Mikä hämmästytti puolison suvussa?
Minua se, että ennen ruokailua laitettiin kädet ristiin ja rukoiltiin. Sellaisesta olin lukenut vain vanhoista ajoista kertovista kirjoista.
Kommentit (994)
Syökö kissa vai annetaanko miniälle, sanoi mummuni aina leikkisästi
Vierailija kirjoitti:
Miehen veljellä aina puku päällä ja selvästi halveksi pikkuveljeään eli miestäni ja sen mukana tietysti minua.
Heti ekalla kerralla alkoi veetuilu vaikka emme tunteneet toisiamme lainkaan. Se ei häntä haitannut.
No ajattelin että paras pysyä kaukana, veljekset tapaavat harvakseltaan mutta minå en koskaan mene. En pidä sitä menetyksenä, tuskin hänkään.
Huomasin juuri, että mieheni ei ole tavannut veljeään noin viiteen vuoteen. Ei hänkään varmaan jaksa sitä ylimielisyyttä.
Meillä samanlaista, paitsi että se pukumies on pikkuveli.
Anoppi lipoo sitä, onhan se joku pikkujohtaja;)
Mieheni on paremmin kouluttautunut, ollut paremmassa asemassa työelämässä (nyt jo eläkkeellä), mutta kun on veljensä vastakohta, eikä ole nostanut itseään, ei ole anopin mielestä mitään.
Anoppi pitää itseään ns. parempana ihmisenä, ei jätä kenellekään kertomatta ketä kaikkia silmäätekeviä "tuntee"... no, onhan se ne kerran nähnyt ja päivää sanonut :D
Tämä "parempi" ihminen pukeutuu nuhruisiin kirpparivaatteisiin, joita yrittää minullekin tyrkyttää, apella aina sama nuhruinen ja joskus tahrainenkin villapaita.
En ole tekemisissä, itsekehua ja sen lempilapsen jalustalle nostamista ei vaan jaksa kuunnella.
Totaalinen pinnallisuus, edes omia lapsia ei tunneta eikä haluta tuntea, pintaraapaisu riittää kaikessa. Älyllisesti laiska elämä.
Miten lämpimästi ja varauksettomasti miehen iso perhe otti minut vastaan aikoinaan. Siinä istuin ensimmäistä kertaa isossa kahvipöydässä ja minut otettiin luontevasti mukaan keskusteluihin ja leikinlaskuun, niinkuin aina olisin siinä istunut.
Kuinka nyreästi minuun suhtauduttiin heti alusta alkaen eikä viitsitty edes tutustua. Mies oli se joka perheessä passasi kaikkia niin saavutetuista eduista ei haluttu luopua, vaan miehen olisi pitänyt käyttää kaikki vapaa-aikansa autellen missä ikinä keksivätkään. Vanhemmat pitivät jopa listaa mihin kirjoittivat kaikki apua kaipaavat asiat mitä mieleen tuli. Miehen sisaruksen ei tarvinnut tehdä mitään.
Kuinka miehen vanhemmat eläkkeelle jäätyään eivät enää tehneet muuta kuin makasivat tvtä katsoen. Edes lehteä ei jaksettu hakea postilaatikosta.
Vierailija kirjoitti:
Miehen suku ei halua tavata vaikka ollaan oltu yhdessä jo 10 VUOTTA..repikää siitä.
Hei meillä lähes sama, minulle ei koskaan puhuta edes jos menen käymään joten en ole noin 8,5 vuoteen käynyt. 1,5 v yritin mutta olin ilmaa tai vaan naamailiin.
Appivanhemmat kohtelee tosi epätasavertaisesti lapsiaan, 3 poikaa. Minun mieheni on joku ilmainen apulainen ympäri vuorokauden ja muut suosikkeja joiden ei tarvitse tehdä mitään.
Se että elivät erittäin visusti mutta olivatkin miljonäärejä.
Miehen suvussa ei vaihdeta minkäänlaisia kuulumissia tai olla kiinnostuneita miten menee ja mitä kuuluu.
Ettei miehen vanhemmat harrasta minkäänlaista liikuntaa eläkepäivillään, istua tönöttävät vaan sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että siskoksilla on lapsi saman miehen kanssa. Samaan aikaan serkukset ja sisarukset ne lapset
Auts.
Mieheni veljen vaimo on seurustellut perheen kaikkien kolmen veljeksen kanssa. Myös mieheni kanssa joskus aikoinaan. Sama naismaku veljeksillä.
Vierailija kirjoitti:
Miehen suvussa ei vaihdeta minkäänlaisia kuulumissia tai olla kiinnostuneita miten menee ja mitä kuuluu.
Meillä toisin päin.
Ollaan niin kiinnostuneita ja huolella kerrotaan eteenpäin ihan kaikki. Sukulaisista sopii puhua (=juoruta) kun ollaan niin läheisiä ja kaikki asiat yhteisiä. - Kuitenkaan se kaikkien asioiden käsittely seuraavassa kahvipöydässä ja selän takana ei välttämättä ole enää niin ystävällistä.
Olen oppinut pitämään suuni kiinni paitsi omista, myös muitten asioista. Minulle voi huoletta kertoa, en jaa kenenkään terveystietoja tai avio-ongelmia.
Suorastaan watutti kun on lempilapsi ja lempilapsenlapset vaikka ne on täys mulkkuja jopa vanhempiaan kohtaan.
Se, että olin niin ei-toivottu. Ei annettu puheenvuoroa ja päälle puhuttiin, jos avasin suuni. Minä en vain kiinnostanut.
Luultiin joksikin kullankaivajaksi. Eräs vanhempi mies vihasi minua, ei edes puhunut minulle.
Kun sain lapsia, se oli paha juttu.
Lopuksi sain järjestää kahdet hautajaiset ja tämä vanhempi mies varasti toisen vainajan kalliin sormuksen, jonka vainaja tarkoitti minulle.
En ollut tehnyt mitään tätä sukua kohtaan. Minua vain inhottiin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka miehen vanhemmat eläkkeelle jäätyään eivät enää tehneet muuta kuin makasivat tvtä katsoen. Edes lehteä ei jaksettu hakea postilaatikosta.
Mä myös ihmettelen, kun puolison vanhemmat molemmat ovat nuoria eläkeläisiä, nippanappa 65v että miten voikin olla niin passiivisia? Nukkuvat puolille päivin ja katsovat samoja mustavalkoisia suomifilmejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se hämmästytti isosti kuinka itsekkäitä kaikki ovat. Olin ennen tuntenut vain mukavia ihmisiä, ja sitten PAM, minäminä suku. Sopeutuminen heihin on vielä pahasti kesken, ehkä en ikinä sopeudukaan.
Sama! Ja se että puhutaan jatkuvasti muiden päälle, keskeytetään. Omat jutut vaan kiinnostaa.
Menepä Italiaan tai Espanjaan tms. niin kaikki puhuu toistensa päälle yhtä aikaa ja kovalla äänellä.
Ei keskustella mistään oikeista asioista. Ainoastaan arkisista asioista, kuten ruoasta ja päivän ohjelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsin naimisiin rikkaan pojan kanssa ja minulle tuli yllätyksenä ettei heistä kukaan käy töissä koko suvusta. Eivät ole olleet töissä kolmeen sukupolveen.ovat perineet paljon omaisuutta 150 vuotta sitten.
Mielenkiintoista, olen päätynyt samanlaiseen sukuun ja tää porukka ei koskaan jää eläkkeelle. Kaikki on tehneet pitkän työuran tai ovat edelleen töissä, lapset koulutetaan nimenomaan työelämään, ei joutenoloon eli löytyy lääkäreitä, professoreja, erilaisia rahoitusalan toimijoita jne. Omaisuus kun ei säily, jos siitä ei huolehdi ja varainhoitajat aika harvoin katsovat suvun etuja.
No ei tuo toinen oikeasti ole rikkaaseen sukuun nainut. Jos olisi, tietäisi että suuresta omaisuudesta huolehtiminen käy päivätyöstä.
Voihan olla, että siellä joku huolehtiikin, eikä kommentoija ole vain hahmottanut sitä "töissä käymiseksi".
Tuon toisen kommentoijan mainitsema professori taas on kieltämättä homma, jossa moni työskentelee eläkepäiviä miettimättä ja työtunteja laskematta, mutta sillä on yleensä aika vähän tekemistä minkään suvun omaisuuden hoitamisen kanssa.
Selän takana juoruaminen, jopa omista sisaruksistakin.