Miksi se on asunnon omistajille niin vaikeata ymmärtää ettei se asunnon hinta voi enää olla sana jos korko 8 kertaistuu?
Joku voisi laskea miten paljon pitää asunnon hinta romahtaa jotta 30v lainaerä pysyisi samana
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Jopas täällä tarpeettomasti negistellään talouden ja asuntojen hintojen suhteen. Totuus on paljon positiivisempi:
- Korkotaso tasaantunut. Markkinoiden mielestä suunta alaspäin kohti noin kahta prosenttia 2024 loppuun, ja jopa keskuspankit itse ovat varovasti indikoineet, että eiköhän tämä riitä tältä erää
- Inflaatio taittumassa. Jenkeissä jo saatu haltuun (pl. shelter-komponentti, joka isosti jälkijunassa). Euroopassa myös suunta oikea. Vuositason lukemat ovat kohta oikein mukavia, kun vertailukaudet ovat taas hallussa. Kuukausitason inflaatio ei ole ongelmallinen nimittäin
- Työllisyys erittäin vahva ja palkankorotukset kohtuullisia, jotta eivät ruoki inflaatiota, mutta kuitenkin tukevat ostovoimaa
- Maailmanhistorian odotetuinta lamaa ei tullut ehkä juuri siksi, että sitä odotettiin ja siihen varauduttiin. Kuitenkin sopivaa jäähtymistä on saatu ja euro-alueen kasvukin oli 0,1 % Q1/2023, eli inflaatio taantuu ja korkotasoa lasketaan pian
- Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat ropisseet alas. Covidia edeltävälle tasolle on käytännössä kaikissa lajeissa pakitettu
- Nyt vielä synkistelyä esiintyy, mutta pikku hiljaa sekin unohtuu. Suomessa kuluttajien luottamus oli korkeimmalla tasollaan yli vuoteen huhtikuussa 2023, ja suunta on ylöspäin
Pelikirja:
Nyt kannattaa ostaa kämppä, jos joku suostuu myymään.
Nyt ei kannata myydä kämppää, jos ei ole pakko.
Vierailija kirjoitti:
Kun infaatio nousee niin asuntojen hintojenkin pitää nousta. Asuntolainan korko on eri asia, vaikkakin korreloi infaatiota.
Tämä oli saanut tosi paljon tykkäyksiä? Juuri tän takia kyllä pelottaa suomalaisten velkataakan tulevaisuus...
Vierailija kirjoitti:
Hinnat tietysti nousee jos hankintakulutkin nousee.
Hinnat ei nouse automaagisesti jos ei ole mahdollisuutta saada sitä uutta rahaa enää niin paljoa.
Meillä on 16 asuntoa. Ei olla uusia ostettu luult 4 vuoteen, kaikki ovat nyt velattomia.
Vuokralaiset alkaa palaamaan Helsinkiin ja hinnat ovat tippuneet.
Ollaan tammikuusta asti ostettu 3 asuntoa ja 4 tuttua välittäjää ottaa yhteyttä jatkuvasti.
Kyllä, lainaa otetasn joka kerta, mutta myös 14 vuokraa tulee joka kk. Aika köteisellä näitä ostetaan nyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Korkotaso vaikuttaa kaikkiin hintoihin. Kun ostat rautakaupasta jotain, sen tuotteen valmistajalla on velkaa, ja se on kuskattu kauppaan velkaisella rekalla, jonka kuskilla on asuntolaina. Rautakauppiaalla on velkaa. Sinä ostat tuotteen velaksi taloa rakentaessasi. Joko alkaa valjeta?
Nyrkkisääntö on, että +1% korkoa = -10% asuntojen hinnoista. Nykyisiäkään koron nousuja ei ole vielä nähty markkinoilla kokonaan, eli alaspäin ollaan tulossa.
Mistä tuo nyrkkisääntö tulee? Näkemäni akateeminen tutkimus antaa huomattavasti laimeamman efektin, yleensä luokkaa 2-3 prosenttia per prosenttiyksikkö korkoa.
Se on ihan matematiikkaa. Kun korot nousee, ihmisillä on varaa pienempiin lainoihin, jolloin hinnat laskee. Tolleen pankitkin laskee maksimi lainan, jonka suostuu sulle antamaan. Ellei keskiverto ostaja saa pankista 200 tuhannen lainaa, keskiverto asunto ei voi maksaa 200 tuhatta.
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Sama myös muissa esim. autoissa, tonttimaassa jne. ei niiden hintaan vaikuta millään tavalla korkotason laskut ja nousut, vaan esim. autossa valmistuskustannukset, se joka määrää hinnan.
😅😅😅😅
Asunnon myyntihinta ei määräydy samalla tavalla kuin miten firman hinnoittelu toimii.
Asuntojen hinnat menevät ylös koron ollessa alhainen koska potentiaalisilla ostajilla on enemmän ostovoimaa ja täten asunnoista syntyy kilpailua joissa etuaseman saa suuremman tarjouksen tekevä ostaja. Kun korkotaso nousee, ostajia eli kysyntää ja kilpailua asunnosta on vähemmän. Kyse on siis ihan yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista.
Tuolla logiikallasi voisin ostaa huonolta alueelta kämpän 100k hintaan ja remontoida sen marmorilattioin ja hienoin materiaalein ja käyttää siihen toiset 100k sisällyttäen tuon hintapyyntöön. Mutta se asunto sijaitsee edelleen huonolla alueella ja alueen keskiarvo toteutuneille hinnoille on 100k joten rakennuskustannuksista huolimatta myyntiarvo ei ole yli 200k+voittomarginaali.
Tietysti nyt ei kannata myydä jos ei ole pakko. Mutta monen on, eikä nyt puhuta mistään ääriesimerkeistä joissa ulosotto vie talon vaan tilanteista joissa työtilanne muuttuu, on muutettava toiselle paikkakunnalle, asumiskulut ovat pidemmän päälle liian kalliit, tulee ero. Näissä tapauksissa pakkoraon edessä hyväksytään se vähän alhaisempikin tarjous ja näistä syntyy se kerrannaisvaikutus joka laskee asuntojen keskiarvoa alaspäin. Asuntojen hinnat myös historiallisesti elävät, joskin ne ovat pitkällä aikajänteellä aina nousseet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Sama myös muissa esim. autoissa, tonttimaassa jne. ei niiden hintaan vaikuta millään tavalla korkotason laskut ja nousut, vaan esim. autossa valmistuskustannukset, se joka määrää hinnan.
😅😅😅😅
Asunnon myyntihinta ei määräydy samalla tavalla kuin miten firman hinnoittelu toimii.
Asuntojen hinnat menevät ylös koron ollessa alhainen koska potentiaalisilla ostajilla on enemmän ostovoimaa ja täten asunnoista syntyy kilpailua joissa etuaseman saa suuremman tarjouksen tekevä ostaja. Kun korkotaso nousee, ostajia eli kysyntää ja kilpailua asunnosta on vähemmän. Kyse on siis ihan yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista.
Tuolla logiikallasi voisin ostaa huonolta alueelta kämpän 100k hintaan ja remontoida sen marmorilattioin ja hienoin materiaalein ja käyttää siihen toiset 100k sisällyttäen tuon hintapyyntöön. Mutta se asunto sijaitsee edelleen huonolla alueella ja alueen keskiarvo toteutuneille hinnoille on 100k joten rakennuskustannuksista huolimatta myyntiarvo ei ole yli 200k+voittomarginaali.
Tietysti nyt ei kannata myydä jos ei ole pakko. Mutta monen on, eikä nyt puhuta mistään ääriesimerkeistä joissa ulosotto vie talon vaan tilanteista joissa työtilanne muuttuu, on muutettava toiselle paikkakunnalle, asumiskulut ovat pidemmän päälle liian kalliit, tulee ero. Näissä tapauksissa pakkoraon edessä hyväksytään se vähän alhaisempikin tarjous ja näistä syntyy se kerrannaisvaikutus joka laskee asuntojen keskiarvoa alaspäin. Asuntojen hinnat myös historiallisesti elävät, joskin ne ovat pitkällä aikajänteellä aina nousseet.
Kannattaa muistaa, että se edellinen kunnon lasku alkoi juurikin sieltä hyviltä alueilta eli Helsingin kantakaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Korkotaso vaikuttaa kaikkiin hintoihin. Kun ostat rautakaupasta jotain, sen tuotteen valmistajalla on velkaa, ja se on kuskattu kauppaan velkaisella rekalla, jonka kuskilla on asuntolaina. Rautakauppiaalla on velkaa. Sinä ostat tuotteen velaksi taloa rakentaessasi. Joko alkaa valjeta?
Nyrkkisääntö on, että +1% korkoa = -10% asuntojen hinnoista. Nykyisiäkään koron nousuja ei ole vielä nähty markkinoilla kokonaan, eli alaspäin ollaan tulossa.
Mistä tuo nyrkkisääntö tulee? Näkemäni akateeminen tutkimus antaa huomattavasti laimeamman efektin, yleensä luokkaa 2-3 prosenttia per prosenttiyksikkö korkoa.
Se on ihan matematiikkaa. Kun korot nousee, ihmisillä on varaa pienempiin lainoihin, jolloin hinnat laskee. Tolleen pankitkin laskee maksimi lainan, jonka suostuu sulle antamaan. Ellei keskiverto ostaja saa pankista 200 tuhannen lainaa, keskiverto asunto ei voi maksaa 200 tuhatta.
tai sitten ihmiset ostaa halvempia asuntoja. Ei ne hinnat laske jos myyjiä ei huvita laskea hintaa
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 16 asuntoa. Ei olla uusia ostettu luult 4 vuoteen, kaikki ovat nyt velattomia.
Vuokralaiset alkaa palaamaan Helsinkiin ja hinnat ovat tippuneet.
Ollaan tammikuusta asti ostettu 3 asuntoa ja 4 tuttua välittäjää ottaa yhteyttä jatkuvasti.Kyllä, lainaa otetasn joka kerta, mutta myös 14 vuokraa tulee joka kk. Aika köteisellä näitä ostetaan nyt
Ja paremman tuoton saisitterahoillenne jopa pitämällä niitä säästöillä . Xd
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Korkotaso vaikuttaa kaikkiin hintoihin. Kun ostat rautakaupasta jotain, sen tuotteen valmistajalla on velkaa, ja se on kuskattu kauppaan velkaisella rekalla, jonka kuskilla on asuntolaina. Rautakauppiaalla on velkaa. Sinä ostat tuotteen velaksi taloa rakentaessasi. Joko alkaa valjeta?
Nyrkkisääntö on, että +1% korkoa = -10% asuntojen hinnoista. Nykyisiäkään koron nousuja ei ole vielä nähty markkinoilla kokonaan, eli alaspäin ollaan tulossa.
Mistä tuo nyrkkisääntö tulee? Näkemäni akateeminen tutkimus antaa huomattavasti laimeamman efektin, yleensä luokkaa 2-3 prosenttia per prosenttiyksikkö korkoa.
Se on ihan matematiikkaa. Kun korot nousee, ihmisillä on varaa pienempiin lainoihin, jolloin hinnat laskee. Tolleen pankitkin laskee maksimi lainan, jonka suostuu sulle antamaan. Ellei keskiverto ostaja saa pankista 200 tuhannen lainaa, keskiverto asunto ei voi maksaa 200 tuhatta.
Meinaatko tosissasi, että koko valtavan markkinan hintataso määräytyy sen marginaaliporukan mukaan, joka joutuu tai haluaa ottaa absoluuttisen maksimilainan tilanteessa kuin tilanteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää tässä tilanteessa, mutta tiettyjen asuntojen hinnoissa nousupainetta.
Stadissa voidaan puhua romahduksesta
Laita pari romahdushintaista asuntoa malliksi Oikotieltä tai Etuovesta.
Vaikka tuossa. Hinta 7t neliöltä eikä silti mene kaupaksi.
Paljonko se maksoi ennen ns. romahdusta?
Eiköhän tuo olisi mennyt huipulla yli 8k neliö
Eikös Ullanlinnassa pitäisi maksaa 10k neliöltä
Siis 7000 euroa ja ei löydy ottajaa tuollaiselle putkiremontoidulle kohteelle! En voi uskoa
Me muut uskotaan, koska pohja ei ole miellyttävä, tulossa julkisivurempat yms Kuka työmaalle haluaa muuttaa ja tuollaisen asuntopohjan?
Että siinähän ihmettelet, jos ei kösitystä kokonaisuudesta.Eli hinta alle 7k Ullanlinnassa normaali? Tokihan ei edes liiku
No helppohan se on selvittää. Ei näyttäisi olevan tavaton - asuntoyksilöissä on eroa.
https://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=&cr=1&ps=00140&nc=0&amin=&amax…
Jep, ja esimerkkitalossa on julkisivuremontti meneillään, sähkölämmitys ja talo on hissitön (asunto kuudennessa kerroksessa). Kaikki nuo vaikuttavat hintaan, joka on siis tässä tapauksessa "vain" jonkin verran yli puoli miljoonaa euroa.
On hissi. Katso korjaukset. Pilkkahinta
Kuulostaa nyt siltä, että olet katkera siitä, ettet saa haluamaasi kämppää alehintaan. Kaikkien ei ole pakko myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää tässä tilanteessa, mutta tiettyjen asuntojen hinnoissa nousupainetta.
Stadissa voidaan puhua romahduksesta
Laita pari romahdushintaista asuntoa malliksi Oikotieltä tai Etuovesta.
Vaikka tuossa. Hinta 7t neliöltä eikä silti mene kaupaksi.
Paljonko se maksoi ennen ns. romahdusta?
Eiköhän tuo olisi mennyt huipulla yli 8k neliö
Eikös Ullanlinnassa pitäisi maksaa 10k neliöltä
Siis 7000 euroa ja ei löydy ottajaa tuollaiselle putkiremontoidulle kohteelle! En voi uskoa
Me muut uskotaan, koska pohja ei ole miellyttävä, tulossa julkisivurempat yms Kuka työmaalle haluaa muuttaa ja tuollaisen asuntopohjan?
Että siinähän ihmettelet, jos ei kösitystä kokonaisuudesta.Eli hinta alle 7k Ullanlinnassa normaali? Tokihan ei edes liiku
No helppohan se on selvittää. Ei näyttäisi olevan tavaton - asuntoyksilöissä on eroa.
https://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/?c=&cr=1&ps=00140&nc=0&amin=&amax…
Jep, ja esimerkkitalossa on julkisivuremontti meneillään, sähkölämmitys ja talo on hissitön (asunto kuudennessa kerroksessa). Kaikki nuo vaikuttavat hintaan, joka on siis tässä tapauksessa "vain" jonkin verran yli puoli miljoonaa euroa.
On hissi. Katso korjaukset. Pilkkahinta
Ei ole! Halvalla menee kuitenkin eikä taida edes kukaan ostaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 16 asuntoa. Ei olla uusia ostettu luult 4 vuoteen, kaikki ovat nyt velattomia.
Vuokralaiset alkaa palaamaan Helsinkiin ja hinnat ovat tippuneet.
Ollaan tammikuusta asti ostettu 3 asuntoa ja 4 tuttua välittäjää ottaa yhteyttä jatkuvasti.Kyllä, lainaa otetasn joka kerta, mutta myös 14 vuokraa tulee joka kk. Aika köteisellä näitä ostetaan nyt
Ja paremman tuoton saisitterahoillenne jopa pitämällä niitä säästöillä . Xd
Pitkä peli. Jos olisit joskus sijoittanut, niin pitäisit ihan normaalina, että markkina heiluvat suuntaan ja toiseen. Jokaiseen lyhyen aikavälin rasahdukseen ei pidä tai edes voi reagoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 16 asuntoa. Ei olla uusia ostettu luult 4 vuoteen, kaikki ovat nyt velattomia.
Vuokralaiset alkaa palaamaan Helsinkiin ja hinnat ovat tippuneet.
Ollaan tammikuusta asti ostettu 3 asuntoa ja 4 tuttua välittäjää ottaa yhteyttä jatkuvasti.Kyllä, lainaa otetasn joka kerta, mutta myös 14 vuokraa tulee joka kk. Aika köteisellä näitä ostetaan nyt
Ja paremman tuoton saisitterahoillenne jopa pitämällä niitä säästöillä . Xd
Meillä kaksi asuntoa vähemmän. Onhan ne rommanneet :( Vuoden aikana satoja tuhansia tappiota, mutta realisointi se vasta kallista onkin. Onneksi ei ole keskustan perheasuntoa, vaan rahaa tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Sama myös muissa esim. autoissa, tonttimaassa jne. ei niiden hintaan vaikuta millään tavalla korkotason laskut ja nousut, vaan esim. autossa valmistuskustannukset, se joka määrää hinnan.
😅😅😅😅
Asunnon myyntihinta ei määräydy samalla tavalla kuin miten firman hinnoittelu toimii.
Asuntojen hinnat menevät ylös koron ollessa alhainen koska potentiaalisilla ostajilla on enemmän ostovoimaa ja täten asunnoista syntyy kilpailua joissa etuaseman saa suuremman tarjouksen tekevä ostaja. Kun korkotaso nousee, ostajia eli kysyntää ja kilpailua asunnosta on vähemmän. Kyse on siis ihan yksinkertaisesta kysynnän ja tarjonnan laista.
Tuolla logiikallasi voisin ostaa huonolta alueelta kämpän 100k hintaan ja remontoida sen marmorilattioin ja hienoin materiaalein ja käyttää siihen toiset 100k sisällyttäen tuon hintapyyntöön. Mutta se asunto sijaitsee edelleen huonolla alueella ja alueen keskiarvo toteutuneille hinnoille on 100k joten rakennuskustannuksista huolimatta myyntiarvo ei ole yli 200k+voittomarginaali.
Tietysti nyt ei kannata myydä jos ei ole pakko. Mutta monen on, eikä nyt puhuta mistään ääriesimerkeistä joissa ulosotto vie talon vaan tilanteista joissa työtilanne muuttuu, on muutettava toiselle paikkakunnalle, asumiskulut ovat pidemmän päälle liian kalliit, tulee ero. Näissä tapauksissa pakkoraon edessä hyväksytään se vähän alhaisempikin tarjous ja näistä syntyy se kerrannaisvaikutus joka laskee asuntojen keskiarvoa alaspäin. Asuntojen hinnat myös historiallisesti elävät, joskin ne ovat pitkällä aikajänteellä aina nousseet.
Kannattaa muistaa, että se edellinen kunnon lasku alkoi juurikin sieltä hyviltä alueilta eli Helsingin kantakaupungista.
Siellähän ne nytkin on laskeneet eniten
Vierailija kirjoitti:
Jopas täällä tarpeettomasti negistellään talouden ja asuntojen hintojen suhteen. Totuus on paljon positiivisempi:
- Korkotaso tasaantunut. Markkinoiden mielestä suunta alaspäin kohti noin kahta prosenttia 2024 loppuun, ja jopa keskuspankit itse ovat varovasti indikoineet, että eiköhän tämä riitä tältä erää
- Inflaatio taittumassa. Jenkeissä jo saatu haltuun (pl. shelter-komponentti, joka isosti jälkijunassa). Euroopassa myös suunta oikea. Vuositason lukemat ovat kohta oikein mukavia, kun vertailukaudet ovat taas hallussa. Kuukausitason inflaatio ei ole ongelmallinen nimittäin
- Työllisyys erittäin vahva ja palkankorotukset kohtuullisia, jotta eivät ruoki inflaatiota, mutta kuitenkin tukevat ostovoimaa
- Maailmanhistorian odotetuinta lamaa ei tullut ehkä juuri siksi, että sitä odotettiin ja siihen varauduttiin. Kuitenkin sopivaa jäähtymistä on saatu ja euro-alueen kasvukin oli 0,1 % Q1/2023, eli inflaatio taantuu ja korkotasoa lasketaan pian
- Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat ropisseet alas. Covidia edeltävälle tasolle on käytännössä kaikissa lajeissa pakitettu
- Nyt vielä synkistelyä esiintyy, mutta pikku hiljaa sekin unohtuu. Suomessa kuluttajien luottamus oli korkeimmalla tasollaan yli vuoteen huhtikuussa 2023, ja suunta on ylöspäin
Ja höpöhöpö. Lama syvenee ensi syksynä ja työllisyys rupeaa vähenemään. Inflaatio ei ole oikeasti laskenut mihinkään ja EKP tahallaan syöksee talouden lamaan koronnostoillaan. Koko ajan yrityksiä menee kiihtyvää tahtia nurin ja rakennusteollisuus sakkaa ja vetää muutakin toimeliaisuutta alas. Seuraavaksi lähtee pankit kaatumaan.
Se ,että hoetaan ,että hyvin menee ,ei tarkoita ,että niin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun infaatio nousee niin asuntojen hintojenkin pitää nousta. Asuntolainan korko on eri asia, vaikkakin korreloi infaatiota.
Tämä oli saanut tosi paljon tykkäyksiä? Juuri tän takia kyllä pelottaa suomalaisten velkataakan tulevaisuus...
You ain't seen nothing yet. Ihan jäätävää laskua tulossa, kunhan taantuma alkaa Yhdysvalloissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo logiikka.
Jos korot nousevat, asuntojen hinnat laskevat ja vastaavasti jos korot laskevat, asuntojen hinnat nousivat?
Ei päätä eikä häntää. Eihän korkotaso vaikuta millään tavalla rakennustarvikkeiden, tonttien, kunnallistekniikkaan jne. kun puhutaan uudesta rakennustuotannosta tai rempoista.Korkotaso vaikuttaa kaikkiin hintoihin. Kun ostat rautakaupasta jotain, sen tuotteen valmistajalla on velkaa, ja se on kuskattu kauppaan velkaisella rekalla, jonka kuskilla on asuntolaina. Rautakauppiaalla on velkaa. Sinä ostat tuotteen velaksi taloa rakentaessasi. Joko alkaa valjeta?
Nyrkkisääntö on, että +1% korkoa = -10% asuntojen hinnoista. Nykyisiäkään koron nousuja ei ole vielä nähty markkinoilla kokonaan, eli alaspäin ollaan tulossa.
Mistä tuo nyrkkisääntö tulee? Näkemäni akateeminen tutkimus antaa huomattavasti laimeamman efektin, yleensä luokkaa 2-3 prosenttia per prosenttiyksikkö korkoa.
Se on ihan matematiikkaa. Kun korot nousee, ihmisillä on varaa pienempiin lainoihin, jolloin hinnat laskee. Tolleen pankitkin laskee maksimi lainan, jonka suostuu sulle antamaan. Ellei keskiverto ostaja saa pankista 200 tuhannen lainaa, keskiverto asunto ei voi maksaa 200 tuhatta.
tai sitten ihmiset ostaa halvempia asuntoja. Ei ne hinnat laske jos myyjiä ei huvita laskea hintaa
Oletuksesi siitä että ostajaehdokkaan odotukset joustavat hintojen muuttuessa lyhyellä aikavälillä on virheellinen. Jos Virtasten perhe etsii Jyväskylän keskustasta kolmiota, etsivät he sitä jatkossakin sen sijaan että katsoisivat kaksiota tai miettisivät muuttoa pienempään lähikuntaan. Joku sanoi aiemmin hyvin että ostajan ei ole pakko ostaa, mutta joidenkin myyjien on joskus pakko myydä joka painaa asuntojen arvoa alaspäin.
Ihan Googlella löytyy tietoa miten asuntojen arvo on laskenut tämän huonon taloudellisen kauden aikana joten tässä ei ole kyse mistään AV-logiikan harjoittamisesta vaan yritän ainakin itse selittää miten hinta markkinoilla määräytyy ja mitkä tekijät siihen vaikuttaa. Olisi erittäin harvinaista että ihminen joka arvotuttaa saman kohteen tänään saisi kiinteistönvälittäjältä saman suuruisen tai suuremman hinta-arvioin kuin pyytäessään hinta-arvion maaliskuussa 2022.
T: asuntovelallinen jonka asunnon arvo on nyt vähemmän kuin sen ostohinta + remontti-investoinnit
Jopas täällä tarpeettomasti negistellään talouden ja asuntojen hintojen suhteen. Totuus on paljon positiivisempi:
- Korkotaso tasaantunut. Markkinoiden mielestä suunta alaspäin kohti noin kahta prosenttia 2024 loppuun, ja jopa keskuspankit itse ovat varovasti indikoineet, että eiköhän tämä riitä tältä erää
- Inflaatio taittumassa. Jenkeissä jo saatu haltuun (pl. shelter-komponentti, joka isosti jälkijunassa). Euroopassa myös suunta oikea. Vuositason lukemat ovat kohta oikein mukavia, kun vertailukaudet ovat taas hallussa. Kuukausitason inflaatio ei ole ongelmallinen nimittäin
- Työllisyys erittäin vahva ja palkankorotukset kohtuullisia, jotta eivät ruoki inflaatiota, mutta kuitenkin tukevat ostovoimaa
- Maailmanhistorian odotetuinta lamaa ei tullut ehkä juuri siksi, että sitä odotettiin ja siihen varauduttiin. Kuitenkin sopivaa jäähtymistä on saatu ja euro-alueen kasvukin oli 0,1 % Q1/2023, eli inflaatio taantuu ja korkotasoa lasketaan pian
- Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat ropisseet alas. Covidia edeltävälle tasolle on käytännössä kaikissa lajeissa pakitettu
- Nyt vielä synkistelyä esiintyy, mutta pikku hiljaa sekin unohtuu. Suomessa kuluttajien luottamus oli korkeimmalla tasollaan yli vuoteen huhtikuussa 2023, ja suunta on ylöspäin