Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Se nimenomaan vaikuttaa omistaako leski jo valmiiksi talosta puolet vai ei. Tasinko on silloin pienempi. Ja tosiaan sen tasingon voi muutoinkin maksaa kuin sillä talolla, vaikkapa ostaa leskelle yksiön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.

Voi tietenkin mutta ehkä kaikkein huonoin ratkaisu aplle olisi ottaa rasitteekseen koko talo missä leskellä ikuinen asumisoikeus ja maksaa vielä ne viimeisetkin käteiseksi vaihdettavissa olevat (auto, pankkitili, kenties jotain osakkeita) tasinkona.

No hän sen talon haluaa (koska tunneside).

Vierailija kirjoitti:

Ohis,

Osaako joku vastata tähän:

Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?

Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)

Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?

Määräytyy perunkirjoituksessa ja perintövero tulee maksuun noin puolen vuoden kuluttua siitä. Samaa olen pohtinut tässä itsekin. Perin äitini noin 10 vuotta sitten, hänen omistuksessaan oli silloin vain muutaman vuoden vanha talo, maaseutumaisella alueella. Leskensä jäi siihen hallintaoikeudella asumaan, huomattavasti äitiäni vanhempi puoliso, joka on nyt täysin erakoitunut sinne. Joltain naapurinpojalta ostaa lumityöt ja nurmikonleikkuun, mitään muuta ei ulkona tehdä, hän käy kerran päivässä postilaatikolla. Sisällä on niin sotkuista ja likaista, ettei tulisi mieleenkään esim vessaan siellä mennä (viimeksi kävin salaa autotallin takana puskapissalla). Kaikki on siis aivan rempallaan, en edes uskalla ajatella miten paljon arvo on laskenut. Mutta sen tiedän että ihan liikaa olen perintöveroa maksanut talon tämänhetkisen kunnon huomioiden. Ei sitä korvaa edes perintöveron alennus hallintaoikeudesta johtuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.

Mikä ei poista lesken asumisoikeutta. Siksi olisi järkevämpi antaa tasinkona se talo kokonaisuudessaan leskelle niin että perillinen pitää muun mitä jää.

Ap voisi kertoa, onko isä kuolemansairas tai omistaako ap itse talosta jotain tai onko isällä ja hänen puolisollaan avioehto. Muuten on ihan turha arvuutella täällä. Periaate on kuitenkin se, että tehdään ositus, jossa lesken ja vainajan omaisuudet lasketaan yhteen. Ilman testamenttimääräyksiä tai avioehtoa, omaisuus pannaa laskennallisesti puoliksi. Siinä tapauksessa, että leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle. Lähes aina leski jää asumaan yhteiseen asuntoon, johon hänellä on elinikäinen asumisoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vaadit osuuttasi pois leskeltä.

leskellä on oikeus asua perheen kodissa.

Kyllä luultavasti saat perintöäsi vastaan lainan, ja perintöverot eivät ole aivan hirveät, koska siitä tulee lesken hallintaoikeudesta hyvitys https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/106296/hallint…;

Mutta sinun kannaltasi on hyvin huono diili, että leski jäisi siihen asumaan, koska talosta tulee kustannuksia, ja leski ei varmaan ole niitä halukas hoitamaan enempää kuin oman osuutensa. Sinun pitäisi ja olisi järkevää hakea hallintaoikeuden purkua eli vaadit pesän jakamista oikeudelta, jos leski ei vapaaehtoisesti suostu, pesä on velkainen ja joudut kohtuuttomaan tilanteeseen. https://www.perunkirjoitus.fi/lesken-oikeudet/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.

Mikä ei poista lesken asumisoikeutta. Siksi olisi järkevämpi antaa tasinkona se talo kokonaisuudessaan leskelle niin että perillinen pitää muun mitä jää.

Ei tietenkään poista, mutta estää sen että talosta menee myöhemmin *väärään sukuun* osa. Ehdottamassasi tilanteessa koko talo.

Tässä on syy, miksi en ole avioeron jälkeen mennyt enää uusiin naimisiin vaan pysyn avoliitossa. Edellisen liiton lasteni ei tarvitse kärsiä hallintaoikeudesta. 

Joutaisi perintölakia muutenkin muuttaa ja rajoittaa lesken asumisoikeus 1-2 vuoteen näinä hajoavien avioliittojen aikoina. Tuo säännös on peräisin jostain menneisyydestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Se nimenomaan vaikuttaa omistaako leski jo valmiiksi talosta puolet vai ei. Tasinko on silloin pienempi. Ja tosiaan sen tasingon voi muutoinkin maksaa kuin sillä talolla, vaikkapa ostaa leskelle yksiön.

Millä tavalla se vaikuttaa, omistaako leski puolet tai ei, jos kummallakaan ei ole muuta omaisuutta? Puoliksi pannaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Se nimenomaan vaikuttaa omistaako leski jo valmiiksi talosta puolet vai ei. Tasinko on silloin pienempi. Ja tosiaan sen tasingon voi muutoinkin maksaa kuin sillä talolla, vaikkapa ostaa leskelle yksiön.

Millä tavalla se vaikuttaa, omistaako leski puolet tai ei, jos kummallakaan ei ole muuta omaisuutta? Puoliksi pannaan.

Puoliksi on silloin oma puolikas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni sama tilanne kuin ap:lla, paitsi sillä erotuksella että isäni vaimolla ei ikinä tule olemaan varaa asua yksin siinä talossa. Huojentava tunne.

Se ottaa siihen uuden miesystävän asumaan ja jakamaan kustannuksia.

Miksi miesystävän? Menee naimisiin. Näin uudelle aviomiehelle syntyy myös oikeus perintöön, koska se on osa vaimon/lesken omaisuutta. The more the merrier.

Ei synny. Lesken asumisoikeutta ei voi lain mukaan ketjuttaa tuolla tavalla, mikä onkin oikein. Muuten syntyisi aivan kestämättömiä tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Se nimenomaan vaikuttaa omistaako leski jo valmiiksi talosta puolet vai ei. Tasinko on silloin pienempi. Ja tosiaan sen tasingon voi muutoinkin maksaa kuin sillä talolla, vaikkapa ostaa leskelle yksiön.

Millä tavalla se vaikuttaa, omistaako leski puolet tai ei, jos kummallakaan ei ole muuta omaisuutta? Puoliksi pannaan.

Puoliksi on silloin oma puolikas.

Niin on, mutta jos ei omista, niin myös silloin lesken tasinkona on puolikas.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on syy, miksi en ole avioeron jälkeen mennyt enää uusiin naimisiin vaan pysyn avoliitossa. Edellisen liiton lasteni ei tarvitse kärsiä hallintaoikeudesta. 

Joutaisi perintölakia muutenkin muuttaa ja rajoittaa lesken asumisoikeus 1-2 vuoteen näinä hajoavien avioliittojen aikoina. Tuo säännös on peräisin jostain menneisyydestä. 

On kyllä totaalisen idiottimainen laki minunkin mielestäni.

Onneksi vanhempani kuoltua hänen puolisonsa oli niin reilu mies, että maksoi muut ulos talon omistuksista. Olisi voinut myös roikuttaa meitä löysässä hirressa asumisoikeutensa turvin, jos olisi ollut pihi änkyrä luonteeltaan.

Eihän sitä kuolinpesää tarvitse jakaa. Sen voi jättää odottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?

Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.

Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.

Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.

Se nimenomaan vaikuttaa omistaako leski jo valmiiksi talosta puolet vai ei. Tasinko on silloin pienempi. Ja tosiaan sen tasingon voi muutoinkin maksaa kuin sillä talolla, vaikkapa ostaa leskelle yksiön.

Millä tavalla se vaikuttaa, omistaako leski puolet tai ei, jos kummallakaan ei ole muuta omaisuutta? Puoliksi pannaan.

Puoliksi on silloin oma puolikas.

Niin on, mutta jos ei omista, niin myös silloin lesken tasinkona on puolikas.

No niin on, mutta tasingon voi maksaa muutoinkin, jos ei halua asunnosta puolta antaa.

Me ei haluttu kotitilaa antaa ja leskelle ostettiin oma koti. Kaikille parempi, myös leskelle. Asunto oli arvokkaampi kuin tasinko-osuus, joten lesken asumisoikeus siirrettiin tähän uuteen kotiin ja sisarusteni kanssa omistetaan siitäkin osa.

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se leski yksin edes tekee jollain 300 000 euron linnalla?

Lihoiksi vaan koko paikka ja molemmille se mitä kuuluukin.

Ei se nyt niin hulppea ole, mutta sijaitsee isossa kaupungissa.

Ap

On siis verrattain uusi talo, hyvin hoidettu piha sun muuta.

Mutta jos talo on velaton, luultavasti on niin äveriäästä pariskunnasta kyse, että jää myös muuta varallisuutta, rahatalletuksia kenties.

Erikoinen. Yleensä vanhat talot, vaikka olis rempattuja ja omalla tontilla, eivät tuohon arvoon yllä.

Joten ihan uusi pitää melkein olla tuon omakotitalon.

Vai onko maatilasta kyse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Eikö isältä jää rahaa.

Ilmeisesti kysyjän tilanteessa hän on lesken ohella ainoa kuolinpesän jäsen.