Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.
Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.
Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?
Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?
Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.
En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.
Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...
Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:
- asumisaika ennen tätä hetkeä- muistojen määrä ko. kodissa
Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.
Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.
Ei uuteen kotiin muuttaminen ole aikuiselle yksin asuvalle ihmiselle mikään kohtuuton tilanne, jos ei ole varaa asua nykyisessä.
Nythän lopputulema on että perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei. Selittäkää nyt joku tuo omistusoikeustestamentti.
Jos sellaisen tekee aviopuolisoiden kesken, niin tarkoittaako se sitä, että lapset eivät peri mitään, ennenkuin molemmat kuolevat? Ja lasten ei siis tarvitse myöskään maksaa mitään veroja, ennenkuin molemmat ovat kuolleet?
Pitääkö tässä tapauksessa lesken sitten maksaa jotain veroja? Jos kerran perii tällä testamentilla?
Se riippuu testamentin sisällöstä, kuka perii mitäkin. Jos tekee omistusoikeustestamentin siten, että puoliso perii kaiken, se on niin. Jos tekee testamentin, että puoliso perii sen asunnon, se on niin ja lapset perivät sen muun. Leski sitten määrää omasta omaisuudestaan. Jos lapset ovat yhteiset, sitten molempien kuoltua he perivät kaiken, ellei testamentissa toisin määrätä.
Perinnön saaja maksaa aina perintöveron. Eli jos leski perii, leski maksaa veron. Jos lapset eivät peri mitään testamentin vuoksi, eivät maksa veroja. Jos kuitenkin vaativat lakiosaansa, maksavat perintöveron siitä osasta.
Leski voi periä 110.000 saakka verottomana.
Mun on tosi vaikea hahmottaa, että miksi leski saa periä toiselta noin paljon verottomana, mutta lapset ei? Miksi se leski olisi jotenkin heikommassa asemassa kuin lapset ja tarvitsee helpotetumman verotuksen kuin lapset? Mihin tämä perustuu? Ihan yhtä paljon se asuminen maksaa sille lapselle kuin sille leskellekin - ihan oma valinta, että minkä hintaisessa asumuksessa asuu. Miksi leskellä olisi tähän jotenkin vähemmän varaa kuin lapsella ja tarvitsee verohelpotuksia enemmän kuin lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.
Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.
Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?
Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?
Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.
En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.
Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...
Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:
- asumisaika ennen tätä hetkeä- muistojen määrä ko. kodissa
Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.
Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.
Ei uuteen kotiin muuttaminen ole aikuiselle yksin asuvalle ihmiselle mikään kohtuuton tilanne, jos ei ole varaa asua nykyisessä.
Nythän lopputulema on että perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen.
Jep ja hyvin usein perilliset elävät lapsiperhe-elämää kovine kuluineen, kun taas se yksin asuva leski on vanhempi ja on koko työuransa ehtinyt jo tienaamaan, eikä tarvitse kuin itsestään enää huolehtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Hieman voisi yrittää ajatella itsekin. Leski ei siis omista sitä asuntoa, johon hänellä on hallintaoikeus. Se ei hänen kauttaan siten tietenkään voi myöskään siirtyä kenellekään toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Toki kasvattajavanhempana, mutta siitä joutuu sitten testamentilla antamaan jos jotain haluaa, perintösäännöksiin ei ole voitu ymmärrettävästi, ne kun halutaan pitää kansan yleisen oikeustajun mukaisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä voi muuta sanoa, kuin että uusperheessä, vaikka lapset olisi jo aikuisia ja uuden pariskunnan osapuolilla ikää vaikka 60 vuotta, niin hyvin, hyvin tarkkaan pitäisi miettiä, että miten homma menee sitten, kun joku kuolee. Ja miettiä kaikkien osapuolten kannalta, ettei tilanne mene kenellekään kohtuuttomaksi.
Itse en kyllä todellakaan aio mennä naimisiin, vaan minun lapseni tulevat olemaan ainoat, joilla on jotain tekemistä minun omaisuuteni kanssa minun kuoltuani. Uusi kumppani voisi olla minun kanssani vain ihan muista syistä kuin siksi, että haluaa käyttää omaisuuttani (kuten asuntoani) minun kuolemani jälkeen.
Miksi sä ottaisit kumppanin, joka on persaukinen?
Eihän kumppanin tarvitse olla persaukinen saadakseen elinikäisen hallintaoikeuden toisen asuntoon. Tarvitsee vain asua siinä toisen omistamassa asunnossa. Sillä kumppanilla voi olla vaikka 30 sijoitusyksiötä vuokralle laitettuna, mutta jos on asuttu toisen omistamassa omakotitalossa, jää sille leskelle hallintaoikeus siihen.
Ei pidä paikkaansa. Perintökaari 3 luku 1 a §: yhteisen asunnon hallintaoikeus jää leskelle vain, jos leski ei itse omista muuta kodiksi sopivaa asuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Toki kasvattajavanhempana, mutta siitä joutuu sitten testamentilla antamaan jos jotain haluaa, perintösäännöksiin ei ole voitu ymmärrettävästi, ne kun halutaan pitää kansan yleisen oikeustajun mukaisina.
Ymmärsikö kukaan mitään tästä? Aika sekavaa settiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Meinaatko, että ne lapsukaiset on sen asunnon maksaneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Toki kasvattajavanhempana, mutta siitä joutuu sitten testamentilla antamaan jos jotain haluaa, perintösäännöksiin ei ole voitu ymmärrettävästi, ne kun halutaan pitää kansan yleisen oikeustajun mukaisina.
Ymmärsikö kukaan mitään tästä? Aika sekavaa settiä.
Uusperhekuviot on sekavia tunnetusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Tokikin voi,mutta ellei löydy haluja niin totuus on se että kämppä menee alta . Perinnöstä ei perijän tarvitse luopua vaikkei olisi varaa maksaa veroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska tilanne, jonka Suomen laki sallii. Leski menee aina rintaperillisen ohi.
Suomi on niitä harvoja maita, joissa lapsi perii vanhempansa, jos vainajalla on puoliso. Useimmissa länsimaissa leski perii ja vasta molempien vanhempien kuoltua lapset. Ja Suomi on ainoa maa, jossa on nk. lakiosuus.
Sipilän hallitus lähti muuttamaan perintölakia, se jäi kesken, mutta lesken asemaa parannettiin voimistamalla asumisoikeutta ja nostamalla lesken veropautta. Nyt leski saa periä 110.000€ verovapaasti.
Huhhuh, aika hurjaa. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mihin tämä nykymaailmassa perustuisi. Sekä leski, että vainaja ovat molemmat olleet työelämässä, kummallakin on omat säästöt, omat tulot ja eläkkeet. Ei Suomessa enää ole niin, että joku mies elättää kotirouvaa. Sen kuvion vuoksihan on ollut tarpeen, että kotirouvaleskelle jää jotain (ja monissa maissa näitä kotirouvia vieläkin on), kun muuten hänen tulonsa olisi nollassa ja kotirouvahan on ikään kuin tehnyt työuransa miehelleen yhteistä kotia hoitaen.
Silloin on ihan perusteltua, että myös perii miehen. Mutta jos on ollut kodin ulkopuolella töissä ja on mahdollisesti edelleen ja miehen kanssa on voinut olla vaikka vain 5v yhdessä, eikä koko elämää, niin ei ole kyllä mistään kotoisin mikään lesken hallintaoikeus tms.
Vaikka asunto olisi yhdessä maksettu?
Yhdessä maksettu tarkoittaa että toinen puoliso maksoi 50% ja toinen maksoi 50%.
Toinen omistaa 50% ja toinen 50%.
Miksi 50% mistään omistavalla pitäisi olla hallintaoikeutta 100% edestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Tokikin voi,mutta ellei löydy haluja niin totuus on se että kämppä menee alta . Perinnöstä ei perijän tarvitse luopua vaikkei olisi varaa maksaa veroja.
Mikä pointti tuossa nyt olisi muu kuin kiusanteko, koska eihän se perinnöstä luopuminen ole missään tapauksessa sellainen olettama että joku sitä edellyttäisi. En ole koskaan aiemmin ainakaan nähnyt edes kirjoitettavan mitään sen suuntaista, normaalisti perillinen harkitsee ihan puhtaasti omasta intresseistään, mutta voi kai senkin kääntää lesken syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?
Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?
Ei.
Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.
Tässä näyttää unohtuneen että onhan näillä perimisvääryyttä kokevilla lapsilla jossakin myös se toinen vanhempi, joko on kuollut tai eronnut, mutta ositus on täytynyt tehdä ennen kuin tämä edesmennyt otti uuden aviopuolison, josta sittemmin tuli perijälasten ongelmaksi muodostunut leski. Että millaisen omaisuusmassaan kokevat olevansa oikeutettuja kun kutenkin puolet siitä on jo aiemmin siirtynyt heidän biologiselle perinnönjättäjävanhemmalleen tai jopa jo perineet sen.
Jos on erottu tai toinen vanhempi on kuollut vaikkapa lasten ollessa pieniä, ei niillä vanhemmilla ole välttämättä ollut juuri mitään varallisuutta. Siitä omistusasunnosta on ollut siinä vaiheessa elämää pelkkää velkaa. Sitten kun 20 vuoden päästä se asunto on kokonaan maksettu, siellä onkin isän uusi puoliso kärkkymässä hallintaoikeuksia.
Meinaatko, että ne lapsukaiset on sen asunnon maksaneet?
Lapset joutuvat vastaamaan korjauskuluista . Hallintaoikeus ei lesken osalta poistu vaikka menisi uusiin naimisiin . Tässä on törkeä epäkohta . Ehdottomasti pitäisi raueta uuden puolison löytyessä .
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
Osaako joku vastata tähän:
Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?
Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)
Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?
5 vuotta voit korjata perintöveroa kumpaan suuntaan tahansa. Jos arvo nousee tuona 5v. aikana niin kannattaa korjata yköspäin koska perintövero on pienempi kuin myyntivoitto 30% vero.
Karu meininki. Mutta noin kai se menee. Ne kuolleen puolison lapset sitten maksaa kaiken.