Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole kyllä ihan rinnastettavissa tuo sun tilanne, perintö meni omalle äidillesi, ei jollekin vieraalle uudelle puolisolle. Ydinperheen kesken asiat sujuu yleensä helpommin.
Tässä tapauksessa aloittajan pitäisi selvittää asiat kasvotusten isänsä toisen vaimon kanssa ja neuvotella siitä mikä olisi kummallekin osapuolelle paras ratkaisu ja kyse mahdollisesti jonkun juristin neuvoja perinnönjaon suhteen. Tuo toki edellyttää että eri osapuolilla on vähintäänkin normaalit luottamukselliset puhevälit.
Miksi apn pitäisi selvittää asioita isänsä uuden vaimon kanssa? Olisi kyllä ennenkuulumatonta, että aviomiehen poika tulee neuvottelemaan perinnönjaosta, vaikka kukaan ei ole kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa nyt kuitenkin, että sekä avioerossa että toisen puolison kuoltua tehdään ositus. Jos ei ole mitään avioehtoa tai testamenttimääräyksiä, lasketaan omaisuudet yhteen ja jaetaan kahdella.
Eli apn tapauksessa, jos aviopuolisoilla ei ole muuta omaisuutta kuin talo, jonka arvo on 300.000€, lesken osuus on 150.000 ja perinnöksi jää 150.000, josta ap mahdollisten hallintaoikeusvähennysten jälkeen maksaa perintöveron
Kyllä se perintö on edelleen sen 300000€, leski ei peri mitään. Se on sit ihan itse päätettävissä mistä se tasinko maksetaan.
Perintö ei ole tuon verran, ja tasinko maksetaan tuosta summasta mikäli se on, niin kun tuossa kuvitteellisessa tapauksessa on, ainoa mitä perinnöksi jää.
Kyllä se kuule on just ton verran. Tasinko on osa perinnönjakoa, se tehdään ihan ensin. Toki se pienentää perintöveroa ja tuossa (hyvin epätodennäköisessä) tilanteessa tasinko olisi tosiaan 150000€.
Kun perintöverotus perustuu vainajan kuolinhetken mukaisen varallisuuden verottamiseen, verotuksen toimittamisen yhteydessä tehdään vainajan omaisuudesta laskennallinen perinnönjako, jolla kuolinhetken mukainen omaisuus jaetaan verotettavaksi vainajan perillisille ja testamentinsaajille. Jos vainajan omaisuus on ollut osa hänen leskensä tai aiemmin kuolleen puolisonsa avio-oikeuden alaista varallisuutta, on verotuksen toimittamista varten laadittava myös laskennallinen ositus vainajan ja hänen puolisonsa varoista perittävän kuolinhetken tilanteen mukaisena.
Laskennallinen ositus ja perinnönjako tehdään lähtökohtaisesti perukirjan osoittamien oikeuksien mukaisesti. Kun perintöverotus toimitetaan ennakoiden perinnönjakoa perukirjan pohjalta, perinnönjakosopimus voi osoittaa perukirjan pohjalta tehdyt olettamat perintöosuuksista virheellisiksi. Silloin kun perinnönjakosopimus luotettavasti tarkentaa vainajan kuolinhetkellä syntyneitä oikeuksia, laskennallinen ositus ja perinnönjako tehdään ottaen huomioon perukirjan rinnalla perinnönjakosopimus osoituksena kuolinhetkellä saadusta perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.
Mutta sehän ratkaisee asian jos ei peri mitään, omaisuus on törsätty, ei tarvitse perintöverojakaan maksaa muuten joutuisi maksamaan ennakkoon veroja ja hyvässä lykyssä ei saisi perintöä? : )
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??
Perillinen joutuu kuitenkin maksamaan perintöveron kun toinen vanhemmista kuolee ja jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään.
Niinkuin aiemmin mainittu talo korvessa voi lesken kuoltua olla arvoltaan 0 euroa mutta aikoinaan perilliset ovat maksaneet perintöveroa vaikkapa 100 000 euron arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.
Mutta sehän ratkaisee asian jos ei peri mitään, omaisuus on törsätty, ei tarvitse perintöverojakaan maksaa muuten joutuisi maksamaan ennakkoon veroja ja hyvässä lykyssä ei saisi perintöä? : )
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??
Perillinen joutuu kuitenkin maksamaan perintöveron kun toinen vanhemmista kuolee ja jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään.
Niinkuin aiemmin mainittu talo korvessa voi lesken kuoltua olla arvoltaan 0 euroa mutta aikoinaan perilliset ovat maksaneet perintöveroa vaikkapa 100 000 euron arvosta.
Vain verottaja voittaa taas niinkuin inflaatiossakin sijoittajan 10 000 euroa on muuttunut vuoden aikana 9000 euroksi mutta verottaja verottaa 10 000 eurosta : )
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?
Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollahan oli tämä jo aiemmin laskettu.
Oletuksella, että koko perintö on pelkkä 300 000 talo.
Jos se menee kokonaan ap:lle, niin perintövero noin 21 500e.
Jos se on puoliksi lesken omaisuutta, niin vero 8500e.
Siinä aplle haarukka ja jos noita rahoja ei ole tai saa lainaa, niin sitten sinun pitää perinnöstä luopua.
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
Osaako joku vastata tähän:
Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?
Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)
Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?
Perunkirjoitukseen merkitty hinta on veroarvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?
Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.
Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.
Mutta sehän ratkaisee asian jos ei peri mitään, omaisuus on törsätty, ei tarvitse perintöverojakaan maksaa muuten joutuisi maksamaan ennakkoon veroja ja hyvässä lykyssä ei saisi perintöä? : )
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??
Perillinen joutuu kuitenkin maksamaan perintöveron kun toinen vanhemmista kuolee ja jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään.
Niinkuin aiemmin mainittu talo korvessa voi lesken kuoltua olla arvoltaan 0 euroa mutta aikoinaan perilliset ovat maksaneet perintöveroa vaikkapa 100 000 euron arvosta.
Se on omistajan tehtävä huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä. Jos perii jotain, niin silloin on sen perimänsä omaisuuden omistaja ja siihen on määräysvalta, hallintaoikeus on siitä erillinen. Tämä näyttää unohtuvan näissä perintöverokeskusteluissa että tosiaan ne perintöveron maksajat ovat omistajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästät etukäteen rahat perintöveroihin. Niin minäkin tein ja nyt on perintö tuottanut rahan takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski voi maksaa vuokraa sinulle
Vaadin ositusta
Leski ei peri.
Ap jos on ainoa lapsi perii kokonaan MUTTA leskelle jää elinikäinen asumisoikeus jos hänellä ei ole muuta omaa asuntoa.Perintövero toki silti pitää "tyhjästä" maksaa asap.
Leski perii jos lapsia ei ole (tai testamenttia).
Leski ei peri ilman erillistä testamenttimääräyatä, jos vainajalla on sisaruksia, heillä lapsia tai vanhemmat elossa.
Itse asiassa avioleski perii jos ei ole alenevaa rintaperillistä eli lasta tai lapsenlasta.
Nuo "ylenevät/sivuosumat" eivät ohita leskeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?
Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.
Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.
Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.
Mutta sehän ratkaisee asian jos ei peri mitään, omaisuus on törsätty, ei tarvitse perintöverojakaan maksaa muuten joutuisi maksamaan ennakkoon veroja ja hyvässä lykyssä ei saisi perintöä? : )
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??
Perillinen joutuu kuitenkin maksamaan perintöveron kun toinen vanhemmista kuolee ja jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään.
Niinkuin aiemmin mainittu talo korvessa voi lesken kuoltua olla arvoltaan 0 euroa mutta aikoinaan perilliset ovat maksaneet perintöveroa vaikkapa 100 000 euron arvosta.
Se on omistajan tehtävä huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä. Jos perii jotain, niin silloin on sen perimänsä omaisuuden omistaja ja siihen on määräysvalta, hallintaoikeus on siitä erillinen. Tämä näyttää unohtuvan näissä perintöverokeskusteluissa että tosiaan ne perintöveron maksajat ovat omistajia.
Miten huolehtia talon arvosta esim paikkakunnalla jossa iso tehdas lopettaa ja talot muuttuvat arvottomaksi kun kukaan ei niitä enää tarvitse, ainoastaan kiinteistövero todennäköisesti nousee koska kunnan on jostain muualta otettava korvaavat tulonsa kun tehdas on lopetettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?
Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.
Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.
Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.
Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.
Onko apn isä tehnyt vaimonsa kanssa avioehdon? Jos ei, niin omaisuus pannaan erossa ja kuoleman sattuessa puoliksi.
Maksat perintöverot. Otat lainan, vakuutena oma osuutesi talosta. Muista myös että joudut osallistumaan talon menoihin, kiinteistöveroon, remontteihin, vaikket siellä asukaan.
Yksi vaihtoehto on luopua perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vero on tuhansia 300000 euron omaisuudesta. Ei pankki anna lainaa, jos ei ole maksukykyä. Perintövero on väärin.
Ap:n osuus lienee puolet tuosta
Kyllä 150000 omaisuudestakin vero on tuhansia.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perintoverolaskur…
150000 € omaisuudesta veroluokka I (lähisukulaiset) kuuluva maksaa perintöveroa 15 200,00 €, joten siinä jää voitolle 134800 euroa.
Jospa se leskeksi jäänyt äitipuoli lunastaa tuon osuuden itselleen ottamalla pankista lainaa tai hän testamenttaa omaisuutensa edesmenneen aviomiehensä pojalle.
Minun vanhemmillani oli hyvissä ajoissa tehty keskinäinen testamentti, jolloin isän menehtyessä kaikki hänen varansa ja omaisuuteensa siirretiin äidin nimiin. Samalla säästimme veljeni kanssa perintöveroista, sillä varsinainen perinnönjako meidän välillä tehtiin vasta äitimme kuoltua pari vuotta myöhemmin. Meillä ei ollut mitään typeriä ja tarpeettomia riitoja perinnön suhteen.
Ei ole mitenkään tavatonta, että jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään. Hänhän saa käyttää sitä tuossa tapauksessa ihan miten haluaa. Myös testamentata sen vaikka uskonnolliselle yhdistykselle. Silloin lapset eivät lopulta saa mitään.
Mutta sehän ratkaisee asian jos ei peri mitään, omaisuus on törsätty, ei tarvitse perintöverojakaan maksaa muuten joutuisi maksamaan ennakkoon veroja ja hyvässä lykyssä ei saisi perintöä? : )
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??
Perillinen joutuu kuitenkin maksamaan perintöveron kun toinen vanhemmista kuolee ja jäljelle jäänyt leski tärvää koko omaisuuden eläessään.
Niinkuin aiemmin mainittu talo korvessa voi lesken kuoltua olla arvoltaan 0 euroa mutta aikoinaan perilliset ovat maksaneet perintöveroa vaikkapa 100 000 euron arvosta.
Se on omistajan tehtävä huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä. Jos perii jotain, niin silloin on sen perimänsä omaisuuden omistaja ja siihen on määräysvalta, hallintaoikeus on siitä erillinen. Tämä näyttää unohtuvan näissä perintöverokeskusteluissa että tosiaan ne perintöveron maksajat ovat omistajia.
Miten huolehtia talon arvosta esim paikkakunnalla jossa iso tehdas lopettaa ja talot muuttuvat arvottomaksi kun kukaan ei niitä enää tarvitse, ainoastaan kiinteistövero todennäköisesti nousee koska kunnan on jostain muualta otettava korvaavat tulonsa kun tehdas on lopetettu?
Sama voi tulla vastaan ilman leskeäkin, sinänsä kyllä ymmärrettävää että lesken asumisoikeus voi kismittää, mutta harvemmin edes on kokonaan perijöiden omistuksessa vaan yleensä leski omistaa oman puolikkaansa ja se asumisoikeus rasittaa sitten sitä perillisten puoliskoa.
Vierailija kirjoitti:
voisiko perinnön jättää jakamatta eli talon omistaisi kuolinpesä siihen saakka, kunnes leski muuttaa pois? Perintövero kai maksetaan vasta, kun perintö jaetaan?
Verottaja osaa laskea prosenttilaskuja - perintövero maksetaan ihan normaali aikataululla myös jos pesä jätetään jakamatta.
Tämäkin on aika hankala tilanne jos sinulla ei ole muuta luppovarallisuutta. Perintöveroa ei voi maksaa sieltä jakamattomasta pesästä mutta jostain se kuitenkin pitää saada maksettua.
Toki jos pesässä on ihan rahaa niin voi tehdä osittaisen perinnönjaon mutta isein ongelma tulee kun vaikkapa perintönä on metsää ja muuta kiinteää omaisuutta, eikö kukaan pysty/halua maksaa sitä rahatonta ulos pesästä.
Mutta verottaja kyllä vaatii omansa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei, jos perittynä on puolikas asunto. Kun leski sitten kuolee, kenelle se hänen puolikas menee? Voiko käydä niin että ap omistaa puoliksi jonkun random tyypin kanssa sen lapsuudenkotinsa?
Tottakai voi käydä noin. Se on ap:n isän oma talo, ellei sitetn ap omista siitä jo nyt jotain. Jos leskellä on lapsi, niin ap perii oman puole talosta ja lesken lapset toisen puolen lesken kuoltua.
Vain jos apn isän leski omistaa siitä talosta jotakin tai saa tasinkona talosta osan. Jos se on apn isän nimissä kokonaan, ei lesken lapsille siitä mitään mene.
Ei pidä paikkaansa. Ap ei ole kertonut, onko isällään ja tämän vaimolla avioehto. Jos ei ole, leski saa tasinkona puolet yhteisestä omaisuudesta. Siihen ei vaikuta yhtään se, kumpi talon tai muun omistaa. Toisin kuin avioerossa, enemmän omistava leski saa tosin pitää oman omaisuutensa. Tässä apn tilanteessa oletusarvo on, ettei leskellä olisi paljoa omaa omaisuutta, jolloin hän saisi osituksessa puolet talosta ja isän perilliset toisen puolen.
Tasingon voi maksaa muutoinkin kuin sillä talolla.
Voi tietenkin mutta ehkä kaikkein huonoin ratkaisu aplle olisi ottaa rasitteekseen koko talo missä leskellä ikuinen asumisoikeus ja maksaa vielä ne viimeisetkin käteiseksi vaihdettavissa olevat (auto, pankkitili, kenties jotain osakkeita) tasinkona.
Missä lykyssä se jo kertaalleen saatu perintö jäisi saamatta??