IS: BB-Ninon sepelvaltiomotautia hoidettiin paniikkihäiriönä, masennuksena ja ahdistuksena

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Me Suomessa lääkärille naisena tai seksuaalivähemmistön edustajana, niin ei sinua oteta vakavasti. Kuitataan mielenterveystapauksena ja se siitä. 

Oma migreenini yritettiin kuitata väkisin ahdistuksena ja masennuksena. Vielä kamalampi esimerkki on kaverini, jonka MS-tautia "hoidettiin" pari vuotta kaksisuuntaisena mielialahäiriönä ennen kuin vihdoin sai oikean diagnoosin.

Sitten vielä naisia syytetään siitä, kun kuormittavat terveyspalveluja? Voisiko johtua ihan vaikka siitä, että heitä hoidetaan parhaimmillaan vuosia väärin, kun kaikki halutaan nähdä mt-ongelmina? Onhan siitä ihan tutkimustakin kuinka miesten syövät diagnosoidaan 3 kuukaudessa ja naisilla kestää noin vuosi saada syöpädiagnoosi. Tämä asia pitäisi tutkia ja tuulettaa perusteellisesti.

Vetäkää lisää viinaa, nappia ja riekkukaa yöelämässä aamutunneille. Sen jälkeen sitten onkin hyvä itkeä muita apuun.

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Ei kyllä kovin tavallista ole 40-vuotiaalle. 50-60 vuotta on tavallisin raja, missä huonot elintavat alkavat näkymään. Tässä tapauksessa toki riskitekijöistä ei varmasti ollut puutetta.

Minusta olisi ollut kohtuullista että edes toimittajalle olisi näytetty kuolinsyystä joku todistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän varsin hyvin miksi häntä ei osattu ottaa vakavasti.

Pitäisi keskittyä niihin oireisiin eikä pärstäkertoimeen ja muiden lääkäreiden kirjaamiin satuihin.

Tämä.

Kenties itsepalvelukassojen sijaan pitäisi saadakin itsepalvelulääkärit. Olisi 24/7 palvelua tarjoava robotti jolle potilas kertoo oireensa (tai valikoi valikosta sopivat) ja sitten näiden perusteella robotti ohjaa suoraan jatkotutkimuksiin. Ja tälle robotille ei syötettäisi missään vaiheessa mitään aiempia diagnooseja vaan se ohjaisi oikeaan jatkohoitoon nimenomaan niiden sen hetkisten oireiden perusteella ja ilman mitään ennakkoluuloja. Näin jäisi se 9/10 täysin hyödytön terveyskeskuslääkärin tapaaminen pois. 

Se kun ei tee heti mitään vaan ensin pitää seurata 3kk tapahtuuko muutosta ja syödä buranaa ja vasta sitten voidaan alkaa harkitsemaan, että josko tarvitsisi ihan tutkiakin oireiden syytä.

Ilmeisesti se ei riittää seurannaksi minkä aikaa potilas on ensin itse kuulostellut oireitaan että tämä menee varmasti ohi viikossa/kahdessa. Tuon jälkeen sitten on vielä odotellut sen muutaman viikon, että se varattu aika lääkärille vihdoin koittaa eikä oireet ainakaan ole parantuneet, mutta silti sillä lääkärillä on ensimmäisenä mielessä että tilanne pitää alkaa seuraamaan. Sitähän on jo potilas itse seurannut viikkoja ja jos ne oireet olisi kadonneet ajan kanssa niin eihän se potilas edes lääkärin vastaanotolla olisi..

Noinhan se tuleekin pian menemään ainakin USA:ssa ja Aasian maissa.

Linkkaa lähde

Vierailija kirjoitti:

Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain edelleen viidenneksen Suomessa kuolevista ihmisistä. Jos tätä tautia seulottaisiin yhtään aktiivisemmin niin uskallan väittää että kuolleisuuskin alentuisi huomattavasti.

Muistutan nyt, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys on huomattavasti vähentynyt työikäisillä ja painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Se seulonta pitäis kohdistaa etenkin lapsiin ja nuoriin, joiden keskuudessa sepelvaltmotaudin vaaratekijät kasaantuu yhä suuremmalle joukolle yhä nuorempana. Pian työikäisten sydäninfarktit on taas arkipäivää, mitä se ei nyt todellakaan ole. Ja sepelvaltimotautia seulotaan määrittämällä veren rasva-arvot, verensokeritaso, verenpaine sekä paino/vyötärönympärys.

Tilastokeskus sanoo sepelvaltimotautikuolleisuudesta, että vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Toisin sanoen huomattavaa parannusta on sepelvaltimotautitilanteessa tapahtunut, sairastavuus on siirtynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Mutta omaan sairastumiseen voi vaikuttaa paljolti itse ja estää/lykätä sitä varsin pitkälle vanhuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain edelleen viidenneksen Suomessa kuolevista ihmisistä. Jos tätä tautia seulottaisiin yhtään aktiivisemmin niin uskallan väittää että kuolleisuuskin alentuisi huomattavasti.

Muistutan nyt, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys on huomattavasti vähentynyt työikäisillä ja painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Se seulonta pitäis kohdistaa etenkin lapsiin ja nuoriin, joiden keskuudessa sepelvaltmotaudin vaaratekijät kasaantuu yhä suuremmalle joukolle yhä nuorempana. Pian työikäisten sydäninfarktit on taas arkipäivää, mitä se ei nyt todellakaan ole. Ja sepelvaltimotautia seulotaan määrittämällä veren rasva-arvot, verensokeritaso, verenpaine sekä paino/vyötärönympärys.

Tilastokeskus sanoo sepelvaltimotautikuolleisuudesta, että vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Toisin sanoen huomattavaa parannusta on sepelvaltimotautitilanteessa tapahtunut, sairastavuus on siirtynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Mutta omaan sairastumiseen voi vaikuttaa paljolti itse ja estää/lykätä sitä varsin pitkälle vanhuuteen.

Edelleen tautiin kuitenkin menehtyy yli 10 000 henkilöä vuosittain, mikä on aivan liikaa erittäin helposti hoidettavissa olevaan sairauteen. Ennaltaehkäisy on toki tärkeää mutta niin on mielestäni myös potentiaalisten riskitapausten etsiminen ja hoitaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Sepelvaltimotautia ei seulota millään varjoainekuvauksella, vaan riskitekijöiden seulomisella ja ohjaamalla OIREISET suuren riskin potilaat varjoainekuvaukseen. Pienemmän riskin potilaille myös koronaari-tt on passeli poissulkututkimus. Mutta ei oireettomia pidä kuvata ja sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoito, johon kuuluu aina statiini, verihiutaleita estävä lääke, verenpainelääkkeet suurimmalle osalle ja diabeetikoille SGLT-estäjälääkitys. Pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen lääkehoitoon (ml. Statiini on sitouduttava).

Siskolla on suolistosairaus ja laihtui ihan hirveästi. Yksi puoskari väitti jopa anorektikoksi ennen kuin tutkittiin kunnolla 🤯🤬

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Sepelvaltimotautia ei seulota millään varjoainekuvauksella, vaan riskitekijöiden seulomisella ja ohjaamalla OIREISET suuren riskin potilaat varjoainekuvaukseen. Pienemmän riskin potilaille myös koronaari-tt on passeli poissulkututkimus. Mutta ei oireettomia pidä kuvata ja sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoito, johon kuuluu aina statiini, verihiutaleita estävä lääke, verenpainelääkkeet suurimmalle osalle ja diabeetikoille SGLT-estäjälääkitys. Pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen lääkehoitoon (ml. Statiini on sitouduttava).

Meillä Suomessa seurataan muun muassa rintasyöpiä ihan konkreettisesti etsimällä niitä kuvauksen avulla. Riskitekijöitä tutkimalla emme kuitenkaan voi löytää kaikkia potentiaalisia sepelvaltimotaudin sairastajia. Sen sijaan kuvaamalla sepelvaltimoita voimme hyvinkin helposti todeta että onko kyseisellä henkilöllä sepelvaltimotautia vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain edelleen viidenneksen Suomessa kuolevista ihmisistä. Jos tätä tautia seulottaisiin yhtään aktiivisemmin niin uskallan väittää että kuolleisuuskin alentuisi huomattavasti.

Muistutan nyt, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys on huomattavasti vähentynyt työikäisillä ja painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Se seulonta pitäis kohdistaa etenkin lapsiin ja nuoriin, joiden keskuudessa sepelvaltmotaudin vaaratekijät kasaantuu yhä suuremmalle joukolle yhä nuorempana. Pian työikäisten sydäninfarktit on taas arkipäivää, mitä se ei nyt todellakaan ole. Ja sepelvaltimotautia seulotaan määrittämällä veren rasva-arvot, verensokeritaso, verenpaine sekä paino/vyötärönympärys.

Tilastokeskus sanoo sepelvaltimotautikuolleisuudesta, että vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Toisin sanoen huomattavaa parannusta on sepelvaltimotautitilanteessa tapahtunut, sairastavuus on siirtynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Mutta omaan sairastumiseen voi vaikuttaa paljolti itse ja estää/lykätä sitä varsin pitkälle vanhuuteen.

Edelleen tautiin kuitenkin menehtyy yli 10 000 henkilöä vuosittain, mikä on aivan liikaa erittäin helposti hoidettavissa olevaan sairauteen. Ennaltaehkäisy on toki tärkeää mutta niin on mielestäni myös potentiaalisten riskitapausten etsiminen ja hoitaminen.

Riskipotiaat seulotaan perusterveydenhuollossa, työterveydessä sekä jatkossa varmasti myös neuvoloissa sekä koulu/opiskelijaterveydenhuollossa.

Sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoitoa ja vain (lääkehoidosta huolimatta) oireisille toimenpidehoito. Oireettomille ei kajoavia temppuja tehdä ja pelkkä pallolaajennus/ohitusleikkaus ei elinajan ennustetta paranna. Ilman lääkehoitoa avatut suonet on uudelleen tukossa pahimmillaan vuoden sisällä, etenkin jos tupakoi.

Ja sepelvaltimotaudin osalta hyvin iäkkäiden ja toimintakykynsä menettäneiden osalta tehdään palliatiivisen hoidon päätös, jolloin sydäninfarkti/sydämen vajaatoiminta/kammiovärinätilanteessa ei tehdä mitöön kajoavia toimenpiteitä, vaan hoidetaan oireenmukaisesti loppuun saakka. Merkkitävä osa sepelvaltimotautikuolemista on näitä. Heillä diagnoosi sepelvaltimotaudista on lähes aina tiedossa jo vuosien takaa ja toimenpiteitä tehty joskus useitakin. Miksi 90-v. vaikeasti monisairas vanhus ei saisi kuolla silloin kun sen aika on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain edelleen viidenneksen Suomessa kuolevista ihmisistä. Jos tätä tautia seulottaisiin yhtään aktiivisemmin niin uskallan väittää että kuolleisuuskin alentuisi huomattavasti.

Muistutan nyt, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys on huomattavasti vähentynyt työikäisillä ja painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Se seulonta pitäis kohdistaa etenkin lapsiin ja nuoriin, joiden keskuudessa sepelvaltmotaudin vaaratekijät kasaantuu yhä suuremmalle joukolle yhä nuorempana. Pian työikäisten sydäninfarktit on taas arkipäivää, mitä se ei nyt todellakaan ole. Ja sepelvaltimotautia seulotaan määrittämällä veren rasva-arvot, verensokeritaso, verenpaine sekä paino/vyötärönympärys.

Tilastokeskus sanoo sepelvaltimotautikuolleisuudesta, että vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Toisin sanoen huomattavaa parannusta on sepelvaltimotautitilanteessa tapahtunut, sairastavuus on siirtynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Mutta omaan sairastumiseen voi vaikuttaa paljolti itse ja estää/lykätä sitä varsin pitkälle vanhuuteen.

Edelleen tautiin kuitenkin menehtyy yli 10 000 henkilöä vuosittain, mikä on aivan liikaa erittäin helposti hoidettavissa olevaan sairauteen. Ennaltaehkäisy on toki tärkeää mutta niin on mielestäni myös potentiaalisten riskitapausten etsiminen ja hoitaminen.

Riskipotiaat seulotaan perusterveydenhuollossa, työterveydessä sekä jatkossa varmasti myös neuvoloissa sekä koulu/opiskelijaterveydenhuollossa.

Sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoitoa ja vain (lääkehoidosta huolimatta) oireisille toimenpidehoito. Oireettomille ei kajoavia temppuja tehdä ja pelkkä pallolaajennus/ohitusleikkaus ei elinajan ennustetta paranna. Ilman lääkehoitoa avatut suonet on uudelleen tukossa pahimmillaan vuoden sisällä, etenkin jos tupakoi.

Ja sepelvaltimotaudin osalta hyvin iäkkäiden ja toimintakykynsä menettäneiden osalta tehdään palliatiivisen hoidon päätös, jolloin sydäninfarkti/sydämen vajaatoiminta/kammiovärinätilanteessa ei tehdä mitöön kajoavia toimenpiteitä, vaan hoidetaan oireenmukaisesti loppuun saakka. Merkkitävä osa sepelvaltimotautikuolemista on näitä. Heillä diagnoosi sepelvaltimotaudista on lähes aina tiedossa jo vuosien takaa ja toimenpiteitä tehty joskus useitakin. Miksi 90-v. vaikeasti monisairas vanhus ei saisi kuolla silloin kun sen aika on?

Olet selvästi perillä nykyisistä terveydenhuollon toimintakulttuurista. Monet tosiaan sanovat että pallolaajennuksesta tai ohitusleikkauksesta ei ole hyötyä muuta kuin vaikeimmissa tapauksissa mutta itse väitän että kyllä hyötyä on aina kun tietä saadaan enemmän auki. Varjoainekuvaus ja pallolaajennus ovat tänä päivänä niin yksinkertaisia toimenpiteitä että niiden määrää tulisi huomattavasti lisätä juurikin siksi, että saataisiin alati kohoava kuolleisuus laskuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Sepelvaltimotautia ei seulota millään varjoainekuvauksella, vaan riskitekijöiden seulomisella ja ohjaamalla OIREISET suuren riskin potilaat varjoainekuvaukseen. Pienemmän riskin potilaille myös koronaari-tt on passeli poissulkututkimus. Mutta ei oireettomia pidä kuvata ja sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoito, johon kuuluu aina statiini, verihiutaleita estävä lääke, verenpainelääkkeet suurimmalle osalle ja diabeetikoille SGLT-estäjälääkitys. Pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen lääkehoitoon (ml. Statiini on sitouduttava).

Meillä Suomessa seurataan muun muassa rintasyöpiä ihan konkreettisesti etsimällä niitä kuvauksen avulla. Riskitekijöitä tutkimalla emme kuitenkaan voi löytää kaikkia potentiaalisia sepelvaltimotaudin sairastajia. Sen sijaan kuvaamalla sepelvaltimoita voimme hyvinkin helposti todeta että onko kyseisellä henkilöllä sepelvaltimotautia vai ei.

No ei tuossa ole mitään järkeä. Ensinnäkin riskitekijäprofiilin perusteella lääkehoito kuuluu kaikille suuren vaarannpotilaille (statiini, rr-lääkkeet, diabeteslääkitys yms). Kuvantamistutkimus kertoo vain sen hetkisen tilanteen suonissa eikä millään lailla poissulje myöhempää sepelvaltimotautia, joka voi tulla vuosien kuluessa etenkin jos vaaratekijöitä kasaantuu useita samalle yksilölle. Puhtaat suonet hetkellä X ei millään muotoa vapauta vastuusta oman terveyden suhteen eikä poista riskipotilailta kolesterolien, verenpaineen yms. hoidon tarvetta. Ja todettakoon, että sepelvaltimotaudin hoito on aina lääkehoitoa eli kajoavat hoidot on vain asiallisesta lääkehoidosta huolimatta oireileville. Stentti pallolaajennetussa sepelvaltimossa ei mitenkään vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen, vaan päinvastoin on jopa riski äkkikuolemalle, jos toimenpiteen jälkeen ei lääkehoito toteudu asianmukaisesti (stenttitromboosi).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo sydänfilmin otto on nopea eikä maksa juuri mitään ja verikokeet myös. Itse jouduin lopulta psykiatrille kun hain yli puoli vuotta apua fyysisiin vaivoihin mitä kukaan lääkäri ei meinannut uskoa, lopulta olen saanut tutkimukset ja löytyi syy, mutta henkisesti olen täysin loppu siihen kun minua pompoteltiin ja suorastaan osa lääkäreistä oli uhkaaviakin, että nyt et tuu enää kertaakaan tänne vaan menet fysioon ja psykiatriselle hoitaa itteesi..menin silti ja lopulta sain lähetteen päänkuviin yms ja nyt onkin sitten vakava sairaus..

Sydänfilmissä sepelvaltimotaudin oireet näkyvät vasta siinä vaiheessa kun aletaan olla viimeisistä hetkistä reagoida eli infarkti on jo käynnissä. Siitä olen toki samaa mieltä että oireiden tullessa se pitäisi herkemmin ottaa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia pitäisi tehdä seulontamielessä nykyistä selvästi enemmän.

Sepelvaltimotautia ei seulota millään varjoainekuvauksella, vaan riskitekijöiden seulomisella ja ohjaamalla OIREISET suuren riskin potilaat varjoainekuvaukseen. Pienemmän riskin potilaille myös koronaari-tt on passeli poissulkututkimus. Mutta ei oireettomia pidä kuvata ja sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoito, johon kuuluu aina statiini, verihiutaleita estävä lääke, verenpainelääkkeet suurimmalle osalle ja diabeetikoille SGLT-estäjälääkitys. Pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen lääkehoitoon (ml. Statiini on sitouduttava).

Meillä Suomessa seurataan muun muassa rintasyöpiä ihan konkreettisesti etsimällä niitä kuvauksen avulla. Riskitekijöitä tutkimalla emme kuitenkaan voi löytää kaikkia potentiaalisia sepelvaltimotaudin sairastajia. Sen sijaan kuvaamalla sepelvaltimoita voimme hyvinkin helposti todeta että onko kyseisellä henkilöllä sepelvaltimotautia vai ei.

No ei tuossa ole mitään järkeä. Ensinnäkin riskitekijäprofiilin perusteella lääkehoito kuuluu kaikille suuren vaarannpotilaille (statiini, rr-lääkkeet, diabeteslääkitys yms). Kuvantamistutkimus kertoo vain sen hetkisen tilanteen suonissa eikä millään lailla poissulje myöhempää sepelvaltimotautia, joka voi tulla vuosien kuluessa etenkin jos vaaratekijöitä kasaantuu useita samalle yksilölle. Puhtaat suonet hetkellä X ei millään muotoa vapauta vastuusta oman terveyden suhteen eikä poista riskipotilailta kolesterolien, verenpaineen yms. hoidon tarvetta. Ja todettakoon, että sepelvaltimotaudin hoito on aina lääkehoitoa eli kajoavat hoidot on vain asiallisesta lääkehoidosta huolimatta oireileville. Stentti pallolaajennetussa sepelvaltimossa ei mitenkään vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen, vaan päinvastoin on jopa riski äkkikuolemalle, jos toimenpiteen jälkeen ei lääkehoito toteudu asianmukaisesti (stenttitromboosi).

Tottakai lääkehoito on tärkeää, samoin kuin oikeat elintavat mutta se ei todellakaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että myös oireettomia tai vähäoireisiin henkilöitä kuvattaisiin ahtaumien etsimiseksi. Jos niitä ei löydy niin silloin stenttejä ei tietenkään tarvitse asentaa.

Vierailija kirjoitti:

Me Suomessa lääkärille naisena tai seksuaalivähemmistön edustajana, niin ei sinua oteta vakavasti. Kuitataan mielenterveystapauksena ja se siitä. 

Oma migreenini yritettiin kuitata väkisin ahdistuksena ja masennuksena. Vielä kamalampi esimerkki on kaverini, jonka MS-tautia "hoidettiin" pari vuotta kaksisuuntaisena mielialahäiriönä ennen kuin vihdoin sai oikean diagnoosin.

Sitten vielä naisia syytetään siitä, kun kuormittavat terveyspalveluja? Voisiko johtua ihan vaikka siitä, että heitä hoidetaan parhaimmillaan vuosia väärin, kun kaikki halutaan nähdä mt-ongelmina? Onhan siitä ihan tutkimustakin kuinka miesten syövät diagnosoidaan 3 kuukaudessa ja naisilla kestää noin vuosi saada syöpädiagnoosi. Tämä asia pitäisi tutkia ja tuulettaa perusteellisesti.

Tunnistan samat ongelmat. Olen jotenkin koittanut tulla sen ajatuksen kanssa toimeen, että kuolen hoidon puutteeseen, koska kukaan ei ota tosissaan. Ei edes jo todettujen sairauksien kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sepelvaltimotauti tappaa vuosittain edelleen viidenneksen Suomessa kuolevista ihmisistä. Jos tätä tautia seulottaisiin yhtään aktiivisemmin niin uskallan väittää että kuolleisuuskin alentuisi huomattavasti.

Muistutan nyt, että sepelvaltimotaudin esiintyvyys on huomattavasti vähentynyt työikäisillä ja painopiste on siirtynyt vanhempiin ikäluokkiin. Se seulonta pitäis kohdistaa etenkin lapsiin ja nuoriin, joiden keskuudessa sepelvaltmotaudin vaaratekijät kasaantuu yhä suuremmalle joukolle yhä nuorempana. Pian työikäisten sydäninfarktit on taas arkipäivää, mitä se ei nyt todellakaan ole. Ja sepelvaltimotautia seulotaan määrittämällä veren rasva-arvot, verensokeritaso, verenpaine sekä paino/vyötärönympärys.

Tilastokeskus sanoo sepelvaltimotautikuolleisuudesta, että vuonna 1971 sepelvaltimotautiin kuolleista miehistä oli työikäisiä lähes puolet, kun vuonna 2020 heistä oli työikäisiä noin joka kymmenes. Sepelvaltimotautiin kuolleiden mediaanikeski-ikä oli vuonna 1971 miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta, kun vuonna 2020 vastaavat iät olivat 79 ja 88 vuotta.

Toisin sanoen huomattavaa parannusta on sepelvaltimotautitilanteessa tapahtunut, sairastavuus on siirtynyt selvästi vanhempiin ikäluokkiin. Mutta omaan sairastumiseen voi vaikuttaa paljolti itse ja estää/lykätä sitä varsin pitkälle vanhuuteen.

Edelleen tautiin kuitenkin menehtyy yli 10 000 henkilöä vuosittain, mikä on aivan liikaa erittäin helposti hoidettavissa olevaan sairauteen. Ennaltaehkäisy on toki tärkeää mutta niin on mielestäni myös potentiaalisten riskitapausten etsiminen ja hoitaminen.

Riskipotiaat seulotaan perusterveydenhuollossa, työterveydessä sekä jatkossa varmasti myös neuvoloissa sekä koulu/opiskelijaterveydenhuollossa.

Sepelvaltimotaudin hoito on lääkehoitoa ja vain (lääkehoidosta huolimatta) oireisille toimenpidehoito. Oireettomille ei kajoavia temppuja tehdä ja pelkkä pallolaajennus/ohitusleikkaus ei elinajan ennustetta paranna. Ilman lääkehoitoa avatut suonet on uudelleen tukossa pahimmillaan vuoden sisällä, etenkin jos tupakoi.

Ja sepelvaltimotaudin osalta hyvin iäkkäiden ja toimintakykynsä menettäneiden osalta tehdään palliatiivisen hoidon päätös, jolloin sydäninfarkti/sydämen vajaatoiminta/kammiovärinätilanteessa ei tehdä mitöön kajoavia toimenpiteitä, vaan hoidetaan oireenmukaisesti loppuun saakka. Merkkitävä osa sepelvaltimotautikuolemista on näitä. Heillä diagnoosi sepelvaltimotaudista on lähes aina tiedossa jo vuosien takaa ja toimenpiteitä tehty joskus useitakin. Miksi 90-v. vaikeasti monisairas vanhus ei saisi kuolla silloin kun sen aika on?

Olet selvästi perillä nykyisistä terveydenhuollon toimintakulttuurista. Monet tosiaan sanovat että pallolaajennuksesta tai ohitusleikkauksesta ei ole hyötyä muuta kuin vaikeimmissa tapauksissa mutta itse väitän että kyllä hyötyä on aina kun tietä saadaan enemmän auki. Varjoainekuvaus ja pallolaajennus ovat tänä päivänä niin yksinkertaisia toimenpiteitä että niiden määrää tulisi huomattavasti lisätä juurikin siksi, että saataisiin alati kohoava kuolleisuus laskuun.

Kaikki sepelvaltimoahtaumat ei aiheuta sydänlihaksen hapenpuutetta. Itse asiassa sepelvalimoiden varjoainekuvauksessa kardiologi ei koske sellaiseen ahtaumaan, joka mittauksen (painevaijerimittaus) perusteella ei ole hemonydaamisesto merkittävä, ts. aiheuta merkittävää verenkierron heikkenemää suonessa. Koronaariangiota suunniteltaessa voidaan arvioida sydänlihaksen hapenpuutetta esim. Isotooppirasituskokeella ja tämän perusteella päättää onko tarvetta kajota suoniin. Sepelvaltimoiden pallolaajennuksella hoidetaan iskemiaa eikä toimenpiteestä ole hyötyä, jos iskemiaa ei ole. Toinen asia on, että koronaariangiossa on aina komplikaatioiden riski, joista osa voi viedä hengen (esim. Sepelvaltimon repeämä, tamponaatio, sepsis) ja ilman asiallista indikaatiota ei tutkimukseen pidä ryhtyä. On iso asia kajota katetreilla sepelvaltimoihin, jotka on kooltaan vain mutaman mm läpimittaisia.

Jos henkilöllä on mt-diagnoosi, ruumiillisenkin sairauden oireet helposti vain selitetään mielenterveysongelmilla eikä tutkita kunnolla. Masennuslääkkeiden yms. määrääminen on halvempaa kuin tutkimukset ja hoidot.

Ainoa tapa muuttaa tilanne oikeudenmukaiseksi on aina asettaa hoidosta vastanneet vastuuseen hoitovirheestä. Kun tämä on mahdollinen lopputulos, lääkärit miettivät tarkemmin miten toimivat.