Lue keskustelun säännöt.
Mikä on todellinen syy siihen, että vähäpalkkaisiin töihin ei hakeudu enää suomalaisia?
04.05.2023 |
Onko perimmäinen syy liika voitontavoittelu yrityksissä ja säästäminen julkisissa paikoissa?
Vai liika elintason odote siltä työntekijältä vai mikä on syy?
Lähes kaikki alemman palkkatason paikat täytetään joko vaihtuvilla suomalaisilla halvoilla "työllistetyillä" tai sitten ulkoa tulleilta, jotka tekee halvalla joko saadakseen jäädä tai sitten niiden firma on ulkomailla ja palkasta otetaan takaisin (jolloin firma myy työtä halvalla) Tällaisista sanoi Antti Rinne muutama vuosi sitten.
Vai mikä on syy?
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun sekä puolisoni peruspalkka noin 2100 euroa. Käteen molemmilla jää noin 1700 euroa. Lisät siihen päälle nettona keskimäärin 300 euroa. Siis pieni palkka molemmilla mutta siltikin meillä on varaa matkustella ja työttöminä olisimme paljon köyhempiä. Omistusasuntokin on hankittu.
Ei teillä ole edes pieni palkka 🙄 siivoojat ja kokit saa palkkaa sen 1200-1400 ja siitä lähtee vielä verot.
No ei saa noin pientä palkkaa. Parista tonnista lähtee bruttona kuntapuolen siivoojan palkka ja yksityiselläkin taitaa nyt olla lähempänä 12e tunti lähtö.
No kyllä saa jos ei ole montaa vuotta kokemuslisää alla. Terveisin siivooja
No ei yhtään kokemuslisää tarvitse olla alla. 1690e/kk oli palkkani vuonna 2010 kuntapuolella ja kaksivuorosta lisät päälle. Nettona 1850e kuukaudessa oli keskimäärin se mitä sain käteen, keskipalkka noin 2400e/kk. Viimeisin siivousalan työpaikka kun etsi työntekijä mitä katselin tarjosi 11.42e tunti palkaksi ja se oli ennen kevään neuvotteluja. En tiedä missä sinä työskentelet koska sitten kustaan pahasti silmään jos et enempää saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei palkata suomalaisia.
Oletko laskenut paljonko hankkii jos jakaa ilmaisjakelulehtiä ja mainoksia suhteellisen isollakin alueella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haen vastausta siihen, että mikä on muuttunut.
Yhteiskunta mahdollistaa ikuisen tuilla elämisen. Ennen tukia ei juurikaan ollut ja niitä vähiä mitä oli myönnettiin vain tilapäisesti poikkeustapauksessa. Nyt tuet ovat automaattiset ja niillä voi kenenkään häiritsemättä elää koko aikuiselämänsä. Ihmisistä on myös tullut itsekkäämpiä, häikäilemättömämpiä ja tiedostavia, he tuntevat tukilainsäädännön hyvin tarkasti ja osaavat sekä kehtaavat vaatia kaikki mahdolliset tuet. Vielä 80-luvulla oli kunnia-asia ja kuului elättää työllään itsensä sekä perheensä.
Tuet ovat myös nousseet niin että ne tarjoavat monessa tapauksessa paremman elintason kuin pienipalkkainen työ. Voit esimerkiksi asua tuilla kalliilla paikalla kaupungin ydinkeskustassa, mutta pienipalkkaisena itsesi ja perheesi elättävänä asuisit laitakaupungin slummissa.
Missä kaupungissa tuet mahdollistavat sen, että asuu kalliilla paikalla ydinkeskustassa? Luulisi, että jos tuilla pystyy asumaan ydinkeskustassa, pystyy siellä asumaan myös pienellä palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sillä palkalla ei ihan oikeasti elä nyky-Suomessa.
Kyllä sillä elää, jos ei ole aivan pakko asua Helsingin keskustassa ja käydä kahviloissa ja ravintoloissa päivittäin.
Niin, pienellä palkalla elää jos mitoittaa elämänsä yhtä niukaksi kuin tuensaajilla. Mutta mikä pointti? Töitähän tehdään juuri siksi, että voitaisiin hankkia jotain muutakin.
Siksi ensimmäinen asia on laskea niitä tukia niin, että enimmäistuen määrä on jotain 500-600€ kuussa. Toki pitää tuohon erikseen miettiä lapsilisässyteemi sekä se minkä verran ja missä tilanteissa korvataan jotain lääkkeitä. Tämä johtaa siihen, niinkuin pitää, että työkykyiset ihmiset alkavat ottaa vastaan niitä osa aikaisia ja pienempipalkkaisiakin töitä.
Sitten toinen asia on, että miten työnteosta tehdään kannattavaa. Pitäisikö olla lainsäädännössä tai tesseissä minimiliksa (minusta pitäisi) - se varmistaisi, että työntekijä tietyllä työmäärällä saa vähintään jonkun palkan (ja tämä voitaisi määrittää niin, että sillä palkalla tulee huomattavasti paremmin toimeen kun sillä perustuella). Jotkut sitten vastustaa, että jos on minimipalkka määritetty niin firmat maksaa vaan sitten sen. Itse vierastan tätä ajatusta, näen asian niin, että hyvä työntekijä kilpailuttaa itsensä paremmille liksoille jabkeskiverto tyytyy minimiliksaan. Tai sitten miettiä sitä että helpotetaan pienten palkkojen varotusta... tosin tämä sitten on laskettava tarkkaan että ei käy niin että helpotukset syö säästöt.
Mitä kaikkea ajattelit, että sillä 500-600 eurolla sitten maksettaisiin? Ajatuksesi on ilmeisesti, että sitten kaikki menevät töihin, mutta entä ne, joita ei hakemisestakaan huolimatta palkata? Toki yhteiskunnan VOI tuollaiseksi muuttaa, ja sentyyppisistä on maailmalla paljon esimerkkejä. Se toki tekisi Suomesta pooikkeuksen kaikkien läntisen Euroopan maiden keskuudessa, mutta se kai sitten olisi mielestäsi pieni hinta, että Suomi alkaisi muistuttaa enemmän jotain kovien arvojen kehitysmaata. Ei tuollainen sosiaaliturvauudistus mitään 100% täystyöllisyyttä toisi, mutta se muuttaisi yhteiskuntaa aika tavalla, koska samalla se muuttaisi sitä, millaisia ratkaisuja voi tai kannattaa elämässä tehdä, ja se tarkoittaisi myös, että melkein jokaisen elämässä olisi taustalla vaaniva uhka: jos jotain pahaa tapahtuu (konkurssi, sairastuminen...) tuhoutuu koko oma perhe samalla ilman mitään mahdollisuutta saada apua. Mutta jos tällainen yhteiskunta tosiaan halutaan, niin siitä vaan rakentamaan sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Minun sekä puolisoni peruspalkka noin 2100 euroa. Käteen molemmilla jää noin 1700 euroa. Lisät siihen päälle nettona keskimäärin 300 euroa. Siis pieni palkka molemmilla mutta siltikin meillä on varaa matkustella ja työttöminä olisimme paljon köyhempiä. Omistusasuntokin on hankittu.
Tämä on juuri se oikea asenne!!! Hyvä te ja kiitos teille!!
Purkamalla ne turvonneet tuet niin saadaan myös ne laiskemmat tekemään duunia, eikä elelemään loisena kun ei viitis tehdä, tai ei kannata kun saa melkeen yhtäpaljon tukia.
Jos puolet kaikista työttömistä asennoituis niinkun te, niin suomella ei olisi minkäänlaisia ongelmia korjata julkisen talouden vajetta.
Ei silti etteikö julkisella puolella ole paljon muutakin leikattavaa kun tuet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku kehtaa vieläkin syyllistää suomalaisia, omaa kansaa, siitä kun on järkeä päässä eikä suostu orjatöihin? Koko asetelma on sairas. Miksi Suomessa edes saa harrastaa alipalkattua työtä, eikös se ole ihan laissa kielletty? Ja keitä ovat nämä trollit jotka joka päivä haukkuvat suomalaisia jotka eivät suostu alipalkattuun duuniin. Siis mitä viddua oikeasti, kuka haluaa omaa kansaansa kohdeltavan noin?
Minä nostan heti käden pystyyn. Olen hyvätuloinen ja kuulun siihen pienen pieneen porukkaan, joka maksaa suurimman osan suomen veropotista.
Minua suoraan sanottuna vitu ttaa katsella ja kuunnella sitä, että työkykyiset eivät viitsi mennä tekemään hommia, koska on raskasta, ei ole oman alan työtä, ei viitsi, on hankalaa, ei makseta omasta mielestä tarpeeksi jne jne jne. Koska tuet mahdollistaa kotona makaamisen.
Sairaimpia esimerkkejä on ne erilaiset hörhöt, esim ne mielenosoittajat jotka sulki mannerheimintien helsingissä. Ekokapinalliset mitä lie oli. Siellä joku näistä valopäistä sössötti huumeiden vaurioittamilla aivotuksilla miten "hänen ei tarvitse käydä töissä kun meillä suomessa on tämmönen hyvä systeemi, että ei niinku tartte tehä töitä jossei haluu". Näitä vastaavia aivovamma sia löytyy esim tiktokista, en viitti nimetä, mutta meillä on siis kokonainen sukupolvi tai pari porukkaa, jotka oikeasti luulee että valtiolla on joku pohjaton kassa, josta voidaan maksaa heidän eläminen ja varmistaa heille ihan vastaava elintaso kun työssäkäyville. Ja että se on tosiaan vaan arvovalinta, että haluaako tehdä töitä vai hengailla. Nämä vampulat pitäisi pudottaa rankalla kädellä tähän tosielämään poistamalla suurin osa tuesta. Sama ma mujen kohdalla. 500€ kuussa käteen maks, elätät sillä koko perheesi tai suksit täältä vit tuun.
Minua ei harmita lainkaan, jos te loiseläjät loukkaanutte ja suututte ja muutatte pois täältä. Kun ei teistä ole tälle yhteiskunnalle hyötyä, niin voitte vapaasti häippästä, kukaan ei jää kaipaamaan.
Nykyiset palkat ei ole liian pieniä, vaan tuet on aivan liian suuria. Ihminen on minun puolestani vapaa tekemään siinä vaiheessa sen arvovalinnan tekeekö töitä vai ei, kun maksimituki on se joku 500€ kuussa. Jos haluaa sillä sinnitellä ja maksaa siitä asumisen ruoan ja muun elämisen, niin fine. Suurin osa kuitenkin haluaisi nostaa sitä elintasoa siutä tekemällä sitten vaikka sillä.pienemmällä palkalla töitä.
Veli, tämä on asiaa. Meitä samanmielisiä on paljon. On opettajia, sossuja, pappejakin joukossa. Ei kerta kaikkiaan viitsi enää katsella tätä loputonta toisten lompakolla elelyä. Kehdataan vielä lisää vaatia, kaikenmaailman perustuloja. Äänestettiin kokoomusta.
Kannattaa varmasti muuttaa tämä yhteiskunta hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltioksi jos kerran tekin olette noin pahoin voivia. Olen samoilla linjoilla kanssanne siinä mielessä että työttömien kannattaisi muuttaa pois tästä maasta sikäli kuin se olisi mahdollista. Voisitte rakentaa omanlaisenne valtiojärjestyksen jossa ikävä kyllä tulette saamaan uuden köyhälistön. Kapitalisimi ei katsokaan toimi jos kaikilla on töitä. (luulisi teidän ymmärtävän jos vähänkään olette kouluja käyneet kuten toitte ilmi). Älykkyydestä en teitä voi syyttää tai kiittää mutta kerroitte onneksi selvästi sen millaisia olette ihmisinä. Kannattaa muistaa ettei se teidän jälkikasvunne aina onnistu yhtä hyvin elämässä kuin ehkä te olette onnistuneet. Mutta senhän te olette jo hyväksyneet. Silloin heistä tulee niitä joita potkitaan päähän mutta sehän ei teitä haittaa kunhan oman osuutenne olette tehneet. Samoin minä ajattelen kun kohtaan teidän kaltaisianne ihmisiä oikeassa elämässä. En sääli enkä armahda vaan tulen ajattelemaan aina vain itseäni teidän kohdallanne.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija7 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajat viihtyvät kotona vähintään siihen asti kun lapset ovat koulussa. Tuttua yh:tä rupesi työnteko kiinnostamaan juuri siinä vaiheessa kun menetti ilmaisen päivähoidon kahdelta lapselta ja 3 ilmaista ateriaa päivässä (koululaisilla kun vain lounas).
Tuo on oikeasti loistava etu kun lisäksi pyörii työttömyyspäiväraha, asumistuki ja yh-korotetut lapsilisät sekä Kelan maksama elatustuki (isä ei maksa). Tähän mukaan vielä poikaystävä joka maksaa osan kustannuksista mutta ei tietenkään virallisesti asu samassa taloudessa ettei yh-lisät mene.
Laskelmiahan on esitetty ettei yksinhuoltajan kannata lähteä alle 3000 euron mihinkään töihin. Tästä seuraa vaan se ongelma, että kun on esim. 6-7 vuotta pyöritty siellä kotona, niin työnantajat saattavat jo katsoa karsaasti ja töiden saamisen kanssa tuleekin ongelmia.
Juuri tämäntapaiset kannustinloukut pitäisi purkaa kovalla kädellä.
Lähtökohta pitää olla siinä, että se elintaso rakennetaan työnteolla. Ei tuilla. Ei sillonkaan, kun on lapsia. Lapset ei saa olla syy siihen että aletaan kustantamaan sitä sun tätä.
Sama koskee noita ma muja kaikenmaailman kotouttamisineen ja kymmenine lapsineen.
Joku könttäsumma vaan, 500€ kuussa, ja vaikka kolmesta ekasta lapsesta 90€ kustakin. Ja jos sitten kokee että lapset tarvii paremman elintason, niin ei kun töihin.
Nythän jossain lehdessä vai missä oli laskettu että ma muäiti tienaa tuilla kun monta lasta niin reilusti yli pari donaa kuussa. Ei siinä paljon töihin tosiaan kannata edes ajatella menevänsä.
Ja tosiaan ku oot sen 3-6 vuotta kotona lasten kanssa niin oot ainakin omalta alalta auttamatta ulkona.Toinen puoli totuutta on sitten se, että tutkimusten mukaan pienen lapsen laittaminen päiväkotiin ei ole sille lapselle hyväksi. Jos alta 2-vuotiaita laitettaisi enemmän päiväkotiin, niin seurauksena tulisi lisääntyvä määrä erityislapsia ja sitä myöten kouluvaikeuksia. Päiväkotien nykyinen resurssitilanne on etenkin pienimmille lapsille vahingollinen, ja siitä on pitkät ja kalliit seuraukset.
Meillä on vakava pula lapsista, ja kyllä ennemmin työnantaja saa katsoa peiliin, jos valittaa työvoimapulaa eikä anna arvoa henkilölle, joka on kasvattanut lapsiaan kotona.
Aivan höpönlöpöä. Nimenomaan tutkimukset osoittaa selvästi, että kotona kasvaneet lapset ovat sosiaalisesti kömpelöitä ja menestyvät huonommin eskarissa ja koulussa kun ne, jotka ovat harjoitelleet ryhmässä olemista pienestä asti.
Se on totta ettei sylivauvojen paikka ole hoidossa, vaan vanhempien kanssa, mutta kun lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään edws muutamilla sanoilla / lauseilla, niin on hyvä aika lähteä opiskelemaan ryhmätyötaitoja.
Se on vaan joidenkin kotoiluäitien ylläpitämää myyttiä, ettei heidän pikku mussukka tule toimeen hetkeäkään ilman heitä.
T kaksi lasta itselläkin
"Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan vasta yli kolmivuotias on hyvä sijoittaa ryhmään, mutta tutkimuksissa parhaiksi todetut ryhmäkoot ovat hätkähdyttävän pieniä: kolmivuotiaille vain 6-8 lasta.
Keltikangas-Järvisen mukaan jokainen kuukausi, jonka ihan pienen lapsen kotona oloa voi venyttää, on lapselle hyväksi, ja jokainen tunti, jonka isomman lapsen hoitopäivästä saa pois, on lapsen etu.
Siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Tästä on selvä tutkimusnäyttö. - Toinen asia on melu. Alle kolmivuotiaan lapsen aivot kehittyvät voimakkaasti. On osoitettu, että jatkuva melu haittaa niiden kehitystä. Liian iso ryhmä lietsoo aggressiota.
Keltikangas-Järvisen mukaan kolmivuotiaallekin koti on paras hoitopaikka. Kolme vuotta on kotihoidon tuen yläraja, minkä jälkeen lapsi moni lapsi siirtyy päivähoitoon. Raja on kehityspsykologian perusteella oikeassa kohdassa. 3-4-vuotias oppii päiväkodissa jo esimerkiksi paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja.
Todellisuutta ovat yli kymmenen lapsen alle 3-vuotiaiden ryhmät ja paikoin lähes 30 lapsen isojen ryhmät. Keltikangas-Järvisen mukaan tutkimuksissa havaitut ihannekoot ovat ihan eri maailmasta: alle kolmivuotiaiden ryhmässä se olisi 6-8 lasta, kun yli 12 muodostaa jo riskin. - Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon. Melun on osoitettu haittaavan oppimiskyvyn kehitystä." -tuntemattoman kommentti toisesta ketjusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan, kun tein pari vuotta töitä hotellin kerrossiivoojana. Se ei ollut mitään ruusuilla valssaamista se. Työntekijöitä irtisanoutui ihan jatkuvasti, uusia ei tullut tarpeeksi tilalle ja ne jotka tulivat eivät pysyneet siinä tappotahdissa mukana tai sitten lähtivät itsekin heti kun perehdytys oli ohi. Kun toisessa hotellikohteessa lomautettiin työntekijöitä, meillekään ei saanut moneen kuukauteen palkata lisää. Sitten tulikin kesä ja festarikausi, tai joku muu lomakausi.
Koska olen huonotuurinen, jouduin perehdyttämään kesätyöntekijöitä ja ottamaan harteilleni mm. juhannuskauden siivouksen johtamisen kokonaan, ainoa pätevä kun tehtävään kohde-esimiehen lisäksi olin. Kaikki muut pätevät olivat lopettaneet työt ja häipyneet hyvissä ajoin. Olisinpa itsekin tehnyt niin, mutta en silloin vielä tiennyt, miten hulluksi voi mennä. Kesällä duunia saikin vasta painaa. Se oli ihan helvettiä alusta loppuun asti ja pitkään sen jälkeenkin vielä. Kesätyöntekijät saattoivat ilmoittaa kesken kaiken, etteivät tule enää töihin, tai joku saattoi olla (ja olikin säännöllisesti) sairaana tai "sairaana" --> työvuorolistat piti kirjoittaa kokonaan uusiksi ja jos ei ollut ketään varalle, ei ollut ketään. Hotellin kaikki 150 huonetta siivottiin todella usein vain kolmen tai neljän hengen voimin. Siihen päälle piti siivota yleiset tilat, tehdä lisätyöt huoneissa ja toimistolla, varastolla ja keittiöllä ja juosta siivoamassa muitakin kohteita kaupungilla. Välillä siivosimme kaikki vielä kahdeksalta illallakin hotellia (ja saimme tietenkin haukut niskaamme, kun emme olleet nopeampia.)
Hotelli oli jatkuvasti ihan täynnä toukokuusta marraskuuhun, sitten alkoikin jo pikkujoulukausi. Siivoojia ei vaan saatu lisää, johto ei antanut palkata suurinta osaa hakijoista koska kyseessä olisi ollut opiskelija, alle vuoden maassa oleskeleva ulkomaalainen tai yksinhuoltaja joka ei voinut tehdä viikonloppu- tai aamuvuoroja. Ne, jotka palkattiin, menivät melkein kaikki naapurihotelleihin. Vertailun vuoksi kesällä saattoi uudemmassa ja suositummassa naapurihotellissa siivota 20 siivoojaa 180 huonetta ja meillä oli neljä siivoajaa siivoamassa 150 täysin vastaavaa huonetta ja silti apulaisista sai tapella, kun kohdepäällikkö päätti, että naapurihotellissa heitä tarvitaan enemmän ja siirsi edellisenä iltana ilmoittamatta työvuorot toiseen hotelliin.
(jatkuu)
(jatkuu)
Se vastuun määrä oli jotain aivan hirveää eikä todellakaan vastannut työstä saatavaa palkkaa, töitä oli niin paljon ettei taukoja pystynyt mitenkään pitämään ja palaute, jota tehdystä työstä joutui ottamaan vastaan oli ymmärrettävästi todella huonoa, mutta minkäs teit kun yhden isonkin huoneen siivoamiseen oli 15 minuuttia aikaa ja lähteviä huoneita oli usein 25 tai 30 plus jatkavat huoneet. Lähtevien huoneiden piti olla siivottuina puoli neljältä ja piste. Sitten laatukierrolla sai viikottain kuunnella hotellipäälliköltä v**uilua siitä, miten huonoa siivousjälki oli ja onpas taas tuonkin valokatkaisijan väleissä pölyä ja katonrajassa jotain tahraa. Yllättävää. Kuitenkin teimme parhaamme, kirjaimellisesti juoksimme huoneesta toiseen ja siivosimme niin hyvin kuin taisimme. Ei siinä pää ja arvokkuus vaan kestänyt. Ei vaan jaksanut nöyristellä ha teeskennellä, että on meidän syytämme ettei vaikka festarikunnossa oleva huone (pulloja ympäriinsä, olutta lattiassa, ruokaa pöydillä jne) ole tullut puhtaaksi tasan vartissa.
Laihduin viisitoista kiloa ensimmäisen työvuoden aikana, kun mikään määrä ruokaa ei vain riittänyt korvaamaan niitä työssä poltettuja kaloreita. Kuukautiset menivät ihan sekaisin, edelleen vuotta myöhemmin ovat. Kaikkea muuta pientä terveysvaivaa ja kremppaa alkoi ilmestyä. Moraalikin kolkutti hirveästi, kun piti asiakkaille myydä niin ja näin siivottua. Kotona en jaksanut tehdä paljon mitään, tuskin jaksoin kokata ja siivota. Kun huomasin, etteivät voimat oikein riittäneet enää olla hyvä äiti, irtisanouduin ja lähdin. Olin pari kuukautta työttömänä, elin säästöilläni ja keräsin voimia jatkaa elämää.
Siis ei tuollaista työtä vain kukaan tervejärkinen tee jos on vähänkään muita vaihtoehtoja. Kaikilla niitäkään ei ole. Säälittää, miten varsinkin ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään ihan surutta hyväksi, kun he eivät noin vain yleensä voi vaihtaa työpaikkaa tai irtisanoutua. Tietenkin on ihmisiä, jotka eivät vain viitsi tehdä töitä joita eivät pidä tarpeeksi hyvinä, mutta sitten on olemassa ihan tällaisia paskaduuneja, joihin ei kannata lähteä ellei halua päästä terveydestään, voimistaan ja arvokkuudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hakeutuisi kun on luotu oleiluyhteiskunta, jossa saa kupata veronmaksajien lompakoista rahat omaan kulutukseen jos ei huvita tehdä mitään itsensä eteen. Ja tähän päälle on kutsuttu vielä lisää oleilijoita ulkomailta asti.
Vierailija kirjoitti:
Mä halusin enemmän palkkaa. Kyllä mä elin sillä pienelläkin palkalla (netto noin 1500 euroa) ja sain maksettua asuntolainaa, mutta mä en voinut matkustella, ostaa sellasta ruokaa mitä halusin, lasten kaikki kamat piti metsästään kirpparilta jne. Niinpä mä hankin paremman koulutuksen. Ennen piti miettiä 25 euron heräteostosta, nyt menee kipuraja jossain 250 eurossa. Työpaikalla on etuja, joista ennen sai vain unelmoida ja elämä kaiken kaikkiaan on mukavampaa ja helpompaa, eikä tartte olla töissä iltaisin tai viikonloppuisin.
Ai kun mä ilahduin tästä kirjoituksesta.
Näinhän homman pitäisikin toimia. Maksetaan aivan minimi tuet niille, jotka ei viitti tehdä mitään. Ne jotka haluaa siitä nostaa elintasoaan, ottaa vastaan pienipalkkaisiakin hommia. Osa tyytyy sitten elämään sillä pikkuruisella tuella (siis nykyisestä leikattava rankasti), ja osa nostaa siitä elintasoaan pienipalkkasella duunilla. Siitä porukasta joka menee pienipalkkaseen duuniin, niin osa tyytyy siihen elintasoon, osa haluaa nostaa sitä ja etenee uralla tai opiskelee lisää/uuden ammatin. Ja menee kohti parempipalkkaisia töitä.
Näin sen pitää mennä.
Eikä vassarityyliin, että osa-aikasiivoojalle ja kirurgille pitää maksaa ihan sama liksa että olis tasapuolista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun sekä puolisoni peruspalkka noin 2100 euroa. Käteen molemmilla jää noin 1700 euroa. Lisät siihen päälle nettona keskimäärin 300 euroa. Siis pieni palkka molemmilla mutta siltikin meillä on varaa matkustella ja työttöminä olisimme paljon köyhempiä. Omistusasuntokin on hankittu.
Ei teillä ole edes pieni palkka 🙄 siivoojat ja kokit saa palkkaa sen 1200-1400 ja siitä lähtee vielä verot.
Olen laitoshuoltaja sairaalassa eli siis siivooja minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun sekä puolisoni peruspalkka noin 2100 euroa. Käteen molemmilla jää noin 1700 euroa. Lisät siihen päälle nettona keskimäärin 300 euroa. Siis pieni palkka molemmilla mutta siltikin meillä on varaa matkustella ja työttöminä olisimme paljon köyhempiä. Omistusasuntokin on hankittu.
Ei teillä ole edes pieni palkka 🙄 siivoojat ja kokit saa palkkaa sen 1200-1400 ja siitä lähtee vielä verot.
Kokeilla on kyllä kehno palkka mutta ihan noin surkea se sentään ei onneksi ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä halusin enemmän palkkaa. Kyllä mä elin sillä pienelläkin palkalla (netto noin 1500 euroa) ja sain maksettua asuntolainaa, mutta mä en voinut matkustella, ostaa sellasta ruokaa mitä halusin, lasten kaikki kamat piti metsästään kirpparilta jne. Niinpä mä hankin paremman koulutuksen. Ennen piti miettiä 25 euron heräteostosta, nyt menee kipuraja jossain 250 eurossa. Työpaikalla on etuja, joista ennen sai vain unelmoida ja elämä kaiken kaikkiaan on mukavampaa ja helpompaa, eikä tartte olla töissä iltaisin tai viikonloppuisin.
Ai kun mä ilahduin tästä kirjoituksesta.
Näinhän homman pitäisikin toimia. Maksetaan aivan minimi tuet niille, jotka ei viitti tehdä mitään. Ne jotka haluaa siitä nostaa elintasoaan, ottaa vastaan pienipalkkaisiakin hommia. Osa tyytyy sitten elämään sillä pikkuruisella tuella (siis nykyisestä leikattava rankasti), ja osa nostaa siitä elintasoaan pienipalkkasella duunilla. Siitä porukasta joka menee pienipalkkaseen duuniin, niin osa tyytyy siihen elintasoon, osa haluaa nostaa sitä ja etenee uralla tai opiskelee lisää/uuden ammatin. Ja menee kohti parempipalkkaisia töitä.
Näin sen pitää mennä.
Eikä vassarityyliin, että osa-aikasiivoojalle ja kirurgille pitää maksaa ihan sama liksa että olis tasapuolista.
Nyt maksetaan jo aivan minimituet niille, jotla eivät viitti tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset haluavat isoa palkkaa kevyesti ja helpolla.
Suomalaiset eivät halua, ja suurin osa ei kykenekkään oikeaan ruumiilliseen työhön.
Meidän kylällä minä olen viimeisiä aito suomalaisia manu metsureita.
Virolaisia ja puolalaisia tuntuu nyt metsissä sahailevan käsin, samalla kun suomalaiset nuoret hakeutuvat istumatyöhön moto ym. konekuskeiksi.
Surullinen kehitys josta seuraa jo pitempään nähty suomalaisten kunnon romahdus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsyy alkuperäiseen kysymykseen on se, että ei sellaista pienipalkkaista työtä kannata missään tapauksessa ottaa vastaan.
Jos saat erilaisia tukia työttömänä vaikka 1000€ kuussa nettona, niin miksi ihneessä ottaisit vastaan joko kokoaikaisen työn jossa palkka vaikka 1500€ kuussa ja siitä verot pois => käteen jää ehkä 1200-1300 kuussa ja tuet loppuu siihen? Eli teet vähintään 8h töitä päivässä vs vietät vapaata kaikki päivät ja käteen jää about sama?
Tai ottaisit satunnaisia keikkoja vastaan ja tienaisit niillä vaikka 400€ kuussa, ja sitten menetät sen saman summan tai vielä enemmän niitä tukia?
Tämä nykyinen tukisysteemi ohjaa välttämään pienipalkkaisia töitä. Homma pitäisi rakentaa uudestaan niin, että kaiken työn vastaanottaminen on aina selvästi kannustavampaa kun nostaa tukia.
Tähän on varmaan verotuksellisia ja palkkaamista helpottavia keinoja, mutta kyllä yksi merkittävä rakenneuudistus on tukien raju leikkaaminen. Se pakottaa töihin. Ja se on oikein, ei työttömänä olemisen pidä olla mikään ihnisoikeus ja ideologinen valinta. Paitsi tietty siinä tilanteessa että on itse säästänyt ja pystyy elättämään itsensä.
Tukien raju leikkaaminen tarkoittaisi sitä, että jos nyt tuet on mitoitettu niin, että niillä saa niukan peruselintason, leikkaamisen jälkeen tuet mitoitettaisiin niin, että ne eivät riitä edes välttämättömyyksiin. Toinen vaihtoehto on se, että lääkkeitä, lasten harrastuksia tai muuta harkinnanvaraista ei enää myönnettäisi, eli sitten ihmisiä "kannustettaisiin" töihin sillä, että muuten jää ilman lääkkeitä ja kuolee, ja kiristettäisiin köyhiä lapsiperheitä lasten syrjäytymisellä - josksu lasten kuolemallakin, jos ne lääkkeet evättäisiin tukiasiakkailta.
Jotain tällaistako mietit?
Olen eri, mutta esimerkiksi lääkkeitten suhteen voi tehdä kyllä aika helposti jonkin erillisen ratkaisun. Silti, minusta toimeentulotuesta ei ole varaa leikata yhtään, vaan se voisi olla jopa vähän isompikin. Sen sijaan asumistuki pitäisi lakkauttaa ihan kokonaan, ei tietenkään kertarysäyksellä, mutta asumistuki on suurin pahis, joka vääristää kilpailua, pitää vuokrat korkeina ja luo kannustinloukkuja.
Itse asiassa asumistukea saa täällä Hkissä maksimissaan n. 450 euroa. Eli jos vuokrasi on 900 e, saat siitä puolet. Se mikä pitää vuokrat korkeana on täydentävä toimeentulotuki, joka maksaa tuon erotuksen. Toki jos vuokra on noin korkea, sinua painostetaan muuttamaan halvempaan.
Täydentävää tpoimeentulotukea? Olin työttömänä nuorempana enkä todellakaan saanut mitään täydentävää toimeentulotukea vuokranmaksuun. En myöskään silmälaseihin, vaikka en nähnyt vanhoilla.
En minäkään ole koskaan saanut toimeentulotukea. Kyse on siitä, että tt-tuen ja asumistuen (maksimissaan n. 1100 e) ja vuokranmaksun jälkeen, käteen jää yleensä pk seudulla n. 200-300 euroa/kk, ja koska rahaa lakisääteisesti pitää jäädä käteen n. 500 euroa, ihminen saa tuon erotuksen toimeentulotukena. Asumistuen laskeminen ei tällöin vaikuta tukien yhteenlaskettuun tasoon. Ihminen saa vaan vähän enemmän toimeentulotukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä halusin enemmän palkkaa. Kyllä mä elin sillä pienelläkin palkalla (netto noin 1500 euroa) ja sain maksettua asuntolainaa, mutta mä en voinut matkustella, ostaa sellasta ruokaa mitä halusin, lasten kaikki kamat piti metsästään kirpparilta jne. Niinpä mä hankin paremman koulutuksen. Ennen piti miettiä 25 euron heräteostosta, nyt menee kipuraja jossain 250 eurossa. Työpaikalla on etuja, joista ennen sai vain unelmoida ja elämä kaiken kaikkiaan on mukavampaa ja helpompaa, eikä tartte olla töissä iltaisin tai viikonloppuisin.
Ai kun mä ilahduin tästä kirjoituksesta.
Näinhän homman pitäisikin toimia. Maksetaan aivan minimi tuet niille, jotka ei viitti tehdä mitään. Ne jotka haluaa siitä nostaa elintasoaan, ottaa vastaan pienipalkkaisiakin hommia. Osa tyytyy sitten elämään sillä pikkuruisella tuella (siis nykyisestä leikattava rankasti), ja osa nostaa siitä elintasoaan pienipalkkasella duunilla. Siitä porukasta joka menee pienipalkkaseen duuniin, niin osa tyytyy siihen elintasoon, osa haluaa nostaa sitä ja etenee uralla tai opiskelee lisää/uuden ammatin. Ja menee kohti parempipalkkaisia töitä.
Näin sen pitää mennä.
Eikä vassarityyliin, että osa-aikasiivoojalle ja kirurgille pitää maksaa ihan sama liksa että olis tasapuolista.
Nyt maksetaan jo aivan minimituet niille, jotla eivät viitti tehdä mitään.
Siis reilusti allekkin, tästä todisteena Eu,n useat huomautukset suomelle minimi työttömyys korvauksen kohtuuttoman alhaisesta tasosta. Tiesittekö että ruotsi ja tanska maksaa lähes tonnin, norja reilusti ylikin ilman työnhaku pakkoa ja muuta ihmisarvoa loukkaavaa kohtelua 9e velvoite töineen.
90 000 työtöntä on aktivoituna.
Olin muutamia vuosia siivoojana ja voin kertoa miksi en jäänyt alalle. Työ itsessään oli ihan leppoisaa ja mukavaa vaikka en ollut koulutettu alalle ja ei ollut erikoisosaamista.
Vaikka tein sovitut työt niin viikoittain sain kuulla vi--uilua ja suorastaan kiusaamista asiakasyhtiön työtekijoiltä. Valittivat myös pikkuasioista pomolleni, joka antoi pa-kan valua suoraan työntekijöiden niskaan. Valituksen takia työtehtäviä muutettiin ja lisättiin jatkuvasti, mutta tämä ei kuitenkaan näkynyt palkassa. Lisät olivat mitättömät vaikka työaikojen takia ei oikeastaan jäänyt aikaa muuhun elämiseen. Elämä oli kädestä suuhun elämistä ja jos puolisolta loppui työt niin oltiin aina pulassa ja sai tapella Kelan kanssa. Ei ollut varaa hankkia autoa, lemmikkiä, lapsia tai asuntolainaa. Tuo elintaso ei mielestäni ole liikaa vaadittu, kun se on vanhemmillenikin ollut mahdollista.
Nyt neljä vuotta myöhemmin olen farmaseutti ja saan taulukkopalkkaa. On varaa autoon, lemmikkiin, lapsiin ja jopa jää säästöön tulevaa asuntolainaa varten. Puolison työpaikan vaihtumiset ei stressaa. Pomokin on täysjärkinen, palkka on oikein laskettu, saan liikuntaseteleitä ja joulubonuksen eikä kukaan kohtele minua enää huonosti.
Veli, tämä on asiaa. Meitä samanmielisiä on paljon. On opettajia, sossuja, pappejakin joukossa. Ei kerta kaikkiaan viitsi enää katsella tätä loputonta toisten lompakolla elelyä. Kehdataan vielä lisää vaatia, kaikenmaailman perustuloja. Äänestettiin kokoomusta.