Voiko joku selittää ASPERGILLE/AUTISTILLE miks ns. neuroNORMAALIT ihmiset välittänyt niin paljon maineesta ja sosiaalisesta hierarkiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse autisti, mutta vaikka et kysynyt meikäläisiltä niin vastaan silti: autistikin yleensä oppii kokemuksesta että annetun sosiaalisen aseman vastainen käytös johtaa yhteisön rangaistukseen, ja huono maine voi vaikeuttaa elämää tai jopa altistaa väkivallalle, oli kyseessä valhe tai ei.

Ennemmin kysyisin mitä järkeä on pitää jotain keinotekoisia nokkimisjärjestyksiä ja juorukulttuuria yllä.

Harvoin autistit (valtaosa, sinä ehkä et) edes tietävät toimivansa sosiaalisen aseman vastaisesti. Katso se Ylen Kirjolla ohjelma autisteista. Eli suurinosa ei opi kokemuksesta, tuskin edes tunnistavat sitä rangaistustakaan rangaistukseksi vaan ihmettelevät, että miten outoja ne ns. normaalit ihmiset on.

Autistit ja heidän läheiset käräyttää käytännössä aina vakivallan tekijän, että oikeutta kyllä saavat vääryydestä.

Kyseinen henkilö on itse autisti ja neuvot häntä perehtymään aiheeseen?? Mene sinä lukemaan suomalaisuuden alkeet.

Autismin kirjo on laaja ja hän ei välttämättä tiedä millaisia kaikenlaisia autisteja on olemassa (tekstistä välittyi mielestä se), joten mielestäni tuo neuvo oli hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse autisti, mutta vaikka et kysynyt meikäläisiltä niin vastaan silti: autistikin yleensä oppii kokemuksesta että annetun sosiaalisen aseman vastainen käytös johtaa yhteisön rangaistukseen, ja huono maine voi vaikeuttaa elämää tai jopa altistaa väkivallalle, oli kyseessä valhe tai ei.

Ennemmin kysyisin mitä järkeä on pitää jotain keinotekoisia nokkimisjärjestyksiä ja juorukulttuuria yllä.

Harvoin autistit (valtaosa, sinä ehkä et) edes tietävät toimivansa sosiaalisen aseman vastaisesti. Katso se Ylen Kirjolla ohjelma autisteista. Eli suurinosa ei opi kokemuksesta, tuskin edes tunnistavat sitä rangaistustakaan rangaistukseksi vaan ihmettelevät, että miten outoja ne ns. normaalit ihmiset on.

Autistit ja heidän läheiset käräyttää käytännössä aina vakivallan tekijän, että oikeutta kyllä saavat vääryydestä.

Kyseinen henkilö on itse autisti ja neuvot häntä perehtymään aiheeseen?? Mene sinä lukemaan suomalaisuuden alkeet.

Autismin kirjo on laaja ja hän ei välttämättä tiedä millaisia kaikenlaisia autisteja on olemassa (tekstistä välittyi mielestä se), joten mielestäni tuo neuvo oli hyvä.

Niin minullakin on autismi/asperger ja olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Kirjolla-sarja ei ole mikään autismimuotti, johon kaikkien tulisi sopia.

Edellinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen hyötyy hyvästä maineesta ja toisten suosiosta. Saa kavereita, lahjoja, kivan työpaikan, pääsee mukaan juhliin ja menestyy kaikessa.

Vastaavasti epäsuosio, vaikka aiheetonkin, johtaa kiusaamiseen, eristämiseen ja kaikkeen negatiiviseen.

Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen.

Entä jos on asperger, joka viihtyy yksin ja välttelee yhteisöjä? Miten sellaista voi eristää, kiusata ja tehdä hänelle muuta negatiivista? Tai vaikka jotkut eristäisikin niin sehän menisi täysin hukkaan, kun kyseinen henkilö ei muutenkaan olisi missään tekemissä heidän / muiden kanssa. 

Tuo lause, että "Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen" niin ei mielestäni pidä paikkaansa.

Pikemminkin nykyaikana ainakin ihmisellä on täysin mahdollisuus ottaa yhteiskunnalta kaikki edut ilman mitään velvollisuuksia. Laki suojelee niin, että yksilöllä on paljon oikeuksia, joka taas estää sen, että yhteisö voisi käyttää valtaa häneen, kun yksilö joka tapauksessa haluaakin ne lain takaamat edut ilman velvollisuuksia. Ihmisoikeudetkin ovat niin tärkeitä nykyisissä läntisissä maissa, että ei niitä ruveta heikentämään ainakaan näin perus suomalaisten kohdalla. Enkä puhu nyt mistään karenssiajan pituudesta.

Harva meistä aspergereistakaan on joku korvessa asuva erakko. Useimmilla on vaikka naapureita ja työkavereita, joihin on hyvä olla huonoa paremmat välit. Naapurilta voi silloin hätätilanteessa pyytää apua ja työpsikalta ei saa potkuja huonon käytöksen takia.

Ja kyllä minusta on ainakin mukava, että olen ihmisten mielestä ihan hyvä tyyppi.

Sitä paitsi monet aspergeritkin kärsivät kiusaamisesta.

Osa meistpä aspergereista taas ei ole työssä (esim. työkyvyttömyyseläke), ei halua olla naapurien kanssa tekemisissä, ei voi saada potkuja.

Minulle on ihan sama olenko muiden ihmisten mielestä kansansankari/idoli vai ihmisrooskaa. Mieluummin jälkimmäisen suuntaan, koska silloin ihmiset tulevat paljon vähemmän häiritsemään, kun on huono maine. Minua on aina ärsyttänyt varsinkin tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta.

Muutamat asperger kaverit ovat samanlaisia, heidän kanssaan harrastan kaikenlaista ja ollaan kaikki tyytyväisiä siihen, että ei tarvitse olla missään tekemisissä (neuro)normaalien ihmisten kanssa, joita pidämme ärsyttävinä.

Sinua ärsyttää tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta. Siinäkään ei ole mitään kovin järkevää, eli olet itse myös omassa toiminnassasi ja reaktioissa aika outo. Ehkä tätä kautta voit ymmärtää että siinä missä sinulla on erikoisia tapoja olla ja reagoida sosiaalisesti, niin niin on myös muilla.

Myös neurotyypilliset ovat omissa, suljetuissa klikeissään. Baareissa, festareilla, missä vain suomaliset eivät ota kontaktia vieraisiin ja pelästyvät, vetäytyvät, jos joku vieras rupeaa juttusille tai ehdottaa jotain tekemistä. Etkö muka tätä tiedä?

Vierailija kirjoitti:

Neurotyypillisten elämä on pelkkiä sosiaalisia pelejä, teatteria.

Ehkä kaikkein introverteimmät poislukien, hekän eivät viitsi vaivautua.

Kyllä. Roolileikki. Näytelmä. Kylmäävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen hyötyy hyvästä maineesta ja toisten suosiosta. Saa kavereita, lahjoja, kivan työpaikan, pääsee mukaan juhliin ja menestyy kaikessa.

Vastaavasti epäsuosio, vaikka aiheetonkin, johtaa kiusaamiseen, eristämiseen ja kaikkeen negatiiviseen.

Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen.

Entä jos on asperger, joka viihtyy yksin ja välttelee yhteisöjä? Miten sellaista voi eristää, kiusata ja tehdä hänelle muuta negatiivista? Tai vaikka jotkut eristäisikin niin sehän menisi täysin hukkaan, kun kyseinen henkilö ei muutenkaan olisi missään tekemissä heidän / muiden kanssa. 

Tuo lause, että "Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen" niin ei mielestäni pidä paikkaansa.

Pikemminkin nykyaikana ainakin ihmisellä on täysin mahdollisuus ottaa yhteiskunnalta kaikki edut ilman mitään velvollisuuksia. Laki suojelee niin, että yksilöllä on paljon oikeuksia, joka taas estää sen, että yhteisö voisi käyttää valtaa häneen, kun yksilö joka tapauksessa haluaakin ne lain takaamat edut ilman velvollisuuksia. Ihmisoikeudetkin ovat niin tärkeitä nykyisissä läntisissä maissa, että ei niitä ruveta heikentämään ainakaan näin perus suomalaisten kohdalla. Enkä puhu nyt mistään karenssiajan pituudesta.

Harva meistä aspergereistakaan on joku korvessa asuva erakko. Useimmilla on vaikka naapureita ja työkavereita, joihin on hyvä olla huonoa paremmat välit. Naapurilta voi silloin hätätilanteessa pyytää apua ja työpsikalta ei saa potkuja huonon käytöksen takia.

Ja kyllä minusta on ainakin mukava, että olen ihmisten mielestä ihan hyvä tyyppi.

Sitä paitsi monet aspergeritkin kärsivät kiusaamisesta.

Osa meistpä aspergereista taas ei ole työssä (esim. työkyvyttömyyseläke), ei halua olla naapurien kanssa tekemisissä, ei voi saada potkuja.

Minulle on ihan sama olenko muiden ihmisten mielestä kansansankari/idoli vai ihmisrooskaa. Mieluummin jälkimmäisen suuntaan, koska silloin ihmiset tulevat paljon vähemmän häiritsemään, kun on huono maine. Minua on aina ärsyttänyt varsinkin tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta.

Muutamat asperger kaverit ovat samanlaisia, heidän kanssaan harrastan kaikenlaista ja ollaan kaikki tyytyväisiä siihen, että ei tarvitse olla missään tekemisissä (neuro)normaalien ihmisten kanssa, joita pidämme ärsyttävinä.

Sinua ärsyttää tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta. Siinäkään ei ole mitään kovin järkevää, eli olet itse myös omassa toiminnassasi ja reaktioissa aika outo. Ehkä tätä kautta voit ymmärtää että siinä missä sinulla on erikoisia tapoja olla ja reagoida sosiaalisesti, niin niin on myös muilla.

Myös neurotyypilliset ovat omissa, suljetuissa klikeissään. Baareissa, festareilla, missä vain suomaliset eivät ota kontaktia vieraisiin ja pelästyvät, vetäytyvät, jos joku vieras rupeaa juttusille tai ehdottaa jotain tekemistä. Etkö muka tätä tiedä?

Näin nepsynä epäilen, että sitä ei kaikki hahmota. Jos ei tiedä mistä kolme eri henkilöä tuntee, voi olettaa että ovat toisilleen tuntemattomia. Minä en hahmottanut lapsena luokkani klikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on laumaeläin. Yksin jääminen ja hylkäämiskokemukset aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Kipua mielellään välttää. Mitä parempi status ja maine, sen pienempi todennäköisyys jäädä yksin ja kokea kipua. Tämä ikävä tunne on evoluution aikana kehittynyt piirre, jonka tarkoituksena on ollut saada ihmiset pysymään yhdessä, koska laumassa on parempi turva.

Miksi myös korkean statuksen omaavat henkilöt tekevät itsemurhia? Eikö heidän pitäisi olla onnellisia laumansa keskellä, hierarkian huipulla.

Yleensä nämä suisidit tehdään, kun on tapahtunut jotain, mikä vakavasti uhkaa tai jo romahdutti sen korkean aseman.

Siis tekeekö joku oikeasti itsarin statuksen/maineen vuoksi? 😳 Oikeasti? 😳 Ymmärrän että surun/rakkauden/epätoivon/elämän merkityksettömyyden takia, mutta STATUKSEN? 😳

Japanilaisilla on sille nimikin: seppuku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neurotyypillisten elämä on pelkkiä sosiaalisia pelejä, teatteria.

Ehkä kaikkein introverteimmät poislukien, hekän eivät viitsi vaivautua.

Kyllä. Roolileikki. Näytelmä. Kylmäävää.

Ei ole oikeassa porukassa, jos pitää esittää roolia.

En laske normaalia asiallista käytöstä (eli piereskellä ja huudeta kirosanoja jne) esittämiseksi.

T. As

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen hyötyy hyvästä maineesta ja toisten suosiosta. Saa kavereita, lahjoja, kivan työpaikan, pääsee mukaan juhliin ja menestyy kaikessa.

Vastaavasti epäsuosio, vaikka aiheetonkin, johtaa kiusaamiseen, eristämiseen ja kaikkeen negatiiviseen.

Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen.

Entä jos on asperger, joka viihtyy yksin ja välttelee yhteisöjä? Miten sellaista voi eristää, kiusata ja tehdä hänelle muuta negatiivista? Tai vaikka jotkut eristäisikin niin sehän menisi täysin hukkaan, kun kyseinen henkilö ei muutenkaan olisi missään tekemissä heidän / muiden kanssa. 

Tuo lause, että "Ihminen kuuluu aina sosiaaliseen yhteisöön joka käyttää valtaa häneen" niin ei mielestäni pidä paikkaansa.

Pikemminkin nykyaikana ainakin ihmisellä on täysin mahdollisuus ottaa yhteiskunnalta kaikki edut ilman mitään velvollisuuksia. Laki suojelee niin, että yksilöllä on paljon oikeuksia, joka taas estää sen, että yhteisö voisi käyttää valtaa häneen, kun yksilö joka tapauksessa haluaakin ne lain takaamat edut ilman velvollisuuksia. Ihmisoikeudetkin ovat niin tärkeitä nykyisissä läntisissä maissa, että ei niitä ruveta heikentämään ainakaan näin perus suomalaisten kohdalla. Enkä puhu nyt mistään karenssiajan pituudesta.

Harva meistä aspergereistakaan on joku korvessa asuva erakko. Useimmilla on vaikka naapureita ja työkavereita, joihin on hyvä olla huonoa paremmat välit. Naapurilta voi silloin hätätilanteessa pyytää apua ja työpsikalta ei saa potkuja huonon käytöksen takia.

Ja kyllä minusta on ainakin mukava, että olen ihmisten mielestä ihan hyvä tyyppi.

Sitä paitsi monet aspergeritkin kärsivät kiusaamisesta.

Osa meistpä aspergereista taas ei ole työssä (esim. työkyvyttömyyseläke), ei halua olla naapurien kanssa tekemisissä, ei voi saada potkuja.

Minulle on ihan sama olenko muiden ihmisten mielestä kansansankari/idoli vai ihmisrooskaa. Mieluummin jälkimmäisen suuntaan, koska silloin ihmiset tulevat paljon vähemmän häiritsemään, kun on huono maine. Minua on aina ärsyttänyt varsinkin tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta.

Muutamat asperger kaverit ovat samanlaisia, heidän kanssaan harrastan kaikenlaista ja ollaan kaikki tyytyväisiä siihen, että ei tarvitse olla missään tekemisissä (neuro)normaalien ihmisten kanssa, joita pidämme ärsyttävinä.

Sinua ärsyttää tuntemattomien ihmisten kanssa toiminta. Siinäkään ei ole mitään kovin järkevää, eli olet itse myös omassa toiminnassasi ja reaktioissa aika outo. Ehkä tätä kautta voit ymmärtää että siinä missä sinulla on erikoisia tapoja olla ja reagoida sosiaalisesti, niin niin on myös muilla.

Myös neurotyypilliset ovat omissa, suljetuissa klikeissään. Baareissa, festareilla, missä vain suomaliset eivät ota kontaktia vieraisiin ja pelästyvät, vetäytyvät, jos joku vieras rupeaa juttusille tai ehdottaa jotain tekemistä. Etkö muka tätä tiedä?

Näin nepsynä epäilen, että sitä ei kaikki hahmota. Jos ei tiedä mistä kolme eri henkilöä tuntee, voi olettaa että ovat toisilleen tuntemattomia. Minä en hahmottanut lapsena luokkani klikkejä.

Kyllä sen nepsykin tajuaa, kun mulkaistaan pahasti ja sanotaan, 'ala vetää siitä'. Olet vieras, et kuulu porukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki olisivat aspergeja niin maailmassa ei olisi ihmisen aiheuttamaa kärsimystä kuten esimerkiksi sotia. Kaikesta voitaisiin sopia suullisesti ja kaikki pystyisivät olemaan jokaisen kavereita eikä ilmaa saastutteisi ja maapalloa.

Ne neurotavalliset ihmiset sotii ja tämän maapallon lopulta tuhoaa. Heillä on vihamiehiä, he ovat vihamiehiä jollekkin yms. He kiusaavat, ei kaikki, mutta oletko koskaan kuullut kiusaavasta aspergerista?

Aspergerilla on normaali älykkyys, mutta ei mitään tuollaisia turhia ja ihmisrodulle haitallisia ominaisuuksia.

Eikö mitään haitallisia ominaisuuksia? Kenelläkään heistä? Oikeesti?

Ei. Esim. Einstein jolla oli asperger niin hyvin perusteli miksi maailma olisi parempi, jos kaikki olisivat aspergeja. Einstein näki sen jo aikaisin miten neuronormaalit ihmiset tuhoavat maailman ja luovat suunnatosta kärsimystä (vaikka toki ovat välillä hyväänkin kykeneviä). Aspergerit eivät aiheuta pahaa - jos Eistein siihen uskoo, ihmiskunnan suurin mieli ja ihminen, niin kyllä minäkin.

Jaa-a, Einsteinin aikaan aspergeria. Arvioita asiasta saa toki esittää.

Aivan sujuvasti pahanteko luonnistuu asperger-diagnoosista huolimatta, se ei ole mikään osa diagnoosia, että olisi jotenkin kyvytön tekemään pahaa. Jotkut heistä osaavat olla todella ilkeitä ja julmia, vaikka kaikki eivät olekaan. Aivan sama juttu neurotyypillisten parissa.

Oletko varma ettet nyt sekoittanut aspergeria s0siopaattiin? Jälkimmäiselläkin voi olla vaikeuksia ymmärtää tai täysin kykemättömyyttä sosiaalisia asioita ja sanomattomia sääntöjä, mutta se ei tee hänestä aspergeria vielä.

Vierailija kirjoitti:

Neurotyypillisten elämä on pelkkiä sosiaalisia pelejä, teatteria.

Ehkä kaikkein introverteimmät poislukien, hekän eivät viitsi vaivautua.

Ja autistin näkökulmasta vielä ihan turhia ajanhukkaa olevia pelejä. Sen ajan voisi käyttää paljon hyödyllisemmin, josta olisi yhteiskunnalle ja ihmisille ihan oikeaakin hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neurotyypillisten elämä on pelkkiä sosiaalisia pelejä, teatteria.

Ehkä kaikkein introverteimmät poislukien, hekän eivät viitsi vaivautua.

Kyllä. Roolileikki. Näytelmä. Kylmäävää.

Ei ole oikeassa porukassa, jos pitää esittää roolia.

En laske normaalia asiallista käytöstä (eli piereskellä ja huudeta kirosanoja jne) esittämiseksi.

T. As

Nenteille normaali käytös on nimenomaan vihjailuja, kiertoilmaisuja, 'annetaan ymmärtää', mielistelyä tavoitteen saavuttamiseksi, ei-hyödyllisten ihmisten ignooraus,

valkoisia valheita, salailua, juoruilua jne jne.

Ette edes tajua, millaista peliä pelaatte koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on laumaeläin. Yksin jääminen ja hylkäämiskokemukset aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu. Kipua mielellään välttää. Mitä parempi status ja maine, sen pienempi todennäköisyys jäädä yksin ja kokea kipua. Tämä ikävä tunne on evoluution aikana kehittynyt piirre, jonka tarkoituksena on ollut saada ihmiset pysymään yhdessä, koska laumassa on parempi turva.

Miksi myös korkean statuksen omaavat henkilöt tekevät itsemurhia? Eikö heidän pitäisi olla onnellisia laumansa keskellä, hierarkian huipulla.

Yleensä nämä suisidit tehdään, kun on tapahtunut jotain, mikä vakavasti uhkaa tai jo romahdutti sen korkean aseman.

Siis tekeekö joku oikeasti itsarin statuksen/maineen vuoksi? 😳 Oikeasti? 😳 Ymmärrän että surun/rakkauden/epätoivon/elämän merkityksettömyyden takia, mutta STATUKSEN? 😳

Joku nentti (=neuronormaali/tavallinen) teki itssarin, kun hänet lavastettiin raiskkaajaksi. Itsarin jälkeen nainen oman tunnon tuskissaan myönsi julkisesti, että oli valehdellut, ettei hänen miehensä saisi yhden illan pettämistä tietää.

En tajua itsekkään autistina, että miksi tehdä itsari, jos ihmiset pitää sinua raiskkaajana, vaikka ei olisi. Silloinhan sitä vasta rauhassa saa ollakkin.

Kun minä yritin viimeksi tappaa itseni, en todellakaan tehnyt sitä siksi että yksi tyyppi oli minulle todella ilkeä ennen itsemurhayritystä. Se kun nyt vaan oli se viimeinen niitti.

Tosin tuo ilkeily oli tyyliin kärpäsen paska sen rinnalla että joutuu perättömien raiskaussyytteiden kohteeksi.

En itsekään autistisena ymmärrä kuinka vaikeaa on autistisena tajuta kuinka julmia ihmiset ovat toisiaan kohtaan.

Yks tyyppi kidutettiin kuoliaaksi matkasellissä. Saiko hän olla rauhassa? Ei. No oli hieman huono esimerkki mutta hyi helevettin oksettavia ihmisiä jotka tekee tuollaista.

Yks tyyppi menetti työpaikkansa, ystävänsä yms ja joutui muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja vaihtamaan nimensä perättömien raiskaus yms huhujen vuoksi koska EI SAANUT OLLA RAUHASSA.

Eiköhän siinä mennyt luottamus ihmisiä kohtaan ja itsetunto vaurioitunut vaikka ks mies saikin lopulta oikeutta.

Tuntuu siltä, että myöskään nentit eli ns. tavalliset ihmiset ymmärtävät hyvin vähän siitä, että miten aspergerit, austit kokevat maailmaa ja miltä heistä tuntuu eri asiat. Se mikä voi olla ilo nentille voi hyvinkin olla kärsimystä aspereille ja taas mikä voi olla kärsimystä nentille, esim. ns. yksinäisyys niin voivat olla autisteille mukavaa.

Kannattaa tosiaan miettiä tekeekö asioita ainoastaan rahan ja statuksen takia. Avainsana ainoastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aspergereita ei ole olemassa. Koko käsitteestä on luovuttu. 

On olemassa lievästi autistia ihmisiä (=kognitiivisesti teräviä) ja vaikeasti autistisia ihmisiä (=kognitiivisesti heikkolahjaisia). Ja jotain siltä välillä jossain määrin, kun tarkastellaan autisteja. 

Lievästi autistisella ja vaikeasti autistisella, vaikka niitä molempia kutsuttiin ennen aspergereiksi, ei ole juuri mitään yhteistä käytännössä. Ovat kuin yö ja päivä. 

Elon Musk on tyypillinen lievästi autistinen ihminen. 

Vakavasti autistinen ihminen tarvitsee jatkuvaa ammattiapua, koska arjenkin perusaskareet ovat hankalia. 

Ei kai nyt vaikeasti autista ole koskaa väitetty aspergeriseksi? Olen kuullut termin a-tyyppinen autisti.

Aspergerdiagnoosin ongelma oli juuri se, että sitä käytettiin kuvaamaan samanaikaisesti kognitiiviselta tasoltaan aivan erilaisia ihmisiä. Nykyään puhutaan autisminkirjosta ja tehdään selkeä ero erityyppisiin autisteihin. 

Kyllä entisen aspergerdiagnoosin alle tuli nk. vaikeita tapauksia eli vaikeammin autistisia ihmisiä, joilla usein on myös väkivaltataipumuksia (toisin kuin lievästi autistislla ihmisillä).

Sana autisti ei kuvaa sinänsä juuri mitään, ts. pitää täsmentää onko kyseessä lievä autismi, vai vaikea autismi. 

Ei ole olemassa lievää tai vaikea autismia. Autismi on tasa-arvoinen neurotyyppi. Se ei ole häiriö, vaan se on neuronominaisuutta. Jokaisella autistilla on yksilöllisiä haasteita ja vahvuuksia, kuten neurotyypillisillä ihmisilläkin on. Autistit ovat vähemmistö. Neurotyypilliset ihmiset, joita on enemmistö, ovat patologisoineet autistisen neurotyypinen häiriöksi ja sortavat tuollaisella kielenkäytöllä autisteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aspergereita ei ole olemassa. Koko käsitteestä on luovuttu. 

On olemassa lievästi autistia ihmisiä (=kognitiivisesti teräviä) ja vaikeasti autistisia ihmisiä (=kognitiivisesti heikkolahjaisia). Ja jotain siltä välillä jossain määrin, kun tarkastellaan autisteja. 

Lievästi autistisella ja vaikeasti autistisella, vaikka niitä molempia kutsuttiin ennen aspergereiksi, ei ole juuri mitään yhteistä käytännössä. Ovat kuin yö ja päivä. 

Elon Musk on tyypillinen lievästi autistinen ihminen. 

Vakavasti autistinen ihminen tarvitsee jatkuvaa ammattiapua, koska arjenkin perusaskareet ovat hankalia. 

Ei kai nyt vaikeasti autista ole koskaa väitetty aspergeriseksi? Olen kuullut termin a-tyyppinen autisti.

Aspergerdiagnoosin ongelma oli juuri se, että sitä käytettiin kuvaamaan samanaikaisesti kognitiiviselta tasoltaan aivan erilaisia ihmisiä. Nykyään puhutaan autisminkirjosta ja tehdään selkeä ero erityyppisiin autisteihin. 

Kyllä entisen aspergerdiagnoosin alle tuli nk. vaikeita tapauksia eli vaikeammin autistisia ihmisiä, joilla usein on myös väkivaltataipumuksia (toisin kuin lievästi autistislla ihmisillä).

Sana autisti ei kuvaa sinänsä juuri mitään, ts. pitää täsmentää onko kyseessä lievä autismi, vai vaikea autismi. 

Ei ole olemassa lievää tai vaikea autismia. Autismi on tasa-arvoinen neurotyyppi. Se ei ole häiriö, vaan se on neuronominaisuutta. Jokaisella autistilla on yksilöllisiä haasteita ja vahvuuksia, kuten neurotyypillisillä ihmisilläkin on. Autistit ovat vähemmistö. Neurotyypilliset ihmiset, joita on enemmistö, ovat patologisoineet autistisen neurotyypinen häiriöksi ja sortavat tuollaisella kielenkäytöllä autisteja.

Korjaan: neuromoninaisuutta

ed

En käyttäisi sanaa neuronormaali. Kaikki ihmiset ovat normaaleja. Jokainen on uniikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aspergereita ei ole olemassa. Koko käsitteestä on luovuttu. 

On olemassa lievästi autistia ihmisiä (=kognitiivisesti teräviä) ja vaikeasti autistisia ihmisiä (=kognitiivisesti heikkolahjaisia). Ja jotain siltä välillä jossain määrin, kun tarkastellaan autisteja. 

Lievästi autistisella ja vaikeasti autistisella, vaikka niitä molempia kutsuttiin ennen aspergereiksi, ei ole juuri mitään yhteistä käytännössä. Ovat kuin yö ja päivä. 

Elon Musk on tyypillinen lievästi autistinen ihminen. 

Vakavasti autistinen ihminen tarvitsee jatkuvaa ammattiapua, koska arjenkin perusaskareet ovat hankalia. 

Tuo nykyinen jaottelu on minusta todella huono. Minäkin olisin tuon mukaan ns. lievästi autistinen, vaikka koen olevani ihan 100% autisti. Mutta tokihan, jälleen kerran, tyypit joilla ei ole mitään ymmärrystä asiasta tietää paremmin kuin minä itse mitä olen. Ovat varmaan itse sitten lievästi neurotyypillisiä.

Vakavammin, tuo nykyinen jaottelu jättää monen tukitoimista hyötyvän autistin selviämään täysin itsekseen, vain koska siinä on se lievä. Onko murtuma vain lievä, jolle ei tarvitse tehdä mitään, pitää olla kunnolla raaja poikki? Lievää näkökyvyn heikkenemistä ei tarvitse huomioida mitenkään? Annetaan vain mennä siihen pisteeseen ettei enää voi edes auttaa, tiputetaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ps. Luultavasti jos kiinnostusta riittäisi oppisin korjaamaan, suunnittelemaan ja kasaamaan vaikkapa sähkölieden. Ruuan laittaminen sillä liedellä onkin jotain mikä on minulle haasteellista, tai kuten tuossa lainaamassani luki, hankala arjen perusaskare johon tarvitsisin jatkuvaa ammattiapua. Että olenko nyt mielestäsi lievästi vai vaikeasti autistinen? Asperger -piirteissä oli yhtenä kriteerinä epätasainen kykyprofiili, joten osassa asioissa tarvitsee paljonkin apua, toisissa on opettajana. Siksi nykyinen mustavalkoinen ajattelu heikentää meidän avun saamista oikein kohdennettuna.

Minut taas diagnosoitiin lapsena aspergeriksi, mutta leikkikaverin kehitysvammaisella isoveljellä oli kuulemma autismi. Kävi jossain erityiskoulussa ja liikkui ulkona vain aikuisen kanssa vaikka oli meitä vanhempi. En ikinä ajatellut, että me oltaisiin jotain samaa kirjoa ja siksi tuo diagnoosimuunnos hämmentää.

Samaa mieltä. Asperger on melkein aina paljon lievempi kuin muut autisminkirjot. Asperger olisi pitänyt säilyttää eikä sekoittaa mihinkään eri ryhmään.

Vähättelet ihmisen haasteita, jos sanot että hänen haasteensa ovat lievempiä. Jokaisen haasteet ovat yksilöllisiä. Se, miten hyvin neurotyypillisen ihmisen kaltaisesti ihminen kykenee maskatessaan käyttäytymään, ei kerro vielä siitä sisäisestä tuskasta, mitä hän joutuu läpikäymään esim esittäessään neurotyypillisen ihmisen roolia. Voi olla, että ihminen, joka ei maskaa, mutta näyttää ulospäin huomattavan autistiselta, on kuitenkin paljon onnellisempi, koska hän voi olla oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki olisivat aspergeja niin maailmassa ei olisi ihmisen aiheuttamaa kärsimystä kuten esimerkiksi sotia. Kaikesta voitaisiin sopia suullisesti ja kaikki pystyisivät olemaan jokaisen kavereita eikä ilmaa saastutteisi ja maapalloa.

Ne neurotavalliset ihmiset sotii ja tämän maapallon lopulta tuhoaa. Heillä on vihamiehiä, he ovat vihamiehiä jollekkin yms. He kiusaavat, ei kaikki, mutta oletko koskaan kuullut kiusaavasta aspergerista?

Aspergerilla on normaali älykkyys, mutta ei mitään tuollaisia turhia ja ihmisrodulle haitallisia ominaisuuksia.

Eikö mitään haitallisia ominaisuuksia? Kenelläkään heistä? Oikeesti?

Ei. Esim. Einstein jolla oli asperger niin hyvin perusteli miksi maailma olisi parempi, jos kaikki olisivat aspergeja. Einstein näki sen jo aikaisin miten neuronormaalit ihmiset tuhoavat maailman ja luovat suunnatosta kärsimystä (vaikka toki ovat välillä hyväänkin kykeneviä). Aspergerit eivät aiheuta pahaa - jos Eistein siihen uskoo, ihmiskunnan suurin mieli ja ihminen, niin kyllä minäkin.

Kyllä kaikki ihmiset ovat kykeneviä pahaan. Ihan jokainen. Täydellistä ihmistä ei ole. Moni ihminen tulee tehneeksi pahaa niin ettei tajua tekevänsä pahaa. Sitten voi olla niin, että jokin vilpittömin motiivein tehty teko on sellainen että suuri osa ihmisistä kokee sen ilahduttavaksi ja sydämelliseksi, mutta se sama teko loukkaa jotakuta. Tämä ei ole täysin mustavalkoinen asia. t. autisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aspergereita ei ole olemassa. Koko käsitteestä on luovuttu. 

On olemassa lievästi autistia ihmisiä (=kognitiivisesti teräviä) ja vaikeasti autistisia ihmisiä (=kognitiivisesti heikkolahjaisia). Ja jotain siltä välillä jossain määrin, kun tarkastellaan autisteja. 

Lievästi autistisella ja vaikeasti autistisella, vaikka niitä molempia kutsuttiin ennen aspergereiksi, ei ole juuri mitään yhteistä käytännössä. Ovat kuin yö ja päivä. 

Elon Musk on tyypillinen lievästi autistinen ihminen. 

Vakavasti autistinen ihminen tarvitsee jatkuvaa ammattiapua, koska arjenkin perusaskareet ovat hankalia. 

Ei pidä paikkaansa. On idiot savanteja, jotka on käytännössä jonkun yhden, kapean alan neroja.

Esim. Rain man.

Idioottisavantit ovat imbesillejä, mutta omaavat huippuvalokuvamuistin, jonka avulla voivat muistaa mitä ihmeellisempiä asioita. Sademies, jota Dustin Hoffman näytteli po. elokuvassa, oli todellakin imbesilli, eikä nero.