Lue keskustelun säännöt.
Miksi kouluissa mennään aina hitaimpien mukaan?
16.01.2022 |
Miksi hyväksyntään erot osaamisessa niin päin, että joidenkin taidot laahaa aina jäljessä, mutta ei niin päin, että joidenkin taidot on paljon paremmat?
Seurauksena sitten nämä hitaimmat hidastaa koko opetusta ja usein myös opettajien ajasta menee leijonanosa näiden auttamiseen. Pahimmassa tapauksessa nämä hyvin suoriutuvat yritetään laittaa ilmaisiksi apuopettajiksi heikoimmille.
Miksi Suomessa hyvästä suorituksesta ei kannusteta vaan rangaistaan noin?
Kommentit (30)
Koska hitaille tulee paha mieli. Opettajakoulutuksessakin korostetaan hölmöyteen saakka positiivista pedagogiikkaa, jossa pyritään välttämämään negatiivisia tuntemuksia viimeiseen saakka. Että kaikilla olisi koko ajan kivaa.
Ja eihän se ole kivaa, jos joku on parempi…
Neuvostoliitossa oli hyvä olla, kun kaikilla oli yhtä p*#kaa elämä. Ei tullut paha mieli kun jollain oli hienommat farkut, kun kellään ei ollut. Tai lenkkareita. Tai sukkahousuja.
Täällä on menestyminen kielletty, koska se aiheuttaa pahaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niiden älykkäimpien kannattaisi hakeutua erityisluokille.
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.
Kyllä muuten oli. 45 minuutin oppitunnista opettaja opetti asiaa ehkä vartin tai 20 min, mutta muun ajan kierteli heikoimpien luona käskemässä aapopetteriä alas kattolampusta, neuvoi turotärsäkettä olemaan syömättä lyijykyniään ja opastamassa mollariinaa, miten sivua käännetään ja mitä sitten tehdään.
Voitaisiin vaikka ottaa tavoitteeksi, että vahvin 50% oppilaista oppii lukemaan ja hyväksytään se, että loput ei opi.
Peruskoululaisetko tällä asiaa kysyy ja vastaa? Luulin ihan heillä omat palstat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se onkin ihan käsittämätöntä. Joku urpo ideologi on 2000-luvun tasa-arvohöyryissään keksinyt, että kaikki oppivat samat asiat kun vaan tuetaan tarpeeksi. No ei tietenkään opi, sillä ihmisten kognitiiviset kyvyt on erilaisia. Nyt sitten isoihin luokkiin kerätään heikkolahjaiset, kielitaidottomat, käytöshäiriöiset, kuulovammaiset yms. yms. eikä mitään tukea tai extraresurssia tietenkään ole. Ja vaikka olisikin jokaiselle oma opettaja, niin kaikki eivät silti opi, sillä ihmiset ovat edelleen erilaisia.
Tässä hullutuksessa ei todellakaan ole kysytty opettajien näkemystä ja kokemusta, joten joukkopako alaltaan on jo alkanut. Opettajan työ kun ei ole enää opettamista. Eikä siksi lapset enää opi kouluissa.
t. Väsynyt ope
Meillä mentiin open lellikin tahdissa ja toiset saivat kuulla etteivät osaa mitään ja open kiukuttelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekaluokka oli kyllä niin epälotivoiva, että voi että. Opin lukemaan pari vuotta ennen koulun alkamista ja oikeastaan kaikki ekaluokan sisältö oli tuttua. Oli niin naurettavaa tutustua numeroon ja sitten jäljentää numeroa 7 kirjaan, kun kotona tein tehtäväkirjoja, missä oli jo kertolaskujakin. Samoin aapisen aa au ai ii ei oo oi -änkytys oli järkkyä.
Opettaja tyytyi aina minimiin, mitää kannustusta ei ollut. En ekaluokalla varmaan koskaan tehnyt läksyjä kotona, koska olin tehnyt kaikki tunnilla. Kerran sain jopa huudot siitä, kun olin tehnyt kirjaa ns. liikaa, siis tehnyt sellaisten aiheiden tehtäviä, mitä ei ollut vielä ollut tunneilla.
Onneksi tokaluokalla meillä vaihtui opettaja, joka ymmärsi asiaa ja joka sitten tarjosi aina lisätehtäviä. Hän myös yritti jakaa aikaansa tasaisemmin kaikille. Aina osaamattomiem vierillä istumisen sijaan hän kierteli tarkistamaan nopeampienkin tehtävät ja kehotti aiemmin neuvomaansa miettimään tehtävää hetken ihan itsekin. Seurauksena tästä oli se, että ne hitaammatkin alkoi pysyä paremmin perässä ja saada aikaan hommia itsenäisemmin.
Erityisluokat lopetettiin, koska ne oli muka liian leimaavia, kuten tarkkiksetkin. Seurauksia ei vaan sitten ajateltu. Suomessa onkin mentaliteetti, että kukaan ei saa olla edes taidollisesti ketään parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa yritetään tukea heikompia ymmärtämättä, että aina ei kannata.sen sijaan taitavampien tukemiseen kannattaisi satsata, koska se voisi hyödyttääkin.
Vierailija kirjoitti:
Se onkin ihan käsittämätöntä. Joku urpo ideologi on 2000-luvun tasa-arvohöyryissään keksinyt, että kaikki oppivat samat asiat kun vaan tuetaan tarpeeksi. No ei tietenkään opi, sillä ihmisten kognitiiviset kyvyt on erilaisia. Nyt sitten isoihin luokkiin kerätään heikkolahjaiset, kielitaidottomat, käytöshäiriöiset, kuulovammaiset yms. yms. eikä mitään tukea tai extraresurssia tietenkään ole. Ja vaikka olisikin jokaiselle oma opettaja, niin kaikki eivät silti opi, sillä ihmiset ovat edelleen erilaisia.
Tässä hullutuksessa ei todellakaan ole kysytty opettajien näkemystä ja kokemusta, joten joukkopako alaltaan on jo alkanut. Opettajan työ kun ei ole enää opettamista. Eikä siksi lapset enää opi kouluissa.
t. Väsynyt ope
Muuten oikein, mutta vuosiluku väärin. Mun äiti on suorittanut aineenopettajan pätevyyden joskus 80-luvulla ja usein taivastellut jo niihin aikoihin kuulemaansa ajatusta "kaikki oppivat kaiken kun annetaan riittävästi aikaa". Että ei ihan ole tämän vuosituhannen hömpötyksiä tuo. Tosin siihen aikaan erityisporukka taidettiin kyllä työntää omiin erityiskouluihinsa vähän turhankin innokkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haiskahtaa saman aloittajan tekemältä, joka valitti etätyön ja etäkoulun vastustajien agendasta sekä poliittisista tarkoitusperistä tutkimuksissa.
Peruskoulussa voit varautua siihen, että mennään keskimääräisen tai heikomman oppilaan tahdissa. Itselleni se ei tuottanut ongelmia. Olin aina parhaiden joukossa luokallani koko kouluajan. Tein ylimääräisiä tehtäviä ja lueskelin omia juttujani. Toki joku kultalusikka suussa syntynyt eliittikerta voi kuvitella maailman pyörivän hänen napansa ympärillä, koska mami on myös vahvasti sitä mieltä että hänen lapsellaan on pelkkiä oikeuksia tässä maailmassa ja on jatkuvasti opettajien kimpussa ulisemassa milloin mistäkin epäolennaisesta. Lukiossa yleensä pääse jo vähän paremman "aineksen" kanssa kiinni tehokkaampaan koulunkäyntiin.
On totta, että erityisopetusta ja tarkkailuluokkia pitäisi perustaa uudestaan. Siihen mulla ei ole ratkaisua, miten opetusta häiritsevät maa***********t saataisiin poliittisesti korrektisti pois häiriköimästä muita.
Tällaisten lahjakkaiden erityiskohtelua vaativien lienee vaikea sopeutua työelämään, kun siellä yleensä joutuu tekemisiin "vähemmän älykkäisen", rasittavien ja tylsien ihmisten kanssa. Myös liikenteessä on ikävä toimia, kun muut ovat niin "huonoja" kuskeja eivätkä ymmärrä kyseisen yksilön tarvetta toteuttaa itseään kaahaamalla ja ottamalla laittomia etuoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erityisluokat lopetettiin, koska ne oli muka liian leimaavia, kuten tarkkiksetkin. Seurauksia ei vaan sitten ajateltu. Suomessa onkin mentaliteetti, että kukaan ei saa olla edes taidollisesti ketään parempi.
En ole koskaan tuota ymmärtänyt. Ihan kuin se ei leimaisi oppilasta, joka yleisopetuksen ryhmässä on se tyh mä saapas. Tai kuolaa ja itkee pulpettinsa alla.
Heikkolahjaiset pois normiluokista häiritsemästä opetusta. Ei riitä resurssit taulapäihin.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa yritetään tukea heikompia ymmärtämättä, että aina ei kannata.sen sijaan taitavampien tukemiseen kannattaisi satsata, koska se voisi hyödyttääkin.
Juuri näin! Kannattaisi niitä resursseja panostaa lahjakkaisiin, jotta saisimme uusia ”Elon Muskeja” ja verotuloja joilla pyörittää tätä sirkusta tulevaisuudessakin. Ne häiriköt ja torvelot ovat vain kuluja, nyt ja tulevaisuudessa.
Yleensäkin on yksilön kannalta kestämätöntä että sisältö, vaatimustaso ja tempo määräytyvät pitkälti syntymävuoden mukaan, ellei sitten sattumalta ole juuri siinä "ei liian vaikeaa tai nopeaa, eikä liian helppoa tai hidasta" -oppilasjoukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.
Kyllä muuten oli. 45 minuutin oppitunnista opettaja opetti asiaa ehkä vartin tai 20 min, mutta muun ajan kierteli heikoimpien luona käskemässä aapopetteriä alas kattolampusta, neuvoi turotärsäkettä olemaan syömättä lyijykyniään ja opastamassa mollariinaa, miten sivua käännetään ja mitä sitten tehdään.
tämä ja etsitään pekkamaijaa kun ei osaa tulla kellon soidessa sisälle
Miksi sinä pahvi kuvittelet, että koulussa mentäisiin hitaimman mukaan?
Ei ainakaan - 90 luvulla ollut noin.