Mitä jos valitsee kaiken sosiaalisen edestä aina mieluummin sen että on yksin ja lukee romaaneja ja syö suklaata?
Katselin videota jossa keski-ikäinen pariskunta oli kesälomareissulla ystävien luona mökillä ja sit sellaisessa tapahtumassa jossa yövyttiin leirintäalueella ja sit konsertissa. Tajusin että valitsisin kaiken edestä mieluummin olla yksin ja vaikka lukea ja syödä suklaata. Ihan hissukseen. Olen hoikka kuitenkin vaikka suklaata syön. Mikä tällaisen yksin olemisen mieltymyksen end game on?
Kommentit (11)
Minä olen priorisoinut kirjallisuuden jo vuosia! Samoin skumpan!
Jos haluat olla yksin, onko se jonkun toisen ongelma? Amerikkalainen pakkososiaalisuus on naurettavaa.
End game on se että joskus tulevaisuudessa naapurit valittavat isännöitsijälle pahasta hajusta, talonmies avaa asuntosi oven ja kompastuu avaamattomiin posteihin ja löytää ruumiisi sohvalta mädäntyneenä romaani naamalla ja käsi juhlapöydän konvehtirasiassa.
Purra on sanonut tekevänsä noin.
Poislukien suklaa.
Vierailija kirjoitti:
End game on se että joskus tulevaisuudessa naapurit valittavat isännöitsijälle pahasta hajusta, talonmies avaa asuntosi oven ja kompastuu avaamattomiin posteihin ja löytää ruumiisi sohvalta mädäntyneenä romaani naamalla ja käsi juhlapöydän konvehtirasiassa.
No juuri tuollainen loppu odottaa ainakin minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
End game on se että joskus tulevaisuudessa naapurit valittavat isännöitsijälle pahasta hajusta, talonmies avaa asuntosi oven ja kompastuu avaamattomiin posteihin ja löytää ruumiisi sohvalta mädäntyneenä romaani naamalla ja käsi juhlapöydän konvehtirasiassa.
No juuri tuollainen loppu odottaa ainakin minua.
Sama täälläkin, mieluummin kotona, kuin hoitolaitoksessa
Minäkin viihdyn mieluiten yksin. Mutta mulla on perhe.....
Valitset teoriassa näin. Se saattaa olla suojautumismeganismi sille faktalle, että sinulla ei todellisuudessa ole sosiaalista elämää.
Kyllä ystävien tapaaminen, mennä ystävien kanssa konserttiin, mökille, sienestämään tai kahville, teatteriin tai leffaan voittaa kirjan ja suklaan ainakin itsellä. Tosin silloin kun olen kotona luen mielelläni ilman suklaata. Molempia tarvitaan.
Olen sigmamies eli nk. yksinäinen susi luonteeltaani, mutta ei minulla koskaan ihmisiä vastaan mitään ole ollut. Olen lukenut elämäni aikana jo niin paljon, että lukukiintiöni on kyllä pääosin tullut täyteen. Lukeminen on toki innostava juttu ollut minulle, ja halu ymmärtää maailmaa, ja toki myös itseään.
Niin mikä on end game?