensä suhteissa, niin miksi seksi muka olisi niin tärkeä? En ole koskaan kokenut sellaista suhdetta, jossa kaikki ajatukset menevät aina yksiin ja monesta asiasta täytyy sopia ja jos ei ajatukset mene yksiin, suhde kariutuu. Päätetään asuinpaikka, lapsia vai ei, lasten määrä, taloudelliset asiat, kodin siisteystaso, yhteiset sosiaaliset kuviot, vanhojen vanhempien hoitaminen kotona tai laitoksessa, millaisia hankintoja tehdään, millaisia matkoja, suhtautuminen päihteisiin, elämäntapoihin.... näitä on todella paljon. Kaikki nuo yllä mainitut ovat minusta paljon keskeisempiä asioita kuin se, että käydäänkö vieraissa vai ei. En ikinä suostuisi muuttamaan paikkakunnalle, joka ei kiinnosta minua tai olemaan miehen kanssa, joka kaljottelee. Minun näkökulmastani moni ihminen elää suhteessa aivan ankeaa elämää toisen pillin mukaan tanssien. Mielestäni minulla on oikein hyvä suhde, kun olen sattunut löytämään sellaisen miehen jolla riittää virtaa pedissä ja jonka kanssa on hyvä olla ja asioista voidaan puhua ja sopia. Mutta koska sallin hänen hyppiä vieraissa sängyissä, moni on varma, että suhde ei ole aitoa rakkautta. Se että kuinka moni prosentti miehistä tällaista haluaa tehdä, ei ole tässä nyt mikään iso pointti, ainakin minun mieheni haluaa ja sen tilanteen kanssa minä elän. Onhan tämä kiinnostava keskustelu ja sen pohjalta voi todeta, että ihmisiä ja suhteita on erilaisia. Se että pitää omaa parhaana, on varmasti hyvä, mutta ei kannata tuomita muita. Ne jotka psykologisoivat minua läheisriippuvaiseksi tai kyyniseksi voisivat ehkä katsoa peiliin ja miettiä mitä omia ongelmia ehkä näkyy. Ap
Niin kuin moni on täällä jo todennut aiemmin. Sinä et olisi tätä keskustelua tänne avannut, jos sinä olisit täysin varma siitä, että sun ja miehesi tapa olla parisuhteessa on ainoa oikea. Olet edelleen epävarma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia kompromisseja ihmiset tekevät yleensä suhteissa, niin miksi seksi muka olisi niin tärkeä? En ole koskaan kokenut sellaista suhdetta, jossa kaikki ajatukset menevät aina yksiin ja monesta asiasta täytyy sopia ja jos ei ajatukset mene yksiin, suhde kariutuu. Päätetään asuinpaikka, lapsia vai ei, lasten määrä, taloudelliset asiat, kodin siisteystaso, yhteiset sosiaaliset kuviot, vanhojen vanhempien hoitaminen kotona tai laitoksessa, millaisia hankintoja tehdään, millaisia matkoja, suhtautuminen päihteisiin, elämäntapoihin.... näitä on todella paljon. Kaikki nuo yllä mainitut ovat minusta paljon keskeisempiä asioita kuin se, että käydäänkö vieraissa vai ei. En ikinä suostuisi muuttamaan paikkakunnalle, joka ei kiinnosta minua tai olemaan miehen kanssa, joka kaljottelee. Minun näkökulmastani moni ihminen elää suhteessa aivan ankeaa elämää toisen pillin mukaan tanssien. Mielestäni minulla on oikein hyvä suhde, kun olen sattunut löytämään sellaisen miehen jolla riittää virtaa pedissä ja jonka kanssa on hyvä olla ja asioista voidaan puhua ja sopia. Mutta koska sallin hänen hyppiä vieraissa sängyissä, moni on varma, että suhde ei ole aitoa rakkautta. Se että kuinka moni prosentti miehistä tällaista haluaa tehdä, ei ole tässä nyt mikään iso pointti, ainakin minun mieheni haluaa ja sen tilanteen kanssa minä elän. Onhan tämä kiinnostava keskustelu ja sen pohjalta voi todeta, että ihmisiä ja suhteita on erilaisia. Se että pitää omaa parhaana, on varmasti hyvä, mutta ei kannata tuomita muita. Ne jotka psykologisoivat minua läheisriippuvaiseksi tai kyyniseksi voisivat ehkä katsoa peiliin ja miettiä mitä omia ongelmia ehkä näkyy. Ap
Haluat uskotella muilla olevan onnettomia ja ankeita suhteita jotta voit uskoa epätodelliseen kuvitelmaan jossa sinulla on hyvä suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Miten voi hyväksyä toisen erillisyyden ja omista poikkeavat ajatukset, jos niistä ei käydä aktiivista keskustelua? Ne ajatukset pitää ensin jakaa jotta toinen voi ne ottaa vastaan ja hyväksyä. Kaikkea aikaa ei toki tarvitse viettää yhdessä, mutta tarkoitushakuinen huomion lokerointi useampaan eri rakkaussuhteeseen merkitsee kyllä sitä, ettei kukaan näistä kumppaneista tule tuntemaan - ja siis hyväksymään - sinua yhtä hyvin kuin monosuhteen kumppanille olisi mahdollista. Osalla monisuhteisista (ei kaikilla!) se monisuhteilu näyttäisi nimenomaan keinolta välttyä kohtaamasta yhtä ihmistä "liian" syvällisesti. Ristiriitoja ja keskinäisen erilaisuuden aiheuttamaa ahdistusta voi paeta siihen, että se toinen kumppani ymmärtää ja hyväksyy tämän puoleni, kun tuo toinen ei.
Kukaan ei ole tässä keskustelussa vaatinut että pitää voida luottaa ettei mikään koskaan muutu. Luottamus tarkoittaa sitä, että kokee olonsa toisen kanssa turvalliseksi silloinkin kun asiat muuttuvat, ja muutoksista mennään yhdessä yli niin että molempia osapuolia kuullaan ja kunnioitetaan. Kun kumpikin on käytännössä osoittanut kykenevänsä tähän, parin välille syntyy luottamusta.
Ketään ihmistä ei voi koskaan täydellisesti tuntea. Tämä pätee monosuhteisiinkin ihan lähtökohtaisesti, eikä liian tuntemisen välttämiseksi ole tarpeen muodostaa rinnakkaissuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Miten voi hyväksyä toisen erillisyyden ja omista poikkeavat ajatukset, jos niistä ei käydä aktiivista keskustelua? Ne ajatukset pitää ensin jakaa jotta toinen voi ne ottaa vastaan ja hyväksyä. Kaikkea aikaa ei toki tarvitse viettää yhdessä, mutta tarkoitushakuinen huomion lokerointi useampaan eri rakkaussuhteeseen merkitsee kyllä sitä, ettei kukaan näistä kumppaneista tule tuntemaan - ja siis hyväksymään - sinua yhtä hyvin kuin monosuhteen kumppanille olisi mahdollista. Osalla monisuhteisista (ei kaikilla!) se monisuhteilu näyttäisi nimenomaan keinolta välttyä kohtaamasta yhtä ihmistä "liian" syvällisesti. Ristiriitoja ja keskinäisen erilaisuuden aiheuttamaa ahdistusta voi paeta siihen, että se toinen kumppani ymmärtää ja hyväksyy tämän puoleni, kun tuo toinen ei.
Kukaan ei ole tässä keskustelussa vaatinut että pitää voida luottaa ettei mikään koskaan muutu. Luottamus tarkoittaa sitä, että kokee olonsa toisen kanssa turvalliseksi silloinkin kun asiat muuttuvat, ja muutoksista mennään yhdessä yli niin että molempia osapuolia kuullaan ja kunnioitetaan. Kun kumpikin on käytännössä osoittanut kykenevänsä tähän, parin välille syntyy luottamusta.
Ketään ihmistä ei voi koskaan täydellisesti tuntea. Tämä pätee monosuhteisiinkin ihan lähtökohtaisesti, eikä liian tuntemisen välttämiseksi ole tarpeen muodostaa rinnakkaissuhteita.
Ding ding ding! Joku ymmärtää syvällisen suhteen merkityksen!
Todella hyvää analysointia tuosta monisuhteista ja siitä, miten niillä vältellään sitä syvällistä tuntemista ja kiintymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Kyseinen teksti oli vertailu, miten absurdia on väittää tiettyjen nimikkeiden olevan subjektiivisia käsitteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:n ajatusmaailma on tosi outo. Kuvitteleeko AP että kaikki miehet ovat jotenkin pohjimmiltaan ohjelmoitu siihen, että niiden on pantava jokaista vastaantulevaa naista? Kun puhuu jatkuvasti siitä, ettei "miehen seksuaalisuutta saa rajoittaa". Siis mitä vtua.
Saahan sitä rajoittaa ja moni rajoittaakin, mutta kokemukseni mukaan myös kaikenlaiset kunnolliset perheenisät ja tosi mukavaksi tunnetut miehet ovat vonkaamassa parin lasin jälkeen esimerkiksi työmatkoilla tai muissa sen tapaissa tilanteissa. Onhan tästä poikkeuksia, ja jos mies on rakkauden ensi huumassa, niin silloin hän ei näe yleensä muita, mutta kun suhde jatkuu, tilanne muuttuu. Tilaisuus tekee varkaan, ja jos miehelle sattuu eteen kaunis ja halukas nainen, harva kieltäytyy. Osa hakee aktiivisestikin sivuseuraa. Ne jotka eivät hae, ovat niitä, joilla on vähäinen libido ja jotka eivät vaan jaksa seksiä tai jotka ajattelevat, etteivät saisi mitenkään. Aika harvassa on sellainen mies, jonka seksuaalisuus suuntautuisi vain yhteen naiseen tai joka olisi niin periaatteelinen, ettei missään tilanteessa menisi vieraisiin. Naiset on tietysti aika samanlaisia. Puhun tässä nyt paljon miehistä, koska olen suhteessa tällaisen menevän tapauksen kanssa, ja itse en tarvitse ainakaan tällä hetkellä kovin paljon tämän tapaista toimintaa. Tämä on minusta realistinen käsitys maailmasta ja perustan sen kaikkeen kokemaani ja kuulemaani. Melkeinpä kaikkia ystäviäni on joskus petetty, olivat he miten upeita naisia tahansa. Ap
Ap:lla on yliseksuaalinen käsitys miehistä. Kannattaisi perustaa käsityksensä tutkittuun tietoon. Laajan Finsex-tutkimuksen mukaan:
Kun vastaajilta kysyttiin, oliko heillä ollut nykyisen avo- tai avioliittonsa aikana muita seksisuhteita, niin tähän vastasi vuonna 2015 myöntävästi 22 prosenttia naimisissa olleista miehistä ja 13 prosenttia vastaavista naisista. Avoliitossa asuvilla vastaavat luvut olivat 13 prosenttia miehillä ja 8 prosenttia naisilla. Miehillä nämä luvut olivat jopa puolittuneet 1990-luvun alkuun verrattuna. Naisilla uskottomuus ei ollut avioliitoissa paljoa muuttunut, mutta avoliitoissa se oli puolittunut kuten miehilläkin. Uskottomuustrendit olivat siis selvässä laskussa. Naimisissa olevista molemmista sukupuolista neljä prosenttia kertoi, että heillä oli ollut jossakin vaiheessa jokin jatkuva rinnakkaissuhde, joka ei ollut siis mikään tilapäinen suhde.
Niistä miehistä, jotka olivat olleet aiemman elämänsä aikana uskottomia, 41 prosenttia oli ollut uskoton myös nykyisessä parisuhteessaan. Naisilla vastaava osuus oli 26 prosenttia.
Onkohan se edelleen suunnilleen oikeaa tietoa, että miehistä noin puolet on ollut joskus uskottomia? Jos siitä puolikkaasta noin 40% on nykyisessäkin suhteessa ollut uskottomia, tästä saadaan tulokseksi että toistuvasti uskottomia on noin 20% miehistä. Uskottomuuteen taipuvainen mies on siis melko helppo välttää kunhan kiinnittää kumppania valitessa huomiota siihen, miten hän hahmottaa seksuaalisuuden ja minkälaisesta seksistä nauttii eniten.
Minä en nauti satunnaisesta seksistä tuntemattomien kanssa juurikaan (minulla on silti aktiivinen libido ja arvostan seksiä hyvin korkealle), joten osaan lukea vastaavia merkkejä miesten puheista ja käytöksestä, eikä minua olekaan tietääkseni koskaan parisuhteessa petetty. Kuten en itsekään ole pettänyt. Tähän tulee yleensä vastakommenttina, että en voi tietää onko petetty vai ei, mutta kyllä sen aika hyvin voi tietää jos parisuhde on sellainen, että toiselle oikeasti uskoudutaan ja toisen kanssa jaetaan itselle merkitykselliset asiat. Siis myös ne, joihin sisältyy riski että toinen loukkaantuu.
Kun kumppanini pystyy puhumaan kanssani myös vaikeista asioita, ei ole mitään syytä miksei hän puhuisi pettämisestäkin, jos sellaista olisi tapahtunut.
Puolet miehistä ei ole ollut joskus uskottomia.
Tutkimusten mukaan koko elämänsä aikana kerran uskottomia on sekä miehissä että naisissa kolmasosa.
Minäkin 19-vuotiaana kerran petin, opin siitä, enkä ole pettänyt sen koommin. Olen kuitenkin mukana tuossa kolmasosa miehistä pettänyt-luvussa.
M58 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Kyseinen teksti oli vertailu, miten absurdia on väittää tiettyjen nimikkeiden olevan subjektiivisia käsitteitä.
Mielipide kuten se mitä syvällisyys tarkoittaa ei ole nimike. Nimike voi olla se mitkä ovat syvällisyyden synonyymejä (esim. tietämys, viisaus jne) Sekään missä yhteydessä nimikettä syvällisyys käytetään ei ole mikään yleismaailmallinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Kyseinen teksti oli vertailu, miten absurdia on väittää tiettyjen nimikkeiden olevan subjektiivisia käsitteitä.
Mielipide kuten se mitä syvällisyys tarkoittaa ei ole nimike. Nimike voi olla se mitkä ovat syvällisyyden synonyymejä (esim. tietämys, viisaus jne) Sekään missä yhteydessä nimikettä syvällisyys käytetään ei ole mikään yleismaailmallinen asia.
Turvallinen on ihan sama asia. Absurdia Absurdia.
Vierailija kirjoitti:
Jos mietin millaisia kompromisseja ihmiset tekevät yleensä suhteissa, niin miksi seksi muka olisi niin tärkeä? En ole koskaan kokenut sellaista suhdetta, jossa kaikki ajatukset menevät aina yksiin ja monesta asiasta täytyy sopia ja jos ei ajatukset mene yksiin, suhde kariutuu. Päätetään asuinpaikka, lapsia vai ei, lasten määrä, taloudelliset asiat, kodin siisteystaso, yhteiset sosiaaliset kuviot, vanhojen vanhempien hoitaminen kotona tai laitoksessa, millaisia hankintoja tehdään, millaisia matkoja, suhtautuminen päihteisiin, elämäntapoihin.... näitä on todella paljon. Kaikki nuo yllä mainitut ovat minusta paljon keskeisempiä asioita kuin se, että käydäänkö vieraissa vai ei. En ikinä suostuisi muuttamaan paikkakunnalle, joka ei kiinnosta minua tai olemaan miehen kanssa, joka kaljottelee. Minun näkökulmastani moni ihminen elää suhteessa aivan ankeaa elämää toisen pillin mukaan tanssien. Mielestäni minulla on oikein hyvä suhde, kun olen sattunut löytämään sellaisen miehen jolla riittää virtaa pedissä ja jonka kanssa on hyvä olla ja asioista voidaan puhua ja sopia. Mutta koska sallin hänen hyppiä vieraissa sängyissä, moni on varma, että suhde ei ole aitoa rakkautta. Se että kuinka moni prosentti miehistä tällaista haluaa tehdä, ei ole tässä nyt mikään iso pointti, ainakin minun mieheni haluaa ja sen tilanteen kanssa minä elän. Onhan tämä kiinnostava keskustelu ja sen pohjalta voi todeta, että ihmisiä ja suhteita on erilaisia. Se että pitää omaa parhaana, on varmasti hyvä, mutta ei kannata tuomita muita. Ne jotka psykologisoivat minua läheisriippuvaiseksi tai kyyniseksi voisivat ehkä katsoa peiliin ja miettiä mitä omia ongelmia ehkä näkyy. Ap
No siis, osalle ihmisistä seksi on todella tärkeää.
Minä en voisi kuvitella olevani suhteessa jossa jään seksuaalisesti osattomaksi, kun kumppanini haluaa aivan erilaista seksuaalista todellisuutta kuin itse haluan.
Saanko myös huomauttaa, että sinä itse ensin määrittelit läheisriippuvaiseksi sellaiset naiset, jotka haluavat elää monosuhteessa ja myös ilmaisevat tämän halun kumppanilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Kyseinen teksti oli vertailu, miten absurdia on väittää tiettyjen nimikkeiden olevan subjektiivisia käsitteitä.
Mielipide kuten se mitä syvällisyys tarkoittaa ei ole nimike. Nimike voi olla se mitkä ovat syvällisyyden synonyymejä (esim. tietämys, viisaus jne) Sekään missä yhteydessä nimikettä syvällisyys käytetään ei ole mikään yleismaailmallinen asia.
Turvallinen on ihan sama asia. Absurdia Absurdia.
Ei ole yleismaailmallisesti turvallinen sama kuin syvällinen parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa parisuhteissa tärkeintä on se että luottamus säilyy ja kumpikin tietää missä mennään.
Itse en määritä luottamusta omassa parisuhteessani tärkeimmäksi asiaksi. Enkä tiedä voiko täydellistä luottamusta edes parisuhteessa tai missään muussakaan ihmisuhteessa koskaan saavuttaa.
Jos et luota toiseen ihmiseen pariauhteessa, niin et voi koskaan saada oikeanlaista ja syvällistä parisuhdetta.
Kuulostat henkilöllä, jolla on välttelevä kiintymyssuhde. Tälläiset ihmiset eivät koskaan kykene luottamaan tai olemaan syvällisesti yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voitko sinä määritellä sen mikä minulle on syvällinen parisuhde? Riittääkö siihen että ollaan oltu yhdessä yli 30 vuotta?
Se kuinka kauan on parisuhteessa toisen kanssa ei ole mitään tekemistä syvällisen suhteen kanssa. Pintaliitosuhteet on aika yleisiä, jossa ollaan yhdessä mutta henkisesti ollaan ihan erillään.
Minusta on ihan tervettä olla etenkin välillä myös henkisesti erillään. Ei se että jaetaan kaikki ajatukset toiseen kanssa kerro mitään siitä kuinka syvällinen parisuhde on. Myöskään kukaan ulkopuolinen ei voi määritellä sitä mikä kenellekin on pintaliittoa mikä ei. Sen vuoksi jopa parisuhteessa luottamusta tärkeämpää itselle on se että hyväksytään se toinen. Hyväksytään se että hän ei ajattele kaikista asioista samalla tavalla kanssani. Hyväksytään se että hänellä on omia asioita elämässään eikä hän ole kanssani 24/7 myös tilanteissa joissa mitään muuta yhteistä ole kuin se että 100% luottaa siihen että mikään ei koskaan muutu ja parisuhteessa aina valitsee täydellinen luottamus.
Olen jotenkin surullinen siitä, ettei sulla ole mitään hajua siitä mitä sana "syvällinen suhde" tarkoittaa.
Miksi mun pitäisi tietää mitä se sinulle tarkoittaa? Olen ihan onnellinen siitä että en ole kanssasi parisuhteessa. Siitä ei tulisi mitään olet sitten kuinka syvällinen tai luotettava tahansa.
Ei se syvällinen suhde ole mikään subjektiivinen asia. On sellaisia käsitteitä, mitkä on ihan yleisellä tasolla tiedostettuja.
Ja vähän omituinen tuo "en ole kanssasi parisuhteessa". Miksi minunkaan pitäisi haluta olla sinun kanssa parisuhteessa? Eipä tullut edes mieleenkään tuollainen ajatus ennen kuin sinä toit sen esille. Kuvitteletko aina, että muut haluavat olla kanssasi parisuhteessa jos kanssasi keskustelevat asioista?
No en ymmärrä miksi olisit puolestani surullinen jos se sinulla ei olisi jotakin odotuksia mua kohtaan. Ja kaikki on ihan subjektiivista, ei ole mitään yleismaailmallisia mielipiteitä asioista.
"Mies hakkaa minua viikottain sairaalakuntoon ja varastaa rahojani mutta mielestäni minulla on ihan turvallinen suhde, koska turvallisen suhde on subjektiivinen käsite"
Teksti jota nyt lainaat ei ole mun kirjoittama. Jos et sitä ymmärrä että keskusteluun osallistuu eri henkilöitä. On turha puhua mistään yleismaailmallisesta syvällisyydestä.
Kyseinen teksti oli vertailu, miten absurdia on väittää tiettyjen nimikkeiden olevan subjektiivisia käsitteitä.
Mielipide kuten se mitä syvällisyys tarkoittaa ei ole nimike. Nimike voi olla se mitkä ovat syvällisyyden synonyymejä (esim. tietämys, viisaus jne) Sekään missä yhteydessä nimikettä syvällisyys käytetään ei ole mikään yleismaailmallinen asia.
Turvallinen on ihan sama asia. Absurdia Absurdia.
Ei ole yleismaailmallisesti turvallinen sama kuin syvällinen parisuhde.
Mikä oikeus sinulla on päättää mikä on turvallista ja mikä ei ole?
Mielestäni avoin suhde kuulostaa siltä, että ihmiset tahtoo että se tuttu ja turvallinen pysyy siinä taka-alalla samalla, kun etsitään sitä "parempaa".