Lue keskustelun säännöt.
Perinnötkin menee jatkossa hoitomaksuihin
26.04.2023 |
Olen järkyttynyt. Isäni on hoidossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelutalossa. Aikaisemmin hoitomaksu määräytyi niin, että eläkkeestä piti jäädä pieni summa ihmiselle käyttövaraa, esim. puhelin- ja parturikuluja varten. Muistaakseni summa oli n. 150 €.
Eipä ole näin enää. Hoitomaksuun voi mennä koko eläke, jos tilillä on yli 4000 euroa. Isäni on saanut äidiltään pienen perinnön, n. 20 000 euroa. Nyt siis tämä ei nauti mitään suojaa, vaan hyvinvointivaltio syö sen omiin kuluihinsa. Eipä mummi olisi säästänyt, jos olisi tämän tiennyt. Isän hoitokulut on tosiaan yli hänen eläkkeen, ja mitään alennusta niihin ei voi saada, koska hänellä on tilillä nyt noita "säästöjä". Isäni on vasta 71-vuotias ja hoitokodissa aivovamman vuoksi. Hänen kohdallaan ei ole siis kyse tyypillisestä palveluasumisesta, joka kestää vain 2-3 vuotta, vaan voi kestää jopa esim. 20 vuotta. Säästöillään hän pystyisi tekemään pieniä matkoja ja siten hyödyntää perintöään.
Pitääkö tässä nyt sitten nostaa isän tililtä 16 000 "piirongin laatikkoon" vai siirtää tili ulkomaille? Tämä on hullua. Auttakaa.
Kommentit (867)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on ollut noin, kuin ap. kertoi, jos kysymys on hoivakodista, jossa vanhus ostaa palveluita tarpeen mukaan. Näin oli jo 90-luvulla mummillani.
Hoitomaksu määrääntyy tulojen mukaan vain, jos vanhuksella on pitk.aikainen vuodeosastopaikka eli tarvitsee lääketiett.hoitoa 24/7. Siinä hoitomaksu on 85% ja 15% jää potilaan omaan käyttöön.
Termit voivat tässä mennä vähän eri kirjoittajilla sekaisin. Tuo mitä sinä kuvaat on tuettua palveluasumista. Hoivakodeiksi kutsutaan yleensä juuri sitä ympärivuorokautisen hoivan laitoksia. Mutta näissä on tiettyä häilyvyyttä ja sekavuutta.
On tosiaan sekavuutta, mutta kyllä se koti viittaa vuokralla asumiseen, että asukas kuuluu kotirauhan piiriin toisin kuin laitoksessa missä hoitohenkilökunta saa tulla katsomaan vointia lupaa kysymättä. Yleensä niissä vuokrasopimuksissa annetaan lupa sitten erikseen että milloin saa henkilökunta tulla ja voiko käyttää omia avaimia siihen.
Ei läheskään aina. Esim. oma isäni on laitoshoidossa mutta kyllä sen yksikön nimessä on edelleen sana "koti" ja hoivakodista puhutaan.
Nuo mitä kuvaat ovat usein taas jotain "senorikoteja" joka on melko tavallinen kerrostalo sillä erotuksella että on yhteistiloja ja ruokailumahdollisuuksia yms.
Hoitomaksu määräytyy tämän jaottelun perusteella, joko laitoksessa tai vuokralla. Normaalista vuokralla asumisesta eroaa juuri siinä että järjestäjä vaatii hyväksymään lisäehdot esimerkiksi siihen henkilöstön pääsyyn kuin myös maksuun kuuluvien palvelujen sisältymiseen, esimerkiksi siivous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummullani on tämä tilanne joten hänen omaisuutensa meni ennakkoperintönä tyttärilleen jo tässä vaiheessa.
Isäni kohdalla tämä ei ole mahdollista, sillä olen hänen edunvalvojansa ja minun tehtäväni on huolehtia, että hän itse hyötyy rahoistaan, ei perilliset.
Siirrä rahat sijoituksiin ja vastaaviin jotka eivät ole suoraan käteistä. Se on myös isäsi edun mukaista.
Okei, tämä kuulostaa mahdollisesti järkevältä. Eli sijoitukset ei sitten näy tietenkään pankkitileissä. En ole koskaan itse sijoittanut joten asia on minulle sen puoleen vieras.
Edunvalvojan pitää silti kyetä näyttämään, että hän on hoitanut avustettavan raha-asioita lain mukaan. Ei sekään ole oikein, että varallisuutta omaavat alkavat tuhlata tai "hukata" rahojaan, jotta ei tarvitsisi maksaa hoidosta. Kuka sen hoidon sitten kustantaa? Pienituloiset työssäkäyvät veronmaksajatko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on ollut noin, kuin ap. kertoi, jos kysymys on hoivakodista, jossa vanhus ostaa palveluita tarpeen mukaan. Näin oli jo 90-luvulla mummillani.
Hoitomaksu määrääntyy tulojen mukaan vain, jos vanhuksella on pitk.aikainen vuodeosastopaikka eli tarvitsee lääketiett.hoitoa 24/7. Siinä hoitomaksu on 85% ja 15% jää potilaan omaan käyttöön.
Termit voivat tässä mennä vähän eri kirjoittajilla sekaisin. Tuo mitä sinä kuvaat on tuettua palveluasumista. Hoivakodeiksi kutsutaan yleensä juuri sitä ympärivuorokautisen hoivan laitoksia. Mutta näissä on tiettyä häilyvyyttä ja sekavuutta.
On tosiaan sekavuutta, mutta kyllä se koti viittaa vuokralla asumiseen, että asukas kuuluu kotirauhan piiriin toisin kuin laitoksessa missä hoitohenkilökunta saa tulla katsomaan vointia lupaa kysymättä. Yleensä niissä vuokrasopimuksissa annetaan lupa sitten erikseen että milloin saa henkilökunta tulla ja voiko käyttää omia avaimia siihen.
Ei läheskään aina. Esim. oma isäni on laitoshoidossa mutta kyllä sen yksikön nimessä on edelleen sana "koti" ja hoivakodista puhutaan.
Nuo mitä kuvaat ovat usein taas jotain "senorikoteja" joka on melko tavallinen kerrostalo sillä erotuksella että on yhteistiloja ja ruokailumahdollisuuksia yms.
Hoitomaksu määräytyy tämän jaottelun perusteella, joko laitoksessa tai vuokralla. Normaalista vuokralla asumisesta eroaa juuri siinä että järjestäjä vaatii hyväksymään lisäehdot esimerkiksi siihen henkilöstön pääsyyn kuin myös maksuun kuuluvien palvelujen sisältymiseen, esimerkiksi siivous.
Noissa on myös se iso ero että siihen omaan vuokrattuun asuntoon muutetaan vapaaehtoisesti, laitokseen mennään kun ei yksinkertaisesti enää pärjätä missään muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on ollut noin, kuin ap. kertoi, jos kysymys on hoivakodista, jossa vanhus ostaa palveluita tarpeen mukaan. Näin oli jo 90-luvulla mummillani.
Hoitomaksu määrääntyy tulojen mukaan vain, jos vanhuksella on pitk.aikainen vuodeosastopaikka eli tarvitsee lääketiett.hoitoa 24/7. Siinä hoitomaksu on 85% ja 15% jää potilaan omaan käyttöön.
Termit voivat tässä mennä vähän eri kirjoittajilla sekaisin. Tuo mitä sinä kuvaat on tuettua palveluasumista. Hoivakodeiksi kutsutaan yleensä juuri sitä ympärivuorokautisen hoivan laitoksia. Mutta näissä on tiettyä häilyvyyttä ja sekavuutta.
On tosiaan sekavuutta, mutta kyllä se koti viittaa vuokralla asumiseen, että asukas kuuluu kotirauhan piiriin toisin kuin laitoksessa missä hoitohenkilökunta saa tulla katsomaan vointia lupaa kysymättä. Yleensä niissä vuokrasopimuksissa annetaan lupa sitten erikseen että milloin saa henkilökunta tulla ja voiko käyttää omia avaimia siihen.
Ei läheskään aina. Esim. oma isäni on laitoshoidossa mutta kyllä sen yksikön nimessä on edelleen sana "koti" ja hoivakodista puhutaan.
Nuo mitä kuvaat ovat usein taas jotain "senorikoteja" joka on melko tavallinen kerrostalo sillä erotuksella että on yhteistiloja ja ruokailumahdollisuuksia yms.
Hoitomaksu määräytyy tämän jaottelun perusteella, joko laitoksessa tai vuokralla. Normaalista vuokralla asumisesta eroaa juuri siinä että järjestäjä vaatii hyväksymään lisäehdot esimerkiksi siihen henkilöstön pääsyyn kuin myös maksuun kuuluvien palvelujen sisältymiseen, esimerkiksi siivous.
Noissa on myös se iso ero että siihen omaan vuokrattuun asuntoon muutetaan vapaaehtoisesti, laitokseen mennään kun ei yksinkertaisesti enää pärjätä missään muualla.
Sen vuoksi puhutaan kodinomaisesta asumisesta, että asukkailla on kuitenkin jonkinasteinen määräysvalta siihen ja periaatteessa lailla turvattu kotirauha myös tällöin, sitten laitoksessa ollaan kokonaan hoitopaikan määräysten alaisuudessa kuten konsanaan vaikkapa sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on ollut noin, kuin ap. kertoi, jos kysymys on hoivakodista, jossa vanhus ostaa palveluita tarpeen mukaan. Näin oli jo 90-luvulla mummillani.
Hoitomaksu määrääntyy tulojen mukaan vain, jos vanhuksella on pitk.aikainen vuodeosastopaikka eli tarvitsee lääketiett.hoitoa 24/7. Siinä hoitomaksu on 85% ja 15% jää potilaan omaan käyttöön.
Termit voivat tässä mennä vähän eri kirjoittajilla sekaisin. Tuo mitä sinä kuvaat on tuettua palveluasumista. Hoivakodeiksi kutsutaan yleensä juuri sitä ympärivuorokautisen hoivan laitoksia. Mutta näissä on tiettyä häilyvyyttä ja sekavuutta.
On tosiaan sekavuutta, mutta kyllä se koti viittaa vuokralla asumiseen, että asukas kuuluu kotirauhan piiriin toisin kuin laitoksessa missä hoitohenkilökunta saa tulla katsomaan vointia lupaa kysymättä. Yleensä niissä vuokrasopimuksissa annetaan lupa sitten erikseen että milloin saa henkilökunta tulla ja voiko käyttää omia avaimia siihen.
Ei läheskään aina. Esim. oma isäni on laitoshoidossa mutta kyllä sen yksikön nimessä on edelleen sana "koti" ja hoivakodista puhutaan.
Nuo mitä kuvaat ovat usein taas jotain "senorikoteja" joka on melko tavallinen kerrostalo sillä erotuksella että on yhteistiloja ja ruokailumahdollisuuksia yms.
Hoitomaksu määräytyy tämän jaottelun perusteella, joko laitoksessa tai vuokralla. Normaalista vuokralla asumisesta eroaa juuri siinä että järjestäjä vaatii hyväksymään lisäehdot esimerkiksi siihen henkilöstön pääsyyn kuin myös maksuun kuuluvien palvelujen sisältymiseen, esimerkiksi siivous.
Noissa on myös se iso ero että siihen omaan vuokrattuun asuntoon muutetaan vapaaehtoisesti, laitokseen mennään kun ei yksinkertaisesti enää pärjätä missään muualla.
Sen vuoksi puhutaan kodinomaisesta asumisesta, että asukkailla on kuitenkin jonkinasteinen määräysvalta siihen ja periaatteessa lailla turvattu kotirauha myös tällöin, sitten laitoksessa ollaan kokonaan hoitopaikan määräysten alaisuudessa kuten konsanaan vaikkapa sairaalassa.
Ja siksi myös maksuperusteet ovat erilaiset koska kodinomainen asuminen on vaihtoehto siinä entisessä kodissa asumiselle mutta laitoshoito taas on välttämättömyys. Siksi kodinomaisessa asumisessa myös maksut voivat olla suhteessa isommat koska se ei ole mikään kellekään välttämätön hoitomuoto,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki johtaa vain siihen, että ihmiset alkavat junailla omaisuuttaan pois omistuksestaan ennen vanhuutta.
Sitten ei kunnalla ole mistä veloittaa, ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on palvelukotiin muuttaessa myynyt asuntonsa ja tilillä on vaikka 150 000?
Meneekö palvelutalon maksuihin vain eläke vai myös asuntorahat?Ap trollaa tuolla keksimällään.
Mietin vain, kun itsellä tulee tuo tilanne eteen, että meneekö sitten eläkkeen lisäksi ne asuntorahatkin. Kyllä haluaisin jättää lapsilleni perintöä.
Ainoa varma keino tähän on se, että jaat lapsillesi ennakkoperintönä nyt, kun vielä voit.
Väestön vanhetessa ja julkisen sektorin köyhtyessä valitettavasti todennäköinen kehityskulku on se, että yhä vähemmän pääsemme vanhoina yhteiskunnan rahoittamia palveluita nauttimaan. Eli suomeksi, uskon, että joskus vielä kunta takavarikoi ne asuntorahatkin.
Me 70 -luvulla syntyneet olemme tämän maan koulutetuin ikäluokka. Ikinä enne tule saavuttamaan omien vanhemiemme elintasoa, ei ole kesämökkejä ja kaksia autoja. Omat vanhempamme ovat eläkkeellä vuosikymmeniä. Meille eläkeikä on nyt 68 ja nousee siitä varmuudella sellaiseen, että emme tule eläkkeille pääsemään. Omat vanhempamme ovat perineet omat vanhempansa, moni ennätti periä ihan kivojakin summia. Ei tule menemään niin, että meiltä viedään elintaso, mahdollisuus eläkkeeseen ja vielä perinnötkin, jotta koko ikänsä velttoilleet saisivat hoidon ilmaiseksi. Ihan tiedoksi, meidän ikäluokkamme myös äänestää, aina.
Muuten tästä tunteellisesta kerronnasta on helppo olla yhtä mieltä, mutta milläpä ajattelit yhteiskunnan mummoutumista ja samanaikaisesti rahakirstun jatkuvasta hupenemista vastaan taistella. Äänestämällä eivät nämä ikävät tosiasiat muuksi muutu. Olisimme me 70-luvulla syntyneet varmaan halunneet äänestämällä estää työeläkeiän jatkuvan nostamisenkin (jonka syynä ovat samainen mummoutuminen ja köyhtyminen).
Anteeksi, miksi puhut mummoutumisesta? Usein annetaan ymmärtää, että vanhat naiset ovat se yhteiskunnan suurin ongelma ja he ovat syy valtion rahapulaan. Kuitenkin harva nainen on aiheuttanut haittaa toisille ihmisille tai asuinympäristölle. He saivat lapsia, hoitivat lapsia ja kotia ja kävivät töissä. Tasa-arvon nimissä, jos puhutaan mummotuumisesta, niin puhutaan samalla myös ukkoutumisesta tai vaariutumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki johtaa vain siihen, että ihmiset alkavat junailla omaisuuttaan pois omistuksestaan ennen vanhuutta.
Sitten ei kunnalla ole mistä veloittaa, ja hyvä niin.
Omaisuutta ei tarvitse junailla minnekään koska omaisuus ei vaikuta maksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on palvelukotiin muuttaessa myynyt asuntonsa ja tilillä on vaikka 150 000?
Meneekö palvelutalon maksuihin vain eläke vai myös asuntorahat?Ap trollaa tuolla keksimällään.
Mietin vain, kun itsellä tulee tuo tilanne eteen, että meneekö sitten eläkkeen lisäksi ne asuntorahatkin. Kyllä haluaisin jättää lapsilleni perintöä.
Ainoa varma keino tähän on se, että jaat lapsillesi ennakkoperintönä nyt, kun vielä voit.
Väestön vanhetessa ja julkisen sektorin köyhtyessä valitettavasti todennäköinen kehityskulku on se, että yhä vähemmän pääsemme vanhoina yhteiskunnan rahoittamia palveluita nauttimaan. Eli suomeksi, uskon, että joskus vielä kunta takavarikoi ne asuntorahatkin.
Me 70 -luvulla syntyneet olemme tämän maan koulutetuin ikäluokka. Ikinä enne tule saavuttamaan omien vanhemiemme elintasoa, ei ole kesämökkejä ja kaksia autoja. Omat vanhempamme ovat eläkkeellä vuosikymmeniä. Meille eläkeikä on nyt 68 ja nousee siitä varmuudella sellaiseen, että emme tule eläkkeille pääsemään. Omat vanhempamme ovat perineet omat vanhempansa, moni ennätti periä ihan kivojakin summia. Ei tule menemään niin, että meiltä viedään elintaso, mahdollisuus eläkkeeseen ja vielä perinnötkin, jotta koko ikänsä velttoilleet saisivat hoidon ilmaiseksi. Ihan tiedoksi, meidän ikäluokkamme myös äänestää, aina.
Muuten tästä tunteellisesta kerronnasta on helppo olla yhtä mieltä, mutta milläpä ajattelit yhteiskunnan mummoutumista ja samanaikaisesti rahakirstun jatkuvasta hupenemista vastaan taistella. Äänestämällä eivät nämä ikävät tosiasiat muuksi muutu. Olisimme me 70-luvulla syntyneet varmaan halunneet äänestämällä estää työeläkeiän jatkuvan nostamisenkin (jonka syynä ovat samainen mummoutuminen ja köyhtyminen).
Anteeksi, miksi puhut mummoutumisesta? Usein annetaan ymmärtää, että vanhat naiset ovat se yhteiskunnan suurin ongelma ja he ovat syy valtion rahapulaan. Kuitenkin harva nainen on aiheuttanut haittaa toisille ihmisille tai asuinympäristölle. He saivat lapsia, hoitivat lapsia ja kotia ja kävivät töissä. Tasa-arvon nimissä, jos puhutaan mummotuumisesta, niin puhutaan samalla myös ukkoutumisesta tai vaariutumisesta.
Ja jos olisi käytetty sanaa vaariutuminen, sepä vasta olisi ollutkin pahennusta herättävä sovinistisian ilmaisu! Joka sivuuttaisi sen faktan, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi ja että seniorikansalaisista valtaosa on naisia! Ja ikäänkuin mitätöisi sen arvokkaan elämäntyön, mitä juuri mummot ovat tehneet - harva heistä oli aiheuttanut haittaa toisille ihmisille tai asuinympäristölle! He saivat lapsia, hoitivat lapsia ja kotia ja kävivät töissä! Ja sitten joku vielä kehtaa puhua vaariutumisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on palvelukotiin muuttaessa myynyt asuntonsa ja tilillä on vaikka 150 000?
Meneekö palvelutalon maksuihin vain eläke vai myös asuntorahat?Ap trollaa tuolla keksimällään.
Mietin vain, kun itsellä tulee tuo tilanne eteen, että meneekö sitten eläkkeen lisäksi ne asuntorahatkin. Kyllä haluaisin jättää lapsilleni perintöä.
Ainoa varma keino tähän on se, että jaat lapsillesi ennakkoperintönä nyt, kun vielä voit.
Väestön vanhetessa ja julkisen sektorin köyhtyessä valitettavasti todennäköinen kehityskulku on se, että yhä vähemmän pääsemme vanhoina yhteiskunnan rahoittamia palveluita nauttimaan. Eli suomeksi, uskon, että joskus vielä kunta takavarikoi ne asuntorahatkin.
Me 70 -luvulla syntyneet olemme tämän maan koulutetuin ikäluokka. Ikinä enne tule saavuttamaan omien vanhemiemme elintasoa, ei ole kesämökkejä ja kaksia autoja. Omat vanhempamme ovat eläkkeellä vuosikymmeniä. Meille eläkeikä on nyt 68 ja nousee siitä varmuudella sellaiseen, että emme tule eläkkeille pääsemään. Omat vanhempamme ovat perineet omat vanhempansa, moni ennätti periä ihan kivojakin summia. Ei tule menemään niin, että meiltä viedään elintaso, mahdollisuus eläkkeeseen ja vielä perinnötkin, jotta koko ikänsä velttoilleet saisivat hoidon ilmaiseksi. Ihan tiedoksi, meidän ikäluokkamme myös äänestää, aina.
Mitä perinnöt?
Ei kaikilla 70-luvulla syntyneillä ole tulossa mitään perintöjä, ja mekin äänestämme, aina.
Ei ole reilua, että meidänkin verorahoista tai jopa eläkkeidemme verorahoista maksetaan teille palveluita, jotta perintöihin ei tarvitse koskea.
Etkö sinä näe ongelmaa, että jossain palvelutalossa makoilee kaksi vanhusta. Toinen maksaa hoidostaan isolla eläkkeellään ja vielä talollaan ja vanhemmilta saamallaan perinnöllään. Toinen ei maksa latin latia. Onko se sinusta reilua sille suvulle, jossa on yritetty elää yhteiskuntaa hyödyttävästi?
Oletat, että kuvailemasi varaton ja äärimmäisen pienituloinen ei-maksava vanhus on ollut hyödytön elämänsä aikana. Miten niin? Edustat nykyään kovin yleistä ajattelutapaa, että vain rikkaat, hyvätuloiset ja mielellään hyvännäköiset kansalaiset ovat kunnollisia kansalaisia. Varattomampi ihminen on hyvin voinut olla työssä, mutta pienipalkkaisessa. Hän on voinut joutua elättämään lapsia vähillä tuloilla esim. lasten isän vältellessä elatusmaksuja (yhteiskunta antaa vain minimisumman, jos lasten isä ei maksa). Hän on voinut joutua työttömäksi lamavuosina täysin ilman omaa syytään, hän on voinut olla onnettomuudessa jonkun varakkaamman ajaessa autolla hänen päälleen. Hän on voinut auttaa sairasta sukulaista, iäkkäitä vanhempiaan tai appivanhempiaan (miksi heitä?) monta vuotta. Ja sinusta hän ei ole hyödyttänyt yhteiskuntaa.
Älä huoli, aivovammapotilaan keskimääräinen eliniän olettama on 10 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on palvelukotiin muuttaessa myynyt asuntonsa ja tilillä on vaikka 150 000?
Meneekö palvelutalon maksuihin vain eläke vai myös asuntorahat?Ap trollaa tuolla keksimällään.
Mietin vain, kun itsellä tulee tuo tilanne eteen, että meneekö sitten eläkkeen lisäksi ne asuntorahatkin. Kyllä haluaisin jättää lapsilleni perintöä.
Ainoa varma keino tähän on se, että jaat lapsillesi ennakkoperintönä nyt, kun vielä voit.
Väestön vanhetessa ja julkisen sektorin köyhtyessä valitettavasti todennäköinen kehityskulku on se, että yhä vähemmän pääsemme vanhoina yhteiskunnan rahoittamia palveluita nauttimaan. Eli suomeksi, uskon, että joskus vielä kunta takavarikoi ne asuntorahatkin.
Me 70 -luvulla syntyneet olemme tämän maan koulutetuin ikäluokka. Ikinä enne tule saavuttamaan omien vanhemiemme elintasoa, ei ole kesämökkejä ja kaksia autoja. Omat vanhempamme ovat eläkkeellä vuosikymmeniä. Meille eläkeikä on nyt 68 ja nousee siitä varmuudella sellaiseen, että emme tule eläkkeille pääsemään. Omat vanhempamme ovat perineet omat vanhempansa, moni ennätti periä ihan kivojakin summia. Ei tule menemään niin, että meiltä viedään elintaso, mahdollisuus eläkkeeseen ja vielä perinnötkin, jotta koko ikänsä velttoilleet saisivat hoidon ilmaiseksi. Ihan tiedoksi, meidän ikäluokkamme myös äänestää, aina.
Mitä perinnöt?
Ei kaikilla 70-luvulla syntyneillä ole tulossa mitään perintöjä, ja mekin äänestämme, aina.
Ei ole reilua, että meidänkin verorahoista tai jopa eläkkeidemme verorahoista maksetaan teille palveluita, jotta perintöihin ei tarvitse koskea.
Etkö sinä näe ongelmaa, että jossain palvelutalossa makoilee kaksi vanhusta. Toinen maksaa hoidostaan isolla eläkkeellään ja vielä talollaan ja vanhemmilta saamallaan perinnöllään. Toinen ei maksa latin latia. Onko se sinusta reilua sille suvulle, jossa on yritetty elää yhteiskuntaa hyödyttävästi?
Totta kai se on reilua, miksei olisi? Se maksaa, jolla on varaa, ja yhteiskunta auttaa sitä, jolla ei ole varaa. Mikä voisi olla väärin? Ymmärrät koko asian aivan väärin päin. Ilmainen / maksuton hoito kuuluu niille, jotka eivät voi sitä itse maksaa. Jos rahaa on, maksat itse.
Ihan samalla tavalla tämä toimii vauvasta vaariin:
- kaksi lasta päiväkodissa, joista toisen vanhemmat (tulottomia, varattomia) eivät maksa päivähoitomaksua ja toisen vanhemmat (työssäkäyviä normaalituloisia) maksavat hoitomaksun
- kaksi henkilö asuu vuokraasunnossa, joista toinen maksaa koko vuokran itse (tuloja) tai toinen saa asumistukea (pienet tulot)
- kaksi henkilö, joista toinen maksaa elämisensä palkkatuloista tai muusta varallisuudesta, toinen saa toimeentulotukea, koska hänellä on liian pienet tulot ja ei varallisuutta.Vai näkeekö tässä joku jotain ongelmaa?
Kyllä näen siinä ongelmia. Isoin ongelma on se, että sille, joka ei itse maksa, on saman tason palvelut kuin sille, joka maksaa. Yhteiskunnan varoilla pitäisi tarjota heikommat ja halvemmat palvelut.
Sitten pitää olla eri laitokset näille ryhmille: rikkaat ja köyhät eri laitoksiin asumaan. Onnistukohan se? Epäilen. Kuvitella nyt kivalta näyttävää päiväkotia ison henkilökunnan kera hyvin varakkaiden lapsille ja sitten silminnähden nuhjuista ja alimitoitetulla henkilökunnalla toimiva yhteiskunnan vähimmille...Se ei näytä kauniilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on palvelukotiin muuttaessa myynyt asuntonsa ja tilillä on vaikka 150 000?
Meneekö palvelutalon maksuihin vain eläke vai myös asuntorahat?Ap trollaa tuolla keksimällään.
En todellakaan trollaa, vaan tänään asia mulle selvisi, kun tutkin isän palvelumaksun muutokset ja soitin kahdelle viranhaltijalle. Soitin myös digi- ja väestövirastoon, edunvalvoja kun olen, ja sieltä luvattiin selvittää asiaa. Että miten neuvovat tekemään. Kuinka isän perintö voitaisiin suojata niin, että hän itse hyötyy siitä.
Puhuin käteiseksi vaihtamisesta ja ulkomaille siirtämisestä vaihtoehtoina. Virkailija ei tyrmännyt, mutta sanoi selvittävänsä asiaa ja palaa.
Tuo osakkeiden ostaminen voi olla tosiaan järkevin veto.
Kun olet isäsi edunvalvoja, olisi jätkevää sijoittaa se 20000e vaikka 12 , 24 tai 36kk:n määräaikaistilille ja saa varmasti yli 3% koron. Sehän on mitä suuremmassa määrin sitä isän edunvalvontaa.onko tuohon joku este. Ei pitäisi olla. Juuri sitä vartenhan olet edunvalvoja, että valvot isäsi etuja. Kysy ilmaiselta laikimieheltä. Googlaa ,ilmaista asianajoneuvontaa. On suurimmissa kaupungeissa esim srk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M
Laitapa tästä jotain linkkiä mistä näkyy mustaa valkoisella. Muuten en usko , sillä vain tulot vaikuttavat maksuihin, ei omaisuushttps://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaali-ja-terveyd…
https://vtkl.fi/ikaantyneiden-hoiva-on-osalle-jo-nyt-liian-kallista-var…
Niin, eli missään tuolla ei sanota, että asiakasmaksun perusteena olisi omaisuus. Se että te olette valinneet jonkun sellaisen palvelupaketin, ettei rahat riitä ja joudutte realisoimaan omaisuutta, ei ole sama asia
Ei ne perkileet enää anna edes pankista omia rajoja ulos...olen yrittänyt nostaa 50000 euroa pankista kun ei onnistu siirtää ei käy nostaa tilillä..
Olen yrittänyt kysyä pankilta mutta eivät vastaa edes spittopyyntöön eikä pankkiinkaan enää pääse asioimaan muuten kuin ajanvarauksella
Äitini oli laitoksessa vuosikausia. siinä välissä myytiin hänen kämppänsä eikä niihin rahoihin valtio koske. Vain tulot merkkaa. Toki jos on osaketuloja tms, ne otetaan huomioon. Eli äidin omaisuus pysyi koskemattomana ja sitten kuoleman jälkeen normaali perinnönjako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina se on ollut noin, kuin ap. kertoi, jos kysymys on hoivakodista, jossa vanhus ostaa palveluita tarpeen mukaan. Näin oli jo 90-luvulla mummillani.
Hoitomaksu määrääntyy tulojen mukaan vain, jos vanhuksella on pitk.aikainen vuodeosastopaikka eli tarvitsee lääketiett.hoitoa 24/7. Siinä hoitomaksu on 85% ja 15% jää potilaan omaan käyttöön.
Termit voivat tässä mennä vähän eri kirjoittajilla sekaisin. Tuo mitä sinä kuvaat on tuettua palveluasumista. Hoivakodeiksi kutsutaan yleensä juuri sitä ympärivuorokautisen hoivan laitoksia. Mutta näissä on tiettyä häilyvyyttä ja sekavuutta.
On tosiaan sekavuutta, mutta kyllä se koti viittaa vuokralla asumiseen, että asukas kuuluu kotirauhan piiriin toisin kuin laitoksessa missä hoitohenkilökunta saa tulla katsomaan vointia lupaa kysymättä. Yleensä niissä vuokrasopimuksissa annetaan lupa sitten erikseen että milloin saa henkilökunta tulla ja voiko käyttää omia avaimia siihen.
Ei läheskään aina. Esim. oma isäni on laitoshoidossa mutta kyllä sen yksikön nimessä on edelleen sana "koti" ja hoivakodista puhutaan.
Nuo mitä kuvaat ovat usein taas jotain "senorikoteja" joka on melko tavallinen kerrostalo sillä erotuksella että on yhteistiloja ja ruokailumahdollisuuksia yms.
Hoitomaksu määräytyy tämän jaottelun perusteella, joko laitoksessa tai vuokralla. Normaalista vuokralla asumisesta eroaa juuri siinä että järjestäjä vaatii hyväksymään lisäehdot esimerkiksi siihen henkilöstön pääsyyn kuin myös maksuun kuuluvien palvelujen sisältymiseen, esimerkiksi siivous.
Noissa on myös se iso ero että siihen omaan vuokrattuun asuntoon muutetaan vapaaehtoisesti, laitokseen mennään kun ei yksinkertaisesti enää pärjätä missään muualla.
Nykyään tehostetussa palveluasumisessa (entinen kunnan vanhainkoti, mitkä muutettiin palveluasumiseksi, missä on hoito 24/7) maksetaan vuokraa siitä asuinhuoneesta ja sen lisäksi on hoitomaksu, mikä sisältää hoidon, ruoan, lääkärin määräämän lääkityksen jne). Huone on kalustettu, talon tarjoaman sängyn joutuu ottamaan, mutta muita kalusteita voi vaihtaa omiin, jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Urpo taisi viimesessä TV-esiintymisessään kahaista kuinka hän itse on hoitanut ison eläkkeensä ja omaisuutensa turvaan verottajalta. Jokainen jolla on omaisuutta jakaa sen verottama vuosittain mielensä mukaan, mitään ei ole pakko jättää verottajalle eikä tämä ole mitään rakettitiedettä.
Ottakaa oppia niitä joilla maassamme on säätiöitä, he eivät lihota Suomessa verottajaa. Pikkumökkiläiset reppanat hölmöyttään maksavat jotain perintöveroa niistä vähistäänkin.
No, miten minä jaan, annanko suoraa rahoja käteen , vai. Lapsia on 1 ja lapsenlapsia 2.
Nykyään otetaan puoli vuotta asunnon kulut huomioon jonka jälkeen eläke menee kokonaan hoitokodille.
Verorahoista maksetaan eläkeläisten hoitokotimaksuja 5 miljardia vuodessa ja summa nousee 10 miljardiin 9 vuoden sisällä.
Pankissa joutuu tiukkaan kuulusteluun, jos panee tilille käteistä tai nostaa isomman summan rahaa. Odottaessani kerran omaa vuoroani kuulin, kun tiskillä asioiva vanha nainen halusi nostaa 1000 €. Virkailija kysyi heti miksi hän nostaa rahaa ja mihin ne käytetään. Nainen vastasi, että hänellä on lapsenlapsia ja hän halusi antaa näille rahaa lahjaksi.