Lue keskustelun säännöt.
Mikä hämmästytti puolison suvussa?
Minua se, että ennen ruokailua laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin. Sellaisesta olin lukenut vain vanhoista ajoista kertovista kirjoista.
Kommentit (994)
Riitaisat välit. Appiukkoni oli pettänyt anoppiani. Heille tullut ero -80-luvun lopussa. Siitä huolimatta ei voi kutsua 30 vuotta myöhemmin mihinkään samoihin juhliin! Eli lapsen ristiäiset, ei voi tulla anoppi, jos appeni tulee ja toisin päin. Häät, ei voi tulla appeni, jos anoppi on kutsuttu ja toisin päin. Todella ärsyttävää käytöstä. Esimerkiksi häihin valittiin, että kutsutaan anoppi uuden miehensä kanssa ja appi tulee vaimonsa kanssa seuraavana päivänä hääkahveille. Appi myös suuttuu, jos ei ole kutsuttu johonkin perhejuhlaan, vaikka se on sekö anopin että appeni vika, kun eivät voi nähdä toisiaan. Meillä on mahdollisesti kesäkuun alussa tulossa yo-juhlat, joita nyt jo mietitään, milloin appi tulee ja milloin anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salataan asioita, vaikka olevinaan ollaan läheisiä. Mieheni veli oli eronnut vaimostaan ja puoli vuotta myöhemmin anoppini kertoi meille, että eivät asu enää yhdessä. Juuri näillä sanoilla. Ihan kuin ei olisi erottu, mutta muuten vaan ei asuta enää yhdessä. Tietysti me heti tajuttiin, että ero on tullut. Toisen veljen poika oli meillä yökylässä noin 15-vuotiaana. Hän kertoi tietämättään koko perheen asiat, mitä mieheni veli ei ollut kertonut. Oli lomautusta ja hoidettu syöpää ja muutakin isompaa asiaa. En millään voi käsittää, miksi pitää salailla kaikkea.
Kaikki. Nain poroperheen pojan. Mies itse ei jatka porohommia ja auttelee vain aina välillä, mutta oli se hämmentävä maailma kun ekaa kertaa minut vei suvulleen näytille juurikin poroerotteluun. Mitäänhän minä en osannut, mutta keittelin siitä edestä sitte kahvia ja keittoa ja hoidin lapset, että sai osaavat tehdä hommat, niin pitivät silti aivan kelpo miniänä.
Tunnekylmyys ja totaalisen vinksahtaneet ja myrkylliset ajatusmallit. Näennäisesti ollaan niin hyvää ihmistä, pohjimmiltaan toivotaan vaan muille pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että adoptoituja lapsia ei pidetä oikeina suvun jäseninä.
Tämä tuli puheeksi, kun mietittiin, mikä sukunimi meidän lapsellemme tulisi. Appi alkoi luetella heidän harvinaisen sukunimensä kantajia, ja puheeksi tuli hänen serkkunsa lapset, joilla on tämä sukunimi. He ja heidän jälkeläisensä eivät ole kuulemma oikeasti sukua, koska heidät on adoptoitu.
Minua oksetti paitsi appiukon asenne niin myös se, että kaikki heidän perheessään hyväksyivät tällaiset ajatukset. Mieheni ja tämän veli vain nyökkäilivät mukana. Mieheni on joskus jopa itse toistellut näitä isänsä puheita, kun on kertonut omasta suvustaan.
Säälitti nämä serkun lapset, vaikken ole heitä koskaan tavannutkaan. Olisikohan tämä adoptio syynä sille, ettei heitä ole ikinä kutsuttu mihinkään suvun juhliin.
No eihän he biologisesti olekaan sukua. Ihan samalla t
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että adoptoituja lapsia ei pidetä oikeina suvun jäseninä.
Tämä tuli puheeksi, kun mietittiin, mikä sukunimi meidän lapsellemme tulisi. Appi alkoi luetella heidän harvinaisen sukunimensä kantajia, ja puheeksi tuli hänen serkkunsa lapset, joilla on tämä sukunimi. He ja heidän jälkeläisensä eivät ole kuulemma oikeasti sukua, koska heidät on adoptoitu.
Minua oksetti paitsi appiukon asenne niin myös se, että kaikki heidän perheessään hyväksyivät tällaiset ajatukset. Mieheni ja tämän veli vain nyökkäilivät mukana. Mieheni on joskus jopa itse toistellut näitä isänsä puheita, kun on kertonut omasta suvustaan.
Säälitti nämä serkun lapset, vaikken ole heitä koskaan tavannutkaan. Olisikohan tämä adoptio syynä sille, ettei heitä ole ikinä kutsuttu mihinkään suvun juhliin.
No eihän he biologisesti olekaan sukua. Ihan samalla t
Adoptiossa sukulaisuus biologisiin vanhempiin katkeaa ja adoptoitu tulee osaksi adoptiosukua. Kuulostaa kamalalta, että vielä tänä päivänä adoptiolapsia pidetään jotenkin vähempiarvoisena kuin biologisia lapsia. Bonuslapsilla on tallella biologiset vanhemmat, adoptiolapsella ei ole. Adoptiovanhemmat ovat heidän vanhempiaan, juridisesti ja pitäisi tietysti myös sosiaalisesti.
Jos suku suhtautuu adoptoituihin tuolla tavalla, täytyy toivoa ettei siihen sukuun ketään adoptoida!
Oleminen, se, että pääasiassa vain ollaan. Siinä hetkessä, vahvasti läsnä ja maadoitettuina - sohviinsa! Ei paljoa asetella tavoitteita tulevaisuudelle tai suunnitella mitään. Ei osata suunnitella, se on ihan mahdotonta näille ja mistään sopiminen. Vähän sellainen kiertely ja itsensä huijaaminen, että eihän sitä voi tehdä oikein tuotakaan, kun on taas ollut niin kaikenlaista, vaikka ei olisi ollut taaskaan mitään. Kouvolasta tämä perhe. Muuten ihan mukavia ihmisiä kyllä ja toimeen tulee, mutta välissä itkettää, naurattaa ja raivostuttaakin, varsinkin, jos jostain näkemisestä tai asioista pitäisi sopia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti luterilainen, isä ortodoksi oli puolisollani. Ovat haudatut vierekkäisille hautausmaille, ei samaan hautaan. Outoa minusta.
Vierailija kirjoitti:
Äiti luterilainen, isä ortodoksi oli puolisollani. Ovat haudatut vierekkäisille hautausmaille, ei samaan hautaan. Outoa minusta.
Tämä outous ei johdu heistä, vaan on yleensä outoa, että on eri hautausmaat eri kirkkoihin kuuluville. Ja jos sukulaiset ei maksa paikkaa, niin taitaa lentää ulos haudastaan! Hyvin erikoista. Ehkä samalle tunkiolle kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riitaisat välit. Appiukkoni oli pettänyt anoppiani. Heille tullut ero -80-luvun lopussa. Siitä huolimatta ei voi kutsua 30 vuotta myöhemmin mihinkään samoihin juhliin! Eli lapsen ristiäiset, ei voi tulla anoppi, jos appeni tulee ja toisin päin. Häät, ei voi tulla appeni, jos anoppi on kutsuttu ja toisin päin. Todella ärsyttävää käytöstä. Esimerkiksi häihin valittiin, että kutsutaan anoppi uuden miehensä kanssa ja appi tulee vaimonsa kanssa seuraavana päivänä hääkahveille. Appi myös suuttuu, jos ei ole kutsuttu johonkin perhejuhlaan, vaikka se on sekö anopin että appeni vika, kun eivät voi nähdä toisiaan. Meillä on mahdollisesti kesäkuun alussa tulossa yo-juhlat, joita nyt jo mietitään, milloin appi tulee ja milloin anoppi.
Tuo on ihan naurettavaa. Itsellä ero tuli parikymmentä vuotta sitten, kun mies petti. Pari vuotta eron jälkeen meni kärvistellessä, mutta nyt on ihan sama missä tilaisuuksissa ollaan samaan aikaan. Eihän minulla ole enää mitään tunteita koko ihmistä kohtaan, joten aivan sama vaikka tulisi paikalle hevosen kanssa. Eikö se olisi paras kosto -jos sellaista edes haluaa enää- että tulisi ihan normaalisti paikalle, kumpikin, ja näyttäisi sillä ettei toinen merkitse enää mitään. Tuossa on jääty jumittamaan johonkin vanhaan roskaan eikä se vie mihinkään.
Tosi ikävää teidän muiden kannalta. Itse saattaisin ratkaista asian niin, että jos molemmat ei tule samaan aikaan paikalle kuten aikuiset ihmiset, niin kummankaan ei tarvitse tulla. Olkoonkin lähipiiriä, mutta nyt on vähän vanha draama pyörimässä. Jääkööt kotiinsa kiukuttelemaan.
Hämmästytti se, ettei siivottu. Vessa oli likaisimmasta päästä, keittiön huippuimurissa reikä hormissa ja rasvainen liesi, sii ei vaan vähän, ei vaan yltäpäältä nihkeä eltaantuneesta rasvasta. Nuukuutta ja laiskuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti luterilainen, isä ortodoksi oli puolisollani. Ovat haudatut vierekkäisille hautausmaille, ei samaan hautaan. Outoa minusta.
Tämä outous ei johdu heistä, vaan on yleensä outoa, että on eri hautausmaat eri kirkkoihin kuuluville. Ja jos sukulaiset ei maksa paikkaa, niin taitaa lentää ulos haudastaan! Hyvin erikoista. Ehkä samalle tunkiolle kuitenkin.
Mene sinä tunkiolle halventavien puheides kanssa. Eikö sulle ole opetettu, ettei kuolleista saa puhua pahaa. H ä p e ä!!!
Hirveitä riitoja ja välit poikki vuosikymmeniä. Ihmettelen vieläkin miehen suvun
tunnekylmyyttä jota on ollut vaikea hyväksyä, esim miehen vanhemmat eivät välittäneet lapsenlapsistaan(paitsi vanhimmasta). Olisivat edes kerran vieneet jätskille, kalaan tai metsäretkelle. Ei heitä kiinnostanut.
ihmetytti myös anopin tapa ottaa itselleen tavaroita kaupasta ihan ilman maksua. Minultakin hävisi tavaraa( noh se vain ärsytti).
Nato(miehen sisko tässä tekstissä) on äärettömän utelias, ei siis keskusteluissa vaan esim.
aukoo kylässä laatikot ja kaapit, käyskentelee/hiippailee tontillamme itsekseen ja kurkkii kaikkialle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne ei puhu mistään. Kaikki vaikeat asiat vaietaan.
Anoppi ei juuri koskaan tullut syömään muiden kanssa, passasi kuin joku apulainen ja söi muiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Se millaisia lunttuja useimmat naiset tuossa suvussa naiset ovat. mummosta lähtien lapsia monelle eri miehelle..
No eipä ole tyttären tyttärestäkään polvi parantunut. Vaimoni jäi syksyllä kiinni pettämisestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti luterilainen, isä ortodoksi oli puolisollani. Ovat haudatut vierekkäisille hautausmaille, ei samaan hautaan. Outoa minusta.
Tämä outous ei johdu heistä, vaan on yleensä outoa, että on eri hautausmaat eri kirkkoihin kuuluville. Ja jos sukulaiset ei maksa paikkaa, niin taitaa lentää ulos haudastaan! Hyvin erikoista. Ehkä samalle tunkiolle kuitenkin.
Mene sinä tunkiolle halventavien puheides kanssa. Eikö sulle ole opetettu, ettei kuolleista saa puhua pahaa. H ä p e ä!!!
Kenestä kuolleesta tuossa puhuttiin pahaa? Spekuloitiin vaan mitä mahtaa tapahtua jos hautapaikkaa ei enää makseta. Fakta on se, että jossain kohtaa käytettyjä hautapaikkoja myydään uudelleen, toki siinä on aikarajat koska käytetyn haudan saa kaivaa auki uutta vainajaa varten. Mutta kyllä sieltä kuule luita vielä useinkin siinä kohtaa nousee. Sitä en tiedä mitä tälle maa-ainekselle tehdään jotta varmistetaan ettei ne luut jää minnekään näkyville pyörimään. Vaikka aina välillähän niitä luita, myös kalloja silti löytyy hautausmailta ja niiden liepeiltä.
Joka tapauksessa, kuolleet eivät puheita kuule, oli ne hyviä tai pahoja puheita.
Eri
Kuinka yksinkertaisia ex-puolison vanhemmat olivat. Sivistymättömiä ja siis ihan oikeasti tyhmiä. Minulle (ja omassa piirissäni liikkuville) aivan selvät asiat olivat heille aivan vieraita ja outoja. Olisi pitänyt silloin juosta karkuun, koska samanlaiseksi yksinkertaiseksi tyypiksi se kultapoika osoittautui, vaikka ensimmäiset vuodet onnistuikin huijaamaan. Nyt myöhemmin asiaan perehdyttyäni olen ymmärtänyt, että ex-appiukko on myös aivan selvästi autismin kirjolla, samoin kuin ex-puolisoni.
Suvun alkon käytön määrä. Itse tulen perheestä jossa käytettiin alkoa hyvin kohtuudella. Isä joi saunaoluen kun saunassa käytiin (kaksi kertaa viikossa), ja muuten alkon käyttö rajoittui ruokaviiniin jos oli vieraita.
Puolison suvussa on molemmin puolin alkoholismin kanssa kamppailevia ja paljon. Ihan siis normaalin oloista väkeä äkkiseltään, ei mitään rapajuoppoja ja kuselta haisevia alkkiksia, vaan töissä käyviä, perheellisiä ihmisiä. Arvata saattaa, että meilläkin on jokunen keskustelu käyty siitä mikä on normaalia alkon käyttöä ja mikä ei.
Se, miten isokullisia suvun miehet on.
Appiukolla sellainen leka, että meinaa perse revetä. Suuhun ei mahdu millään.
Kerran laski mällit naamalle, niin sitä liisteriä joka kolossa vielä viikon päästä.
Se on myös sanottava, että anopilla on ihana pillu. Sitä on kiva lupsutella samalla, kun lankomies ajelee äitiään anukseen.
Jouluaaton nälkäkidutus. Siis aamulla riisipuuroa ja seuraavan kerran syödään klo 18. Siinä välillä ei siis saa yhtään mitään syötävää. Ensimmäinen kerta oli shokki. :D Opin kerrasta varaamaan myslipatukoita laukkuun ja syön niitä salaa, jos ollaan anoppilassa. Lapsia ei ole vielä siunaantunut, niin en tiedä koskeeko tuo paasto niitäkin. Siihen en sentään aio suostua. :)