Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi poistaa koko perintövero. Moneenko kertaan tämä sosialistien valtio haluaa verottaa ihmisten omaisuutta. 

Kun omaisuus siirtyy sinulle, et liene siitä aiemmin veroa maksanut. Olet uusi hyötyjä.

Minä tulen perimään aikanaan liike yrityksen. Perintöveroja tai lisävelkoja ei minulla ole maksaa joten lopetan yrityksen ja irtisanon henkilökunnan.

Se yrityksen lopetus ja henkilökunnan irtisanominen ei vaan vaikuta perintöverotus arvoon mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.

Leski voi maksaa veron perillisen puolesta. 

Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.

Karhu iskee aina.

Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut. 

Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä

  leski saa jäädä asumaan, sen takiahan se lakikin tehtiin ettei joudu mieron tielle.  Tietenkin kannattaa etsiä oma asunto,  aina parempi jos on varaa ostaa oma kun tietää että perikuntaa himottaa myydä. 

Äänestin Kokoomusta ja odotan että he poistavat perintöveron. Keskustahan helpotti maatilojen sukupolvenvaihdosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.

Leski voi maksaa veron perillisen puolesta. 

Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.

Karhu iskee aina.

Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut. 

Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä

Et ole ymmärtänyt, että lakiosaa ei ole pakko antaa rahana tai muuna likvidinä omaisuutena. Perillinen voi vaatia lakiosaansa ja saada sen, mutta tämä lakiosa voi olla esimerkiksi 25 % omistusosuus asuntoon, johon leskellä on edelleen omistusosuus. Omistat siis suoraan 25 % asunnosta (sen sijaan, että olisit osakkaana kuolinpesässä, joka omistaa asunnon), mutta et voi tehdä tällä omaisuudellasi käytännössä mitään niin kauan kuin leski asuu asunnossa.

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tätä samaa pitää pohtia joka viikko? Yleensä jää kyllä muutakin kuin asunto. Eikä ne perintöverot niin korkeita ole.

Ei jää muuta. Ja oletan että noin 300 000 euron talosta tulee kuitenkin aika paljon veroa.

Ap

Tulee useampi kymppitonni.

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

On se nyt sitten melkoinen harhaluulo, että 70-vuotias papparainen menee tuosta vaan uusiin naimisiin, tarvitsee siihen jonkin verran enemmän pätäkkää kuin pelkkä remontoitava omakotitalo.

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Ajattele, jos se leski on sellainen 20v misu ja vainajan omat lapset 6o vuotiaita. Niin eivät kerkeä kuin kuluja nauttia perinnöstä nämä vainajan lapset. Leski asuu vainajan asunnossa vuosikymmenet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

On se nyt sitten melkoinen harhaluulo, että 70-vuotias papparainen menee tuosta vaan uusiin naimisiin, tarvitsee siihen jonkin verran enemmän pätäkkää kuin pelkkä remontoitava omakotitalo.

Ei välttämättä. Perus pubiruusun mielestä nimittäin 300000 euron arvoisen talon omistava henkilö on rikas.

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Muualla leski perii aina, oli lapsia tai ei.

Jaksan aina ihmetellä näitä keskusteluja. Jos et pysty maksamaan perintöveroa, et ota perintöä vastaan. So simple. Et menetä mitään mutta et saakaan mitään.

Ja ennen kuin joku vaahtoaa sen siirtymisestä lapsen vaivoiksi, siitäkin saadaan luovuttua jos perinnössä ei ole mitään realisoitavaa verojen maksamiseksi tai perinnöstä syntyy muuten isoja kuluja. Kokemusta on.

Kukaan ei menetä mitään eikä kukaan saa mitään. Se ei ole mikään vääryys vaan jokaisen oikeus välttyä taloudellisilta vaikeuksilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.

Leski voi maksaa veron perillisen puolesta. 

Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.

Karhu iskee aina.

Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut. 

Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä

  leski saa jäädä asumaan, sen takiahan se lakikin tehtiin ettei joudu mieron tielle.  Tietenkin kannattaa etsiä oma asunto,  aina parempi jos on varaa ostaa oma kun tietää että perikuntaa himottaa myydä. 

Jotain meni laissa vikaan, jos mieron tielle joutuvat lapset, joilla ei ole varaa maksaa perintöveroa, kun asuntoa ei voi myydä. Miksi perintöveroa ei siirretty siihen hetkeen, kun asunto menee myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Jos se vainaja on mennyt 70-vuotiaana omasta vapaasta halustaan naimisiin, se on lähtökohtaisesti hänen tahtonsa että leski saa jäädä asuntoon asumaan. Siksihän hän on naimisiin mennyt. Ei tuossa iässä ole muuta syytä, kuin lesken aseman turvaaminen. Missä vaiheessa on tullut sosiaalisesti hyväksyttävää laittaa avoimesti oma ahneus vainajan viimeisen tahdon edelle? Hiton leskestä koska minäminäminä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parasta olisi, jos Suomessa jo lausuntokierroksella ollut uusi perintölaki saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Siinä ykkösasioita on lesken aseman vahvistaminen ja lakiosuuden poisto, myös oikeus testamentata muu kuin yhteinen asunto kenelle haluaa.

Näin on lähes kaikissa länsimaissa.

Yritin kysyä jo aiemmin, mutta osaako joku selittää tuota ajatusta tuossa taustalla, että miksi lesken asemaa tarvitsee vahvistaa? Ymmärrän täysin, että tarvitsee, jos leski on ollut kotirouvana ja siis ikään kuin miehelleen töissä saamatta varsinaista palkkaa, ja näin ollen on aina eletty miehen tuloilla ja rouvalla ei ole omaa uraa. Tuohan se on se tilanne esim. monesti Keski-Euroopan maissa. Silloin hän on toki heikossa asemassa miehen kuollessa. Mutta miten Suomessa, kun leskellä on oma ura ja omat tulot kodin ulkopuolelta, niin miksi hänen asemaansa tarvitsisi parantaa suhteessa esim. vainajan lapsiin?

En tiedä lain perusteista, mutta minusta on jokseenkin itsestäänselvyys, että omaisuutta jaetaan vasta siinä vaiheessa kun pariskunnan kumpikin osapuoli on kuollut. Lapset ei ole sen pariskunnan yhteisen omaisuuden eteen laittaneet tikkua ristiin. Leskelle se asunto on koti. Minusta voisi tehdä vaikka sellaisen lain, että oesä jätetään kokonaan jakamatta kunnes leski on kuollut. Seuraavan sukupolven haaskalinnut saisi rauhassa odottaa vuoroaan. Tai - hui kauhistus - mennä itse töihin ja lakata kärkkymästä kieli pitkällä läheisten kuolemaa.

Vähän on hassu oletus tuokin, etteikö lapset olisi tikkua ristiin laittaneet tuon pariskunnan talon suhteen. Jos se talo on nyt jo aikuisten lasten lapsuudenkoti, ja leski on tullut kuvioon vasta hiljattain (siis sanotaan, että vaikka 60-vuotiaana kuoleva on mennyt uusiin naimisiin 55-vuotiaana), niin kauemminhan ne lapset on siinä asuneet, siellä siivonneet ja tehneet pihatöitä teininä. Ja kyllä minut ainakin aina aikuisenakin on kutsuttu paikalle (ja olen mennyt, jos suinkin olen päässyt), kun vanhempieni kodissa jotain suurempaa tehdään, siis talkoohommiin.

Kyllä mä ennemmin ajattelen, että se uusi puoliso siinä on tullut kärkkymään apajille, eikä ne lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Jos se vainaja on mennyt 70-vuotiaana omasta vapaasta halustaan naimisiin, se on lähtökohtaisesti hänen tahtonsa että leski saa jäädä asuntoon asumaan. Siksihän hän on naimisiin mennyt. Ei tuossa iässä ole muuta syytä, kuin lesken aseman turvaaminen. Missä vaiheessa on tullut sosiaalisesti hyväksyttävää laittaa avoimesti oma ahneus vainajan viimeisen tahdon edelle? Hiton leskestä koska minäminäminä.

No onhan noissa tapauksissa se leski nyt ollut kunnon vamppi, joka on höynäyttänyt eläkeläistä. Ihan aiheesta ne lapset siinä sanoo. Se leski on ennen vainajan kuolemaa syöttänyt ajatuksia sen vainajan päähän, lirkutellut ja saanut miehen menemään naimisiin kanssaan. Että saa ne rahat. Se leski siinä se ahne on.

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä jutuissa on se, että nuo lait on säädetty sillä ajatuksella, että kyseessä olisi koko aikuisen elämänsä yhdessä asunut pariskunta, jolla on yhteinen talous ja yhteiset lapset jne. Mutta kun asia ei enää useinkaan ole näin. Oliko se 40% avioliitoista, jotka päättyy eroon ja tämäkin oli kai jo se luku, jossa on korjattu pois ne sarjaeroajat (muuten luku oli 50%) (disclaimer: sori jos meni pieleen nuo luvut, mutta joka tapauksessa määrä on merkittävä.).

Se 70-vuotiaana kuolleen henkilön leski on voinut olla vasta pari vuotta kuvioissa. 70-vuotiaalla voi kuitenkin olla lapsia, jotka ovat olleet hänen lapsiaan jo 50 vuotta. On ihan käsittämätöntä, että joku tuollainen uusi puoliso sitten saa jäädä siihen lasten lapsuudenkotiin asustelemaan, lapset joutuu maksamaan perintöverot ja remontit talosta, mutta eivät mahdollisesti vielä aikoihin pääse siitä perimästään talosta plussalle, ja jos ei ole välit kunnossa siihen uuteen naiseen, ei välttämättä pääse edes käymään siellä talolla.

Näissä pitäisi jollain tapaa huomioida se, että säännöt olisi jotenkin erilaiset, jos kyseessä ei ole ydinperhe, eikä mikään 50 vuoden avioliitto, vaan ennemminkin joku vasta kuvioon tullut uusi loinen.

Vai loinen. Et ilmeisesti itse ole kasvanut ulos lapsuuden perheestäsi, jos et tajua että sun vanhemmilla on ihan oma elämänsä ja kaikkein eniten loisia on lapset, jos jotkut.

Ookei, kiva, että Suomessa on näin paljon pyyteettömiä ihmisiä, ketkä mielellään antaa suvun omaisuuden jollekin heitukalle, joka vamppasi isänsä eläkepäivillä. Hienoa.