Oliko 80-90-luvun vaihteen tienoilla syntyneillä vielä yleisesti ruumillista kurittamista vai onko vaan sattumaa, että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä juttu tosiaan, lapsia ei enää saa ruumiillisesti kurittaa mutta lapset ovat silti väkivaltaisia esim lyövät hoitajia päiväkodeissa. Kouluissa kiusataan paljon ja nuoret käyttävät väkivaltaa kaduilla ja oppilaitoksissa.

Ei oikein auta vapaa kasvatus tekemään lapsista tottelevaisia ja muita kunnioittavia...

Ei se johdu kurituksen vaan kasvatuksen puutteesta. Väkivaltaisissa perheissä kasvaa edelleen väkivaltaisia lapsia. Se mistä on puutetta on vanhempien aika ja vaivannäkö, keskustelut, arvokasvatus, koulutyön tukeminen, harrastuksista ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen, turvallinen ja säännöllinen arki.

Kuritus on osa kasvatusta. Ilman kuria temperamenttinen lapsi ei tottele. Kurituksen ei ole tarkoitus olla väkivaltaista vaan sellaista että lapsi ymmärtää paikkansa. Toki pelkkä kuritus ei riitä vaan lapsi pitää osata kasvattaa kunnolla. Toki on ihmisiä jotka purkavat omaa vihaansa lapseen esim antamalla remmiä mutta pitää osata erottaa väkivalta ja normaali kuritus toisistaan

"Lapsi ymmärtää paikkansa", vai? Aika hyytävää ja kertoo siitä, että sinulle kurittaminen on ennen kaikkea keino pönkittää omaa valta-asemaasi lapseen nähden.

Ainoa edes jotenkin moraalinen ajatus kurittamisen takana on se, että halutaan jättää lapselle muistijälki, jolla estetään lapselle itselleen vaarallinen käyttäytyminen, kuten vaikka autotielle juokseminen. Eikä sekään oikein ole puolustettavissa kun muitakin keinoja on olemassa.

Sinusta hyytävää, minusta ihan maalaisjärkeä. Eläimetkin kurittavat pentujaan. Ja tottakai vanhemmalla kuuluu olla valta-asema suhteessa lapseen, jotta lapsi oppii muiden kunnioittamista ja sen että teoilla on seuraukset

Oliko sinusta maalaisjärkeä vai hyytävää, että n. 12-vuotiaana kun olin ihan tarkoittamattani ja ihan vaan omaa huolimattomuuttani unohtanut kotiintuloajan ja tästä olisiko ollut jotain parin tunnin myöhästymisestä annettiin kunnolla remmiä? Ymmärtäisin vähän paremmin, jos olisin tahallani tehnyt, mutta tuo oli oikeasti vahinko.

Olen oikeasti pahoillani, että olet saanut remmiä. Tuo on ollut jo hakkaamista, ei pelkkää kurittamista...Ei tuollaista hakkaamista voi puolustella mitenkään.

Mutta hakkaaminen ja tarpeellinen kurittaminen ovat kuitenkin eri asioita

Mitä eroa on hakkaamisella ja vyöllä kurittamisella? Koska tyypillisestihän kurittaminen oli nimenomaan vyöllä kurittamista.

Minä näen luunapin ja tukkapöllyn kurittamisena, ihan sama mitä laki sanoo. Vyöllä "kurittaminen" menee jo väkivallan puolelle

Oli ja kakaroilla oli vielä silloin myös käytöstavat. Nykyään ruumiillinen kuritus kielletty ja kakarat väkivaltaisempia kuin koskaan! Perin merkillistä

Raamattu kertoo, että viimeisinä aikoina lapset ovat kurittomia ja tottelemattomia vanhemmilleen. Kun katsoo tätä aikaa, niin voi vetää siitä omat jähtopäätöksensä...

Koskaan aiemmin eivät lapset ja nuoret ole olleet niin uhmakkaita ja tottelemattomia auktoriteetteja (opet, vanhemmat, vieraat aikuiset) kohtaan kuin tänä päivänä

En ihmettele, että monissa lapsiperheissä tulee vanhemmille ero ja moni on vapaaehtoisesti lapseton. Kun katsoo nykylapsia niin en ihmettele...

Esim. omat sukulaislapset ovat olleet kuria vailla ja olivat jatkuvasti ylimielisiä, nenäkkäitä eivätkä uskoneet mitään puhetta tai kieltoja. Kuitenkin ns normaalit vanhemmat jotka yrittivät kasvattaa normaalisti.

Pikku prinssit ja prinsessat pyörittelevät vanhempia ihan miten tahtovat. Ovat oppineet sen, että mitään oikeita seurauksia ei tule (kotiaresti/jälki-istunto ei tunnu missään) joten miksi totella?

Olen syntynyt -93 ja kyllä sain tukkapöllyjä ja luunappeja.

Synnyin 80-luvulla ja muistan, että aina oli risu jääkaapin päällä pelotteena, että jos en tottele niin tulee risua kintuille.

Välillä tulikin, mutta en koe traumatisoituneeni. Silloin oli tapana tuollainen fyysinen kuritus monissa perheissä

Olen syntynyt vuonna -77 ja vielä minun lapsuudessani, 80-luvulla, tiesin omien koulukavereiden joukosta useita piiskaa saaneita. Yhden tytön kotona oli koivuniemen herra oikein oven karmin päällä näytillä, mutta se kyllä tuntui jo silloin vanhanaikaiselta. Itse muistan saaneeni luunapin ja jonkun läimäyksen takapuolelle, mutta ei minua nyt varsinaisesti kuritettu.

Uskon, että menettäisin älykkään, hyväsydämisen, voimakastahtoisen ja tiedostavan lapseni kunnioituksen lopullisesti siinä vaiheessa, jos kurittaisin häntä fyysisesti. Ja ihan oikein se minulle olisikin. Enkä edes haluaisi lasta, joka pystyisi oikeuttamaan väkivallan jollain tekosyyllä. Kammottava ajatuskin.

Lapsi on nyt viidennellä ja keskiarvo on lähempänä 10 kuin 9, hän on saanut stipendin kaikkina vuosina kuin on teoriassa voinut (tokalla ei saanut, koska ekalla ja tokalla annettiin stipendi vain reiluudesta ja reippaudesta, ja sai sen jo ekalla, kolmannelta lähtien on saanut stipendit koulumenestyksen perusteella). En ole ikinä saanut hänestä negatiivista wilmaviestiä tai muutakaan huonoa palautetta.

Hänet on kasvatettu aikaa ja vaivaa säästämättä keskustellen ja asioita selittäen ja opettaen. Ilman mitään kuritusta.

-75 syntynyt ja on remmillä persuksille lyöty pariinkiin otteeseen alakouluikäisenä, ihan syystä ja meni jakeluun ettei hölmöläisten hommia enää tehdä. Oli kaveriperheissä yleistä mutta eihän asioista puhuttu, etenkään huonoista. Myös kouluaikana opettajat pitivät kunnolla kuria ja niska-perseotteella luokasta lähti häiriköt alta aikayksikön. Siihen aikaan kunnioitettiin vanhempaa sukupolvea eikä olisi tullut mieleenkään ivata tai kiroilla kenenkään vanhemman ihmisen edessä. Ei ole jäänyt traumoja ja ikäiseni koulukaverit tietäen, kaikki ovat ihan järjen ihmisiä, menestyneitä elämässään. Jos yhtään matkustelette niin kyllä tätä lasten kurinpitoa näkee maailmalla paljonkin kun käytöstä vaaditaan lapsilta.

Te, jotka ette ole eläneet -60 tai -70 luvuilla ette vain ole nähneet miten hyvin lapset silloin käyttäytyivät. Ne, jotka eivät totelleet mitään ja isottelivat, olivat harvassa ja tarkkailuluokalla muiden "huligaanien" kanssa. Koulunkäynti oli luokissa rauhallista ja kiusaamisiin puututtiin. Nyt eletään ilman rajoja ja vastuunkantoa ja lapset voivat huonommin kuin koskaan. En silti ole väkivallan puolella mutta päänsilittelytkään eivät auta ja jatkuvat "keskustelut", onhan se jo nähty. Lasten ja nuorten pahoinvointi vaan lisääntyy ja raa'istuu.

Meidän lapset (2) ovat syntyneet -80 luvulla ja eivät ole koskaan saaneet piiskaa. Puhuminen on avain, ei piiska.

Vierailija kirjoitti:

Syntynyt 86 ja kyllä, sain selkääni. Ei se tapa ollut, mutta täysin "sallittua" vanhempien mielestä. Äidistäni tosin kasvoin ohi niin nopeasti ettei fyysisesti enää pystynyt uhkaamaan (kännissä ollessaan yritti kyllä).

Mikäköhän tässä oli dissaamisen arvoista? Vai onko vaan pakko sylkeä kun pystyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syntynyt 86 ja kyllä, sain selkääni. Ei se tapa ollut, mutta täysin "sallittua" vanhempien mielestä. Äidistäni tosin kasvoin ohi niin nopeasti ettei fyysisesti enää pystynyt uhkaamaan (kännissä ollessaan yritti kyllä).

Mikäköhän tässä oli dissaamisen arvoista? Vai onko vaan pakko sylkeä kun pystyy?

Täällä vissiin kirjoittelee pari häiriintynyttä lasten fyysisestä kurituksesta haaveilevaa velaa.

Olen syntynyt paljon aiemmin, 1964 eikä meillä koskaan kuritettu meitä lapsia. Ei tukkapöllyä eikä luunappeja. Ei koskaan kajottu mitenkään.

Oikein kunnollisia, lakia ja muita ihmisiä kunnioittavia meistä kasvoi.

Tämä kirjoittajalle jonka mielestä sukulaislapset ovat fyysisen kurin puutteesta nenäkkäitä.

Jos ajatellaan, että vaikkapa töissä joku mokaa, myöhästyy tai ei hoida sovittua tehtävää, ei häneenkään - aikuiseen ihmiseen - käydä käsiksi! Miksi sitten puolustuskyvyttömän lapseen saisi kohdistaa väkivaltaa!

Jokainen varmasti muistaa omalta kouluajaltaan sen yhden opettajan, jonka ei tarvinnut kuin vilkaista, ja häiriköt ryhtyivät työskentelemään reippaasti. Sitä asemaa ei saavutettu väkivallalla, vaan reiluudella, viisaudella, innostavuudella ja arvostavalla asenteella oppilaisiin. Samaa asennetta voi soveltaa omien lasten kasvatuksessa, jos vain viitsii ja omat henkiset kyvyt riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen oikeasti pahoillani, että olet saanut remmiä. Tuo on ollut jo hakkaamista, ei pelkkää kurittamista...Ei tuollaista hakkaamista voi puolustella mitenkään.

Mutta hakkaaminen ja tarpeellinen kurittaminen ovat kuitenkin eri asioita

Usein kurituksella tairuumiillisella kurituksellatarkoitetaan ERITYISESTI LAPSEN PAHOINPITELYÄ, jolla tähdätään kasvatuksellisen päämäärän saavuttamiseen fyysisen väkivallan keinoin.

Joten haistappa sinä pitkä paska.

Eli sinusta luunappikin on pahoinpitelyä? Ei ihme että kakarat ovat täysin kurittomia nykyään ja niillä on kaikkia valta. Tietävät että ovat koskemattomia...Ei voi mitään opettaja eiväkä vanhemmat, ei viimekädessä edes poliisi jos lapsi on alle 15v

Jos lasta voi lyödä, entä aikuista? Ruumillinen kuritus oli työelämässä yleistä vielä 1800-luvulla ja on edelleen joissakin maissa.

Saako pomo sinua kurittaa tai hakata, jotta pystyt parempaan työsuoritukseen, vai voisiko asiat hoitaa puhumalla, eikä mennä sieltä missä aita on matalin. Voiko pomosi antaa sinulle luunappeja?

Olen syntynyt -85, ja minun lapsuudessani oli tukkapöllyjä ja luunappeja, ja kerran sain kirjaimellisesti selkääni. Lisäksi muistan kun olin aika pienenä, ehkä noin viisivuotiaana, kova kiroilemaan (isältä opittua).  Äiti nappasi minusta kiinni niska-perseotteella, pursotti suuhuni Fairya, ja pesi suuni kovakouraisesti. 

En kykene ymmärtämään ruumiillista kuritusta. Mielestäni tässä on kyse kaksoisstandardeista. Jos aikuinen löisi toista nahkavyöllä paljaalle iholle, tai syömään nauttimaan astianpesuainetta, kyseessä olisi pahoinpitely ja poliisiasia. Miksi sen pitäisi olla OK, että aikuinen - ja vieläpä vanhempi - tekisi näin lapselle? 

Tiukkojen mutta asiallisten puhuttelujen, rajojen asettamisen, ja tarvittaessa saavutettujen etujen tilapäisen menettämisen tulisi riittää.

Ei ollut. Lähinnä mt-ongelmista kärsivien lapset joutuivat pahoinpidellyiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt -85, ja minun lapsuudessani oli tukkapöllyjä ja luunappeja, ja kerran sain kirjaimellisesti selkääni. Lisäksi muistan kun olin aika pienenä, ehkä noin viisivuotiaana, kova kiroilemaan (isältä opittua).  Äiti nappasi minusta kiinni niska-perseotteella, pursotti suuhuni Fairya, ja pesi suuni kovakouraisesti. 

En kykene ymmärtämään ruumiillista kuritusta. Mielestäni tässä on kyse kaksoisstandardeista. Jos aikuinen löisi toista nahkavyöllä paljaalle iholle, tai syömään nauttimaan astianpesuainetta, kyseessä olisi pahoinpitely ja poliisiasia. Miksi sen pitäisi olla OK, että aikuinen - ja vieläpä vanhempi - tekisi näin lapselle? 

Tiukkojen mutta asiallisten puhuttelujen, rajojen asettamisen, ja tarvittaessa saavutettujen etujen tilapäisen menettämisen tulisi riittää.

Sehän on jo ollut rikos. Tuli rikoslakiin juuri tuolloin 80-luvun puolenvälin tienoilla (tarkkaa vuotta en nyt muista). Ei se meidän vanhempia tosin estänyt käymästä käsiksi. Kurin pidolla ja kurittamisella on iso ero. Lapsi pitääkin opettaa esimerkiksi kunnioittamaan vanhempien auktoriteettia, mutta lyöminen, tukkapöllyt, luunapit ja vastaavat kertovat vain ja ainoastaan siitä, että vanhemmilta ovat loppuneet kyvyt kesken ja valitsivat sen helpoimman tien - elikkä lyömisen. Ja siinä vaiheessa vanhempi menettää viimeisetkin auktoriteettinsa rippeet ihan ansaitusti.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut. Lähinnä mt-ongelmista kärsivien lapset joutuivat pahoinpidellyiksi.

Todistitpahan vain oman maailmankuvasi rajoittuneisuuden tuolla toteamuksella.

Vuonna -90 syntynyt ja sain tukkapöllyä ja selkäsaunalla uhkailtiin.

Kyllä muistan edelleen nuo tukkapöllykerrat ja hieman katkera olen niistä. Ikinä en omille lapsilleni niin tekisi.