Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.
Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.
Ap
Kyllä tosta sellainen melkein 38 000 euroa veroa tulee, mutta edelleen, sitä ei tarvitse maksaa jos leski jää siihen asumaan.
Siitä 300000 euron talosta voi tehdä perintöverotuksessa 30% aliarvostuksen. Perintöveroa menee rapiat 23.000 euroa 1. veroluokassa.
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Ihmiskauppaa olisi jättää täysin tyhjän päälle, ne pappamiesten nuorikot on kielitaidottomia ulkomailta tuotuja jotta on se lesken asumisoikeus täysin perusteltu näissäkin tapauksissa..
Vierailija kirjoitti:
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Saahan ne sen asunnon silti. Ei asumisoikeus perintöä vie. Jos me erottaisiin ja mieheni menisi uudelleen naimisiin, ei mulla tai lapsilla siihen olisi mitään sanottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Ihmiskauppaa olisi jättää täysin tyhjän päälle, ne pappamiesten nuorikot on kielitaidottomia ulkomailta tuotuja jotta on se lesken asumisoikeus täysin perusteltu näissäkin tapauksissa..
No eikä ole. Ne on lihavia, räikeästi meikkavia pubiruusuja, ketkä näki elämänsä mahdollisuuden siinä papparaisessa, joka omistaa 300000e asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Sä varmaan menet naimisiin pillun kanssa, isäsi ehkä myös, moni muu ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Saahan ne sen asunnon silti. Ei asumisoikeus perintöä vie. Jos me erottaisiin ja mieheni menisi uudelleen naimisiin, ei mulla tai lapsilla siihen olisi mitään sanottavaa.
Niin sä varmaan ymmärsit, että se uusi nainen on samaa ikäluokkaa teidän lasten kanssa? Eli ei ne lapset sitä asuntoa koskaan tulisi oikeasti saamaan. Perintöverot vaan joutuisivat maksamaan.
Ja on se nyt vähän paheksuttavaa toimintaa mieheltä kuitenkin, vaikkette sitä voisikaan estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Ihmiskauppaa olisi jättää täysin tyhjän päälle, ne pappamiesten nuorikot on kielitaidottomia ulkomailta tuotuja jotta on se lesken asumisoikeus täysin perusteltu näissäkin tapauksissa..
No eikä ole. Ne on lihavia, räikeästi meikkavia pubiruusuja, ketkä näki elämänsä mahdollisuuden siinä papparaisessa, joka omistaa 300000e asunnon.
Papparainen saa viehättyä ihan rauhassa heistä, ei ole lapsilta pois. Taidat olla vaan kateellinen kun sulle löydy naista millään. Varmaan joku diagnoosikin löytyy niille, jotka vanhempiensa elämää haluaa määräillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Saahan ne sen asunnon silti. Ei asumisoikeus perintöä vie. Jos me erottaisiin ja mieheni menisi uudelleen naimisiin, ei mulla tai lapsilla siihen olisi mitään sanottavaa.
Niin sä varmaan ymmärsit, että se uusi nainen on samaa ikäluokkaa teidän lasten kanssa? Eli ei ne lapset sitä asuntoa koskaan tulisi oikeasti saamaan. Perintöverot vaan joutuisivat maksamaan.
Ja on se nyt vähän paheksuttavaa toimintaa mieheltä kuitenkin, vaikkette sitä voisikaan estää.
Senkus paheksut, minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Saahan ne sen asunnon silti. Ei asumisoikeus perintöä vie. Jos me erottaisiin ja mieheni menisi uudelleen naimisiin, ei mulla tai lapsilla siihen olisi mitään sanottavaa.
Niin sä varmaan ymmärsit, että se uusi nainen on samaa ikäluokkaa teidän lasten kanssa? Eli ei ne lapset sitä asuntoa koskaan tulisi oikeasti saamaan. Perintöverot vaan joutuisivat maksamaan.
Ja on se nyt vähän paheksuttavaa toimintaa mieheltä kuitenkin, vaikkette sitä voisikaan estää.
Jos on lasten ikäinen, eiköhän siellä ole vähän muutakin jaettavaa kuin talo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Ihmiskauppaa olisi jättää täysin tyhjän päälle, ne pappamiesten nuorikot on kielitaidottomia ulkomailta tuotuja jotta on se lesken asumisoikeus täysin perusteltu näissäkin tapauksissa..
No eikä ole. Ne on lihavia, räikeästi meikkavia pubiruusuja, ketkä näki elämänsä mahdollisuuden siinä papparaisessa, joka omistaa 300000e asunnon.
Papparainen saa viehättyä ihan rauhassa heistä, ei ole lapsilta pois. Taidat olla vaan kateellinen kun sulle löydy naista millään. Varmaan joku diagnoosikin löytyy niille, jotka vanhempiensa elämää haluaa määräillä.
Ensinnäkin, olen nainen. Ihan itse omaa asuntolainaa lyhentävä sellainen, en miehen asunnossa majaileva. Toisekseen, eihän tässä kukaan vanhemman elämää halua määräillä, vaan nyt puhutaan siitä, että mitä tapahtuu vanhemman kuoleman jälkeen. Lapset maksaa perintöveron ja joku uusi hoito jää asumaan siihen asuntoon, ettei sitä voi myydä. Mahtava laki. Ilmeisesti riittää, että naimisissa on oltu päivä.
Siis ihan oikeasti. Onko teillä tosiaan pokkaa asua toisen ihmisen täysin maksamassa asunnossa vielä sittenkin, kun se toinen ihminen on kuollut, ja hänen lapsensa omistavat sen asunnon? Ja tämä on jotenkin hyväksyttävää? Huhhuh. Mä luulin, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa harvemmin kukaan elää loisena jonkun toisen kontolla. Ilmeisesti näin ei olekaan, vaan näköjään on yleistäkin, ettei esim. naiset maksa asumisestaan mitään. Mä olen vissiin pelannut korttini jotenkin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Jos se vainaja on mennyt 70-vuotiaana omasta vapaasta halustaan naimisiin, se on lähtökohtaisesti hänen tahtonsa että leski saa jäädä asuntoon asumaan. Siksihän hän on naimisiin mennyt. Ei tuossa iässä ole muuta syytä, kuin lesken aseman turvaaminen. Missä vaiheessa on tullut sosiaalisesti hyväksyttävää laittaa avoimesti oma ahneus vainajan viimeisen tahdon edelle? Hiton leskestä koska minäminäminä.
Miksi kukaan haluaisi sotkea lastensa talouden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.
Näin on lähes kaikissa länsimaissa.
Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?
En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.
Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.
Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.
Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).
Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.
Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.
Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.
Ihmiskauppaa olisi jättää täysin tyhjän päälle, ne pappamiesten nuorikot on kielitaidottomia ulkomailta tuotuja jotta on se lesken asumisoikeus täysin perusteltu näissäkin tapauksissa..
No eikä ole. Ne on lihavia, räikeästi meikkavia pubiruusuja, ketkä näki elämänsä mahdollisuuden siinä papparaisessa, joka omistaa 300000e asunnon.
Papparainen saa viehättyä ihan rauhassa heistä, ei ole lapsilta pois. Taidat olla vaan kateellinen kun sulle löydy naista millään. Varmaan joku diagnoosikin löytyy niille, jotka vanhempiensa elämää haluaa määräillä.
Ensinnäkin, olen nainen. Ihan itse omaa asuntolainaa lyhentävä sellainen, en miehen asunnossa majaileva. Toisekseen, eihän tässä kukaan vanhemman elämää halua määräillä, vaan nyt puhutaan siitä, että mitä tapahtuu vanhemman kuoleman jälkeen. Lapset maksaa perintöveron ja joku uusi hoito jää asumaan siihen asuntoon, ettei sitä voi myydä. Mahtava laki. Ilmeisesti riittää, että naimisissa on oltu päivä.
Et majaile miehesi asunnossa, mutta isäsi asunnon sit kipeästi tarvitsisit? Juu, jos sen haluat, maksat perintöveron. Jos isäsi uusi puoliso on hoito, on se hänen asiansa.
Perintövero maksetaan perunkirjoituksen aikaisen hinta-arvion mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeasti. Onko teillä tosiaan pokkaa asua toisen ihmisen täysin maksamassa asunnossa vielä sittenkin, kun se toinen ihminen on kuollut, ja hänen lapsensa omistavat sen asunnon? Ja tämä on jotenkin hyväksyttävää? Huhhuh. Mä luulin, että Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa harvemmin kukaan elää loisena jonkun toisen kontolla. Ilmeisesti näin ei olekaan, vaan näköjään on yleistäkin, ettei esim. naiset maksa asumisestaan mitään. Mä olen vissiin pelannut korttini jotenkin väärin.
Ei se yleistä olekaan, liikaa katsottu leffoja taas. Leskenoikeudella asuvat asuvat ihan omassa kodissaan ja oikeutetusti.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko naimisissa olevat naiset, ketkä täällä kiihkeästi puolustatte lesken hallintaoikeutta ja aseman parantamista, miettineet, että entäs, jos se teidän miehenne jättää teidät (joo, omaisuus menee siinä kohtaa jakoon puoliksi), ja sitten mies ottaa sen uuden naisen ja teidän lapsenne eivät saakaan miehen puolikasta perinnöstä, koska mies sijoitti rahat asuntoon, jossa asui uuden vaimonsa kanssa, ja se uusi vaimo nyt päätti jäädä siihen loppuelämäksi asumaan? Niinpä.
Toivottavasti vanhempasi tekee testamentit ja hoitaa asiansa niin ettet saa yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.
Näin on lähes kaikissa länsimaissa.
Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?
En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.
Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.
Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.
Jaa että siivoamisesta ja pihahommista teininä pitäisi saada kymmeniä ellei satoja tuhansia euroja? Itse näkisin, että kotityöt ovat osa normaalia elämistä. Aika kalliita talkootyötunteja nuo aikuisenakin tehdyt, jos niistä odotetaan taloa palkkioksi.
Perintövero pitäisi muuttaa niin että tuolla eläjät, perintöä odottavat maksaisivat eniten.
Jos asuu miehen asunnossa, eikä maksa siitä mitään, ja sitten jää vielä asumaan siihen silloinkin, kun mies on kuollut ja miehen lapset omistaa sen asunnon, niin on se nyt oikeasti aika karmeeta hyväksykäyttöä. Varmaan oli hyvä sängyssä, kun sen miehensä noin sai sekaisin.