Perinnötkin menee jatkossa hoitomaksuihin
Olen järkyttynyt. Isäni on hoidossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelutalossa. Aikaisemmin hoitomaksu määräytyi niin, että eläkkeestä piti jäädä pieni summa ihmiselle käyttövaraa, esim. puhelin- ja parturikuluja varten. Muistaakseni summa oli n. 150 €.
Eipä ole näin enää. Hoitomaksuun voi mennä koko eläke, jos tilillä on yli 4000 euroa. Isäni on saanut äidiltään pienen perinnön, n. 20 000 euroa. Nyt siis tämä ei nauti mitään suojaa, vaan hyvinvointivaltio syö sen omiin kuluihinsa. Eipä mummi olisi säästänyt, jos olisi tämän tiennyt. Isän hoitokulut on tosiaan yli hänen eläkkeen, ja mitään alennusta niihin ei voi saada, koska hänellä on tilillä nyt noita "säästöjä". Isäni on vasta 71-vuotias ja hoitokodissa aivovamman vuoksi. Hänen kohdallaan ei ole siis kyse tyypillisestä palveluasumisesta, joka kestää vain 2-3 vuotta, vaan voi kestää jopa esim. 20 vuotta. Säästöillään hän pystyisi tekemään pieniä matkoja ja siten hyödyntää perintöään.
Pitääkö tässä nyt sitten nostaa isän tililtä 16 000 "piirongin laatikkoon" vai siirtää tili ulkomaille? Tämä on hullua. Auttakaa.
Kommentit (867)
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhushoivan pitäisi olla samanhintaista kaikille. Siis julkisen. Jos jotkut saa ilmaiseksi ja joiltain menee rahat, se on väärin.
Sitten kaikilla pitää olla samat tulot.
Tulot ovat kykyjen mukaan. Kaikista tuloista maksetaan veroa, joilla järjestetään yhteiskunnan palveluita, myös vanhuspalveluita. Rikas on maksanut veroja elinaikanaan moninkertaisesti ja elättänyt köyhiä.
Eihän ne ole kykyjen mukaan vaan sattuman. Jos on heikot älylliset lahjat, sille ei voi mitään, mutta Suomessa älyllinen jakauma on hyvinkin tasainen, ja pienet psosenttiosuudet sekä jakauman ylä- että alapäässä. Enemmän vaikuttaa se, missä ympäristössä elää ja miten kasvatetaan, millaisen arvomaailman kohtaa.
Itse päätin jo nuorena, että luen lukiossa niin ahkerasti, että varmasti saa yliopistotasoisen koulutuksen. Toiko se tulosta? Osittain. En päässyt opiskelemaan sitä, mitä halusin, mutta maisterin paperit tuli. Sen jälkeen alkoi pätkätyöt, projektit, taistelu omasta paikasta työmarkkinoilla, uupumus, kivut ja muutto maalle. Diagnosoitiin keskivaikea masennus, johon söin lääkkeitä turhaan. Vasta kun kokeiltu monta lääkettä, lääkäri pohti, olisiko kipujen ja loputtoman väsymyksen syy jokin muu sairaus. Uupumuksen juurisyy olikin fyysinen, krooninen sairaus, jota on hoidettu nyt 15 vuotta.
Tälläkin hetkellä olen kuukauden sairauslomalla. Vakituista työtä ei ole ja tuskin tällä työhistorialla saan. Mitäpä se auttaa selittää, että olen täysin työkykyinen 75-85% työpäivistä vuodesta ja jokaisessa työhöntulotarkastuksessa lääkäri todennut soveltuvaksi työhön terveyden puolesta. Työura on ollut pätkittäinen ja voi jäädä lyhyeksi. Nyt on tulotaso taas sellainen, että pystyy elämään, mutta on ollut aikoja, jolloin hain diakonilta maksaria ruokakauppaan, kun en ollut syönyt moneen päivään. Ennemmin kuitenkin asun ja että katto pään päällä ja saan välttämättömät lääkkeet apteekista ja jos rahat loppuu, olen sitten ollut vaikka syömättä.
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Sinun olisi kuulunut edunvalvojana hakea hänelle asumistukea. Sitä saa Kelalta.
Vierailija kirjoitti:
Minun omaiseni on
hoivakodissa.
Vuokra asunnosta on 758€/kk.
Hoiva maksaa 176€/vrk. Plus lääkkeet, plus hoivakodin ostamat palvelut kuten hieronta, jalkahoito ja parturi jne. Hoivaan on haettu palveluseteliä.
Tämä vanhus maksaa eläkkeestään ja säästöistään.
Hän saa hyvää hoitoa.
Minun omaiseni maksaa huoneesta 775,-€/kk ja hoidosta 910,-€/kk. Plus lääkkeet, usein diabeetikon jalkahoito, vaatteet, hammashoito jne. Avustan omasta eläkkeestäni lisää "lainaamalla" rahaa. Itse joudun pihistelemään omassa elämässäni.
Vaimo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun omaiseni on
hoivakodissa.
Vuokra asunnosta on 758€/kk.
Hoiva maksaa 176€/vrk. Plus lääkkeet, plus hoivakodin ostamat palvelut kuten hieronta, jalkahoito ja parturi jne. Hoivaan on haettu palveluseteliä.
Tämä vanhus maksaa eläkkeestään ja säästöistään.
Hän saa hyvää hoitoa.Minun omaiseni maksaa huoneesta 775,-€/kk ja hoidosta 910,-€/kk. Plus lääkkeet, usein diabeetikon jalkahoito, vaatteet, hammashoito jne. Avustan omasta eläkkeestäni lisää "lainaamalla" rahaa. Itse joudun pihistelemään omassa elämässäni.
Lääkkeet pitää vähentää tuloista hoitomaksua määrättäessä. Selvittäisin myös sen, voiko diabeetikolla vähentää jalkahoidot. Pitäisin sitä todennäköisenä. Mutta ennen kaikkea hoida kuntoon se, että omistamasi vuokra-asunnon vuokrasta ei oteta osaa hoitomaksuun.
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734#P10c
10 c § 3. mom.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seuraavasti:
1) omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut viimeisten kuuden kuukauden ajalta;
2) vuokra-asunnon vuokra ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 52 §:ssä tarkoitetulta vuokralaisen irtisanomisajalta;
3) asumisoikeusasunnon asumisoikeusasunnoista annetun lain (393/2021) 32 §:ssä tarkoitettu käyttövastike ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut kolmelta kuukaudelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920734#P10c
10 c § 3. mom.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tuloista vähennetään asiakkaan todelliset asumismenot ennen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, pitkäaikaiseen perhehoitoon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä seuraavasti:
1) omistusasunnosta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut viimeisten kuuden kuukauden ajalta;
2) vuokra-asunnon vuokra ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 52 §:ssä tarkoitetulta vuokralaisen irtisanomisajalta;
3) asumisoikeusasunnon asumisoikeusasunnoista annetun lain (393/2021) 32 §:ssä tarkoitettu käyttövastike ja muut asumisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut kolmelta kuukaudelta.
Ja jos et ymmärrä tämän merkitystä, niin hae ihmeessä omaisellesi edunvalvojaa maistraatista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Sinun olisi kuulunut edunvalvojana hakea hänelle asumistukea. Sitä saa Kelalta.
Mutta jos hänellä on omaisuutta lasketaan se tuloiksi ja asumistuki jää saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Sinun olisi kuulunut edunvalvojana hakea hänelle asumistukea. Sitä saa Kelalta.
Mutta jos hänellä on omaisuutta lasketaan se tuloiksi ja asumistuki jää saamatta.
Ap:n mukaan hänen isällään ei ole omaisuutta muuta kuin noin 20 000 € tilillä. Se vähentää yksin asuvalla eläkeläisellä eläkkeensaajan asumistukea alle 20 €/kk. Ja ei sitäkään, jos tuo 20 000 € on tilin tarkka saldo.
Vierailija kirjoitti:
Olette törkeitä. Hoivakodissa olevan vanhuksen rahat ovat hänen rahojaan ja ne kuuluukin käyttää hänen mahdollisimman hyvään hoivaamaan. Ei ne rahat ole perikunnan. Jos on noin ahne perinnölle, niin ainahan voi otta vanhuksen pois hoivakodissa ja ryhtyä omaishoitajiksi. Ällöttää tuollaiset läheisensä kuolemaa ja omaisuutta kärkkyvät luopiot.
Mutta eihän enempi maksaminen tee hoidosta yhtään parempaa. Ja muutenkin, hoivan pitäisi olla mahdollisimman hyvää myös niille maksukyvyttömille vanhuksille.
Tilanteen voi välttää ottamalla yhteyttä lakiasiantoimistoon ja toimimalla ajoissa ja suunnitelmallisesti. Vanhus voi lahjoittaa joko ennakkoperintönä tai testamentilla kaiken omaisuutensa lapsille, muille sukulaisille, ystäville tai vaikka haluamalleen hyväntekeväisyysjärjestölle.
Jokainen vanhus saa jotain eläkettä. Jos vanhus on rahaton ja varaton, niin Kela ja yhteiskunta maksaa vanhuksen hoidon palvelutalossa tai hoitokodissa. Jos vanhuksella on tässä vaiheessa rahaa pankkitilillä ja kiinteää omaisuutta - esimerkiksi omistusasunto, kesämökki, maatila, metsätila tai sijoitusasunto - niin vanhuksen pankkitalletukset ja säätöt otetaan hoitomaksuihin. Myös kiinteä omaisuus myydään ja otetaan hoitomaksuihin!
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus on rahaton ja varaton, niin Kela ja yhteiskunta maksaa vanhuksen hoidon palvelutalossa tai hoitokodissa. Jos vanhuksella on tässä vaiheessa rahaa pankkitilillä ja kiinteää omaisuutta - esimerkiksi omistusasunto, kesämökki, maatila, metsätila tai sijoitusasunto - niin vanhuksen pankkitalletukset ja säätöt otetaan hoitomaksuihin. Myös kiinteä omaisuus myydään ja otetaan hoitomaksuihin!
Miksi valehtelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhushoivan pitäisi olla samanhintaista kaikille. Siis julkisen. Jos jotkut saa ilmaiseksi ja joiltain menee rahat, se on väärin.
Sitten kaikilla pitää olla samat tulot.
Tulot ovat kykyjen mukaan. Kaikista tuloista maksetaan veroa, joilla järjestetään yhteiskunnan palveluita, myös vanhuspalveluita. Rikas on maksanut veroja elinaikanaan moninkertaisesti ja elättänyt köyhiä.
Eihän ne ole kykyjen mukaan vaan sattuman. Jos on heikot älylliset lahjat, sille ei voi mitään, mutta Suomessa älyllinen jakauma on hyvinkin tasainen, ja pienet psosenttiosuudet sekä jakauman ylä- että alapäässä. Enemmän vaikuttaa se, missä ympäristössä elää ja miten kasvatetaan, millaisen arvomaailman kohtaa.
Itse päätin jo nuorena, että luen lukiossa niin ahkerasti, että varmasti saa yliopistotasoisen koulutuksen. Toiko se tulosta? Osittain. En päässyt opiskelemaan sitä, mitä halusin, mutta maisterin paperit tuli. Sen jälkeen alkoi pätkätyöt, projektit, taistelu omasta paikasta työmarkkinoilla, uupumus, kivut ja muutto maalle. Diagnosoitiin keskivaikea masennus, johon söin lääkkeitä turhaan. Vasta kun kokeiltu monta lääkettä, lääkäri pohti, olisiko kipujen ja loputtoman väsymyksen syy jokin muu sairaus. Uupumuksen juurisyy olikin fyysinen, krooninen sairaus, jota on hoidettu nyt 15 vuotta.
Tälläkin hetkellä olen kuukauden sairauslomalla. Vakituista työtä ei ole ja tuskin tällä työhistorialla saan. Mitäpä se auttaa selittää, että olen täysin työkykyinen 75-85% työpäivistä vuodesta ja jokaisessa työhöntulotarkastuksessa lääkäri todennut soveltuvaksi työhön terveyden puolesta. Työura on ollut pätkittäinen ja voi jäädä lyhyeksi. Nyt on tulotaso taas sellainen, että pystyy elämään, mutta on ollut aikoja, jolloin hain diakonilta maksaria ruokakauppaan, kun en ollut syönyt moneen päivään. Ennemmin kuitenkin asun ja että katto pään päällä ja saan välttämättömät lääkkeet apteekista ja jos rahat loppuu, olen sitten ollut vaikka syömättä.
Tietenkin menee kykyjen mukaan. Todistat itse juuri siitä. Sinulla ei ole työkykyä, joten tietenkin se näkyy tuloissasi.
Vierailija kirjoitti:
Perintöä ei tarvitse jättää jälkeläisille. Jokainen ansaitkoon ja käyttäköön omat rahansa itseensä.
Ei tarvitse, mutta voin lyödä vetoa, että JOKAINEN, joka välittää lapsistaan, haluaa jättää heille perintöä. Sehän on ihan selvä. Itsellä aikaa eläkeläiseksi, mutta mietin jo nyt, että kunpa lapsille jäisi mahdollisimman paljon perintöä, jotta elämä olisi heille helpompaa.
Kyllä niitä murheita ehtii saamaan muutenkin, olisi edes siitä sitten heille hiukan apuja.
Vaimo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun omaiseni on
hoivakodissa.
Vuokra asunnosta on 758€/kk.
Hoiva maksaa 176€/vrk. Plus lääkkeet, plus hoivakodin ostamat palvelut kuten hieronta, jalkahoito ja parturi jne. Hoivaan on haettu palveluseteliä.
Tämä vanhus maksaa eläkkeestään ja säästöistään.
Hän saa hyvää hoitoa.Minun omaiseni maksaa huoneesta 775,-€/kk ja hoidosta 910,-€/kk. Plus lääkkeet, usein diabeetikon jalkahoito, vaatteet, hammashoito jne. Avustan omasta eläkkeestäni lisää "lainaamalla" rahaa. Itse joudun pihistelemään omassa elämässäni.
Eeeei, tuo on kyllä hauska tarina. Jokainen pienituloinen saa asumistukea, ei varmasti maksa vuokraa 775 euroa yhdestä huoneesta. Entäs eläkkeensaajan hoitotuki? Hän saa sitäkin, kaikki paljon hoitoa tarvitsevat ovat siihen oikeutettuja minusta haiskahtaa tässä valehtelu tai sitten omainen käyttää sinua taloudellisesti hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Sinun olisi kuulunut edunvalvojana hakea hänelle asumistukea. Sitä saa Kelalta.
Niinpä! Tässä ei taas kerrota, onko asianmukaisesti haettu asumistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki Kelasta. Edunvalvojalla on lakisääteinen velvoite hakea ne etuudet. Ne arvioidaan joka tapauksessa tuloksi, vaikkei niitä hakisi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut tätä soopaa lukea kuin yhden sivun, mutta tässä faktaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen maksuista ihan virallisilta sivuilta ja mitään omaisuutta ei edelleenkään oteta vaan tuloista:
"
Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen
Pitkäaikaisesta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta peritään asiakkaan tuloihin perustuva asiakasmaksu. Asiakasmaksu on 85 % asiakkaan nettokuukausituloista, joista on tehty vähennykset. Asiakkaan käyttöön jää kuukausittain käyttövara, joka on 15 % nettotuloista, kuitenkin vähintään 167 euroa kuukaudessa.
Mikäli asiakas on välittömästi ennen palvelun alkamista asunut yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, asiakasmaksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen nettokuukausitulojen perusteella. Tällöin maksu on 42,5 % yhteenlasketuista nettokuukausituloista, joista on tehty säädetyt vähennykset.
Yhteisöllinen asuminen ikääntyneille
Ikääntyneiden yhteisöllisessä asumisessa, jossa asiakas saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, maksut peritään säännöllisen kotihoidon maksuperusteiden mukaisesti. Lisäksi peritään maksut aterioista, tukipalveluista ja vuokrasta.
Ateriapaketti: 430 euroa / kk
Yksittäiset ateriat:
Aamiainen 1,60 euroa
Lounas 6,20 euroa
Päiväkahvi 1,20 euroa
Päivällinen 6,20 euroa
Iltapala 1,60 euroa
Tukipalvelumaksu:
siivous 30 euroa / kk
vaatehuolto 36 euroa / kk"
AP täällä. Kyllä häneltä velotetaan tuon listan mukaisesti, mutta sen lisäksi yli 900 €/kk "hoidosta", jota on noin 40 tuntia kuukaudessa, ja asumisesta vuokra yli 800 €, ja lääkkeistä se omavastuu eli noin 60 €.
AP edelleen. Pitääpä selvittää tuokin asia, että miksi hänen maksuja ei lasketa vammaispalvelulain mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP täällä päivittää tilannetta. Löysin maksupäätöksestä virheen. Omaiseni on siis ollut aiemmin ns. tavallisessa palveluasumisessa Attendolla. Sama paikka edelleen, mutta nyt hyvinvointialueen myötä termi on muutettu "yhteisölliseksi asumiseksi". Fine. Laki viime elokuulta sanoo:
10 g § (26.8.2022/791)
Tuloista tehtävät vähennykset jatkuvassa ja säännöllisessä kotona annettavassa palvelussa
Ennen kuin 10 e §:ssä tarkoitettu maksu määrätään, 10 f §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön kuukausituloista on vähennettävä 10 c §:n 1 momentissa säädetyt menot. Kun asiakas, jolla on asuinkäytössään 10 c §:n 3 momentissa tarkoitettu asunto, siirtyy sosiaalihuoltolain 21 a §:ssä tarkoitettuun tuettuun asumiseen tai 21 b §:ssä tarkoitettuun yhteisölliseen asumiseen, jossa hän saa jatkuvaa ja säännöllistä kotona annettavaa palvelua, on 10 e §:ssä tarkoitettua maksua määrättäessä asiakkaan tuloista vähennettävä lisäksi 10 c §:n 3 momentissa tarkoitetut todelliset asumismenot.
Omaiseni maksupäätöksessä EI ole vähennetty asumismenoja. Hän maksaa Attendolle vuokraa yli 800 €. Soitin tästä maksupäätöksestä sihteerille, ja hän sanoi, että "näin nämä maksut on meillä tehty". Hän lupasi olla myöhemmin yhteydessä ja antaa ostopalvelupäällikön yhteystiedot. (Vähän erikoista sekin, että hänellä ei ollut niitä siitä suoralta kädeltä antaa.)
Oman laskelmani mukaan asumiskulujen huomioiminen tekee maksusta ns. "järkevän", eli se jää alle hänen kk-tulojen. Eli on tässä sentään joku järki laissa. Kunhan sitten vielä saa hyvinvointialueen noudattamaan lakia. Tämä siis Länsi-Uudellamaalla.
Sinun olisi kuulunut edunvalvojana hakea hänelle asumistukea. Sitä saa Kelalta.
Niinpä! Tässä ei taas kerrota, onko asianmukaisesti haettu asumistuki ja eläkkeensaajan hoitotuki Kelasta. Edunvalvojalla on lakisääteinen velvoite hakea ne etuudet. Ne arvioidaan joka tapauksessa tuloksi, vaikkei niitä hakisi.
Hän saa Kelan hoitotukea 170 €/kk mutta ei asumistukea. Silti asiakasmaksut menee nettotulojen yli.
39 sivua pitkä ketju aiheena se, että omaisuus menee hoitomaksuihin.
Ja ei kuitenkaan mene. Vain omaisuuden tuotto.
Eikö vain?