Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan oikeasti. Onko teillä tosiaan pokkaa asua toisen ihmisen täysin maksamassa asunnossa vielä sittenkin, kun se toinen ihminen on kuollut, ja hänen lapsensa omistavat sen asunnon? Ja tämä on jotenkin hyväksyttävää? Huhhuh. Mä luulin, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa harvemmin kukaan elää loisena jonkun toisen kontolla. Ilmeisesti näin ei olekaan, vaan näköjään on yleistäkin, ettei esim. naiset maksa asumisestaan mitään. Mä olen vissiin pelannut korttini jotenkin väärin.

Ei se yleistä olekaan, liikaa katsottu leffoja taas. Leskenoikeudella asuvat asuvat ihan omassa kodissaan ja oikeutetusti.

Saattavat oikeutetusti asua , mutta lapsen perintöveron tästä voisi poistaa/siirtää ja kunnossapito velvollisuuden kunnes perintö lapsen hallussa kokonaan .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

No jos haluaa, niin miksipäs ei. Enemmän hän on siinä asunut kuin ne lapset ja silloin se vainajana on ihan itse näin halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

No jos haluaa, niin miksipäs ei. Enemmän hän on siinä asunut kuin ne lapset ja silloin se vainajana on ihan itse näin halunnut.

Ai vaikka lapset olisi asuneet siinä 0-19v, kun Suomessa tyypillisesti muutetaan kotoa pois sinä vuonna kun täytetään 19. Kyllä se on vähän enemmän kuin 2v.

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.

Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.

Ap

Kyllä tosta sellainen melkein 38 000 euroa veroa tulee, mutta edelleen, sitä ei tarvitse maksaa jos leski jää siihen asumaan.

Onko oikeesti näin. Faijalla nuori vaimo ei tule kuolemaan ennen mua. Niillä myös 2 lasta niin yhteensä 4 jaetaan. Tuskin se aika nyt haluaa lapsillenkään aiheuttaa vain verojA. Faijalla ei muuta OMAISUUTTA on just ehkä 300000 arvoinen tontti ja talo.

Eri mut sama tilanne. En kyllä maksais penniäkään tuosta. Mitä järkeä periä tuollaista jos siitä itselle on vain harmia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

No jos haluaa, niin miksipäs ei. Enemmän hän on siinä asunut kuin ne lapset ja silloin se vainajana on ihan itse näin halunnut.

Ai vaikka lapset olisi asuneet siinä 0-19v, kun Suomessa tyypillisesti muutetaan kotoa pois sinä vuonna kun täytetään 19. Kyllä se on vähän enemmän kuin 2v.

Niin, lapsilla on oma koti vasta kun he aikuisina siinä elävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Toi on vaan vähän eri tilanne, jos se uusi puoliso tuli kuvioihin vaikka 55-vuotiaana, kun ne lapset on jo aikuisia. Siis ihan eri,kuin että sillä puolisolla ja lapsilla olisi myös joku suhde ja puolin ja toisin ajattelisivat toistensa parasta ja olisivat läheisiä. Mulla ei siis ole tällaista tilannetta, ihan teoriassa vaan mietin.

Tottakai minun lapseni minut perivät, on munkin nettovarallisuus nyt n. 200000e. Itselle ei tulisi mieleenkään ottaa tähän jotain uutta miestä, jonka kanssa menisin naimisiin, ja joka voisi olla tulppana sille, ettei mun lapset pääse omaan perintöönsä käsiksi. Tietenkään mun kaikki omaisuus ei ole kiinni siinä asunnossa, jossa asun, mutten halua pieneenkään osaan mitään uutta miestä osalliseksi.

Jos uuteen parisuhteeseen päätyisin, niin ehdottomasti miehen tulisi ymmärtää, että taloudellisesti hänen on turha kuvitella minusta hyötyvän (korkeintaan jotain pientä). Lapseni perivät minut ihan kokonaan ja se tapahtuu heti kun minä kuolen, siitä en tule joustamaan yhtään, eli naimisiin en todennäköisesti enää mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.

Leski voi maksaa veron perillisen puolesta. 

Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.

Karhu iskee aina.

Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut. 

Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä

Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.

Miksei saisi jäädä jos hän siitä on oman osuutensa maksanutkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Ai mun tuloilla pitäisi olla velaton asunto? Ymmärrätkö sinä,että kustannan itseni ja kahden lapsen elämisen pk-seudulla ja olen tienannut näin 38-vuotiaana näin hyvin vasta about 2v. Verot on kovat, maksan täydet päiväkotimaksut jne. Tuloni on nousseet pikkuhiljaa, kuten yleensä, että vielä 5v sitten tienasin aika paljon vähemmän. Jos itselläsi on kolme kämppää maksettuna jo 36v, niin ymmärtänet, ettet ole ihan tavis.

Myyt talon ja nainen lähtee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Ai mun tuloilla pitäisi olla velaton asunto? Ymmärrätkö sinä,että kustannan itseni ja kahden lapsen elämisen pk-seudulla ja olen tienannut näin 38-vuotiaana näin hyvin vasta about 2v. Verot on kovat, maksan täydet päiväkotimaksut jne. Tuloni on nousseet pikkuhiljaa, kuten yleensä, että vielä 5v sitten tienasin aika paljon vähemmän. Jos itselläsi on kolme kämppää maksettuna jo 36v, niin ymmärtänet, ettet ole ihan tavis.

Semmonen purkaus sitten sieltä. Hänhän sanoi pitäisi olla jättää, ei että sulla pitäisi olla nyt velaton asunto.

Mobile Pay on kätevä tapa nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.

Mitäh? Minä kirjoitin tuon, että lapsetkin osallistuvat sen talon ylläpitoon. Minä itse tienaan 100000e/v ja omistan toki itsekin 300000e asunnon - tosin siitä on vielä paljon lainaa, koska olen 38v. Minä mitään perintöä tässä itselleni mieti. Olen eronnut, mulla on lapsia ja kauhulla vaan mietin, että lasten isä varmaan tulee just ottamaan jonkun heitukan (ei ole vielä ottanut), mutta lapsillani voi olla hassut paikat aikanaan isänsä uuden kanssa, jos sellainen kuvioihin tulee. Isänsä ihan rehellisesti saisi olla enemmän kartalla itse omista asioistaan. Meidänkin eron syy oli, etten jaksanut mieslasta. Kyseessä siis ihan hyvätuloinen, korkeakoulutettu mies, mutta hän mielellään jättää kotiasiat jonkun toisen hoidettavaksi.

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Ai mun tuloilla pitäisi olla velaton asunto? Ymmärrätkö sinä,että kustannan itseni ja kahden lapsen elämisen pk-seudulla ja olen tienannut näin 38-vuotiaana näin hyvin vasta about 2v. Verot on kovat, maksan täydet päiväkotimaksut jne. Tuloni on nousseet pikkuhiljaa, kuten yleensä, että vielä 5v sitten tienasin aika paljon vähemmän. Jos itselläsi on kolme kämppää maksettuna jo 36v, niin ymmärtänet, ettet ole ihan tavis.

Semmonen purkaus sitten sieltä. Hänhän sanoi pitäisi olla jättää, ei että sulla pitäisi olla nyt velaton asunto.

Enkä usko että kommentin idea oli lainattomuus. Eiköhän siinä ollut tarkoitus sanoa että vaikka omaisuutta olisi enemmänkin, lapsille ei pitäisi tulla mieleenkään valittaa vanhempiensa mahdollisista uusista puolisoista. Exästä nyt puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

No jos haluaa, niin miksipäs ei. Enemmän hän on siinä asunut kuin ne lapset ja silloin se vainajana on ihan itse näin halunnut.

Ai vaikka lapset olisi asuneet siinä 0-19v, kun Suomessa tyypillisesti muutetaan kotoa pois sinä vuonna kun täytetään 19. Kyllä se on vähän enemmän kuin 2v.

Niin, lapsilla on oma koti vasta kun he aikuisina siinä elävät.

Näin. Oma koti on omilla rahoilla hankittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.

Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.

Ap

Kyllä tosta sellainen melkein 38 000 euroa veroa tulee, mutta edelleen, sitä ei tarvitse maksaa jos leski jää siihen asumaan.

Onko oikeesti näin. Faijalla nuori vaimo ei tule kuolemaan ennen mua. Niillä myös 2 lasta niin yhteensä 4 jaetaan. Tuskin se aika nyt haluaa lapsillenkään aiheuttaa vain verojA. Faijalla ei muuta OMAISUUTTA on just ehkä 300000 arvoinen tontti ja talo.

Eri mut sama tilanne. En kyllä maksais penniäkään tuosta. Mitä järkeä periä tuollaista jos siitä itselle on vain harmia

Ei oikeesti ole, mikä on selitetty tässä ketjussa moneen kertaan. Alennusta saa, mutta vero erääntyy muutamassa kuukaudessa perukirjan toimittamisesta verottajalle. Ja perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukaudessa kuolemasta.

Sinun kannattaa jättää ottamatta perintö vastaan, jos et halua neljännestä isävainaasi perinnöstä. Ota huomioon se, että jos uusi vaimo on täysin varaton, hän saa ensin tasinkona puolet, eli sinun osuutesi olisi 1/8.

Vierailija kirjoitti:

Sen uuden vikako se on että tuhlaat tulosi johonkin turhaan? Tuloillasi sulla pitäisi olla velaton asunto heille jättää. Olen 36v., velaton kahden lapsen äiti, meiltä jää koti ja kaksi sijoitusasuntoa lapsille. Heille tule mieleenkään kysellä yhtään mitään, jos meistä mieheni kanssa jommallekummalla kuvioissa on toisen kuoleman kohdatessa uusi puoliso. Meidän omaisuus kunnes molemmat kuolee.

Missä vaiheessa perintövero maksetaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi. 

Mutta jos on ollut naimisissa ja asunut siinä asunnossa asunnon omistajan kanssa vaikka kaksi vuotta, niin sinusta kuitenkin täytyy saada asua siinä loppuelämänsä ilman, että siitä tarvitsee maksaa mitään asunnon omistajalle? Vain juoksevat kulut.

Tietää sen jokainen avioliittoon mennessään että mitä haluaa puolisolleen jäävän, ei ole pakko kenkään mennä naimisiin eikä siihen tarvitse lupaa lapsiltaan.