Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelleni kävi näin yli 20vuotta sitten. Kävi töissä, mutta luottotiedot meni, koska tuli ongelmia maksuihin. Arvokas asunto pkseudulla ja nuori vaimo jäi asumaan.
Perintöveroa saa maksaa kahden vuoden ajan. Lesken hallintaoikeus pienentää perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Mihin asunnon arvo perustuu näissä perintötapauksissa? Kuka sen tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Nyt suuta suokeammalle!! Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesän voi jakaa myös osittain niin, että jakoa vaativan perillisen osuus erotetaan mutta muiden osuus jätetään heidän suostumuksellaan toistaiseksi jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Nyt suuta suokeammalle!! Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesän voi jakaa myös osittain niin, että jakoa vaativan perillisen osuus erotetaan mutta muiden osuus jätetään heidän suostumuksellaan toistaiseksi jakamatta.
Leskellä on oikeus jäädä asumaan asuntoon, jota on käytetty puolisoiden yhteisenä kotina. Tästä on keskusteltu sivukaupalla. Ja se on ihan fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse saan 47000 e maksettavaa, palkka on 2000 e. Ei naurata. Perintövero on kateusvero.
Vierailija kirjoitti:
Mihin asunnon arvo perustuu näissä perintötapauksissa? Kuka sen tekee?
Asunnonvälittäjä arvioi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis,
Osaako joku vastata tähän:
Avioparista toinen menehtyy, toinen jää asumaan asuntoon, mutta "pilaa" sen (tahallaan/vahingossa) tyyliin alkujaa hyvä talo on esim. 5-10 vuoden päästä homeinen/paikat vinksallaan tmv. niin miten se perintövero lasketaan/milloin se maksetaan?
Käytännössähän asunnon arvo voi nyt 2023 olla vaikka 200K mutta muutaman vuoden kuluttua arvo voi olla ihan eri (enemmän/vähemmän) monestakin asiasta johtuen (tyyliin vaikka kun hinnat droppasibat Salosssa Nokian lähdön jälkeen)
Eli miten/missä kohtaa vero määräytyy, ja voidaanko sitä korjata jos menee pitkään ennen kuin leski muuttaa pois jos arvo muuttunut?
5 vuotta voit korjata perintöveroa kumpaan suuntaan tahansa. Jos arvo nousee tuona 5v. aikana niin kannattaa korjata yköspäin koska perintövero on pienempi kuin myyntivoitto 30% vero.
Kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Nyt suuta suokeammalle!! Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesän voi jakaa myös osittain niin, että jakoa vaativan perillisen osuus erotetaan mutta muiden osuus jätetään heidän suostumuksellaan toistaiseksi jakamatta.
Tämä seikka ei ikävä kyllä kävele läskien asumisoikeuden yli. Jos se asumisoikeus olisi uhattuna jaossa siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Nyt suuta suokeammalle!! Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesän voi jakaa myös osittain niin, että jakoa vaativan perillisen osuus erotetaan mutta muiden osuus jätetään heidän suostumuksellaan toistaiseksi jakamatta.
Ei se muuta lesken asumisoikeutta, sillä puolisoiden yhteinen koti pysyy jakamisesta huolimatta lesken hallinnassa, sitä anotaan lesken vähimmäissuojaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmeen järkeä on jauhaa täällä silkkaa roskaa, kun tämä(kin) asia on ihan selvästi Perintökaaressa kerrottu eikä tarvitse kuin lukea sieltä.
"Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.".
Lesken asumisoikeus menee lakiosavaatimuksen EDELLE. Kiinteistö EI MENE MYYNTIIN jos leski ei niin tahdo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mitä ihmettä? Mitä sä hourailet? Leskellä on oikeus jäädä asumaan maailman tappiin. Sitähän tässä on nyt taivasteltu sivukaupalla.
Nyt suuta suokeammalle!! Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen. Kuolinpesä on jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii. Pesän voi jakaa myös osittain niin, että jakoa vaativan perillisen osuus erotetaan mutta muiden osuus jätetään heidän suostumuksellaan toistaiseksi jakamatta.
Lesken on suostuttava kuolinpesän jakamiseen mutta puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon on hänellä siitä huolimatta asumisoikeus. Juuri siitähän tämä koko ketjun ongelma tulee! Mistä ihmeestä kuvittelet että täällä on sivukaupalla keskusteltu????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen maksamaan sen rahalla.
Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?
Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.
Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.
Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.
Silti se perintö on 300000€.
ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000
On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.
Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.
Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi
Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.
Eikä ole.
Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)
Kaksi perillistä. 25000+25000
Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€
Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!
Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.
Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.
Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.
Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.
Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!
Kyllä vähennetään.
Ei vähennetä.
Uskotko jo. Tässä lainaus suoraan vero.fi -sivustolta. Mitä siitä et ymmärrä???
Jos vainaja on kuolinhetkellään elänyt avioliitossa, perintöveron määräämiseksi on tarpeen selvittää avioliiton vaikutus vainajan perillisille syntyviin oikeuksiin. Avioliittolain puolittamisperiaatteen mukaisesti lähtökohtaisesti puolisoiden avio-oikeuden alaisten varojen ja velkojen erotuksesta puolet kuuluu leskelle. Siksi perukirjassa on tarpeen luetella ja arvostaa sekä ensin kuolleen puolison että lesken avio-oikeuden alainen omaisuus sekä velat. Näin saadaan molempien puolisoiden kuolinhetken omaisuuden yhteenlaskettu säästö, josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä ja toinen puolikas kuuluu avio-oikeuden perusteella leskelle.
Ja tässä vielä linkki:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48577/ensin_ku…Näissä ohjeissa ei sanota MITÄÄN tasingon olemisesta vähennyskelpoinen ennen perintöveron määräytymistä.
Mieti nyt ihan kaikessa rauhassa, mitä tarkoittaa ohjeen lause: "josta puolet verotetaan ensin kuolleen puolison perillisillä". Sinun kannattaa uskoa, että olet väärässä ihan sen takia, että voit saada verottajalta takaisin sievoisen summan, jos olet maksanut perintöveron myös lesken tasingosta. Tosin lakimiehesi on ollut täysin ammattitaidoton, jos hän on antanut tapahtua näin.
Epäilen, että tuon jankaajan lakimiehen nimi on ollut Google, jos tuossa nyt on mitään perukirjaa tehtykään.
Kyseessä taas yksi reppana, joka kuvittelee osaavansa hoitaa asiakirjojen tekemisen pelkästään sillä perusteella, että osaa kirjoittaa Googlen hakukenttään suurinpiirtein oikean hakusanan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on se, että mikäli talo on ainoa perittävä omaisuus ja perijällä ei ole mitään omaisuutta/varoja, niin perintöverot menevät lesken asumisoikeuden edelle. Toisinsanoen vaikka perijä ei voi taloa myydä yli lesken asumusoikeuden, niin verottaja voi. Vetottaja ottaa aina omansa, siinä ei paina mikään se menee yli myös lesken asumusoikeuden mikäli siis perijä on varaton.
Leski voi maksaa veron perillisen puolesta.
Voi, mutta se on lahja leskeltä perilliselle, josta perillisen (lahjansaajan) tulee maksaa lahjavero.
Karhu iskee aina.
Voi sen lahjaveronkin maksaa. Aika suuri katkeruus täytyy olla jos ajaa itsensä vararikkoon tavoitellakseen lesken asumisoikeuden kumoutumista, semmiten huomatakseen että ei olisi kannattanut.
Tuota edellisen liiton rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaa samantien. Ellei leskellä ole kakistaa riihikuivaa kehiin, niin kiinteistö menee myntiin. Ja leski etsii itselleen uuden kämpän. Vain jos puolisot ovat tehneet testamenten toistensa hyväksi, leski voi jatkaa asumista maailman tappiin ja rintaperillinen maksaa ja kärsii tästä lystistä
Mistä näitä sikiää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla tuntuu olevan ihmeellinen olettama, että tuo leski on äärettömän paha. Onko isän ja hänen vaimon kanssa edes keskusteltu asiasta?
Itse jossain vaiheessa mahdollisesti olen tuo leski. Huolehditaan kyllä, että miehenkin lapsilla on mahdollisuus maksaa perintöveronsa, vaikka aionkin jäädä kotiini asumaan. Eipä mies tätä taloa pystyisi yksin edes omistamaan, mikäli eläisi yksin. Minä en halua tätä kuitenkaan omistaa, oma varallisuus on muussa muodossa. Ollaan hyvissä väleissä miehen lasten kanssa, ja ollaan yhtä mieltä, että tässä saan sitten asua. Ei ole lokiksi eikä akaksi haukuttu, ja voin sen kiinteistöveronkin sitten heidän hyödyksi maksaa, ja pitää talosta huolta. Ei me kaikki "äitipuolet" pahoja olla eikä kaikki "lapsipuolet" ahnaita.
Tottakai asioista saa sopia tuohon kuvaamaasi tapaan, jos sopimukseen päästään. Mutta lakia täytyisi korjata niiden varalle, ketkä eivät pääse perillisten kannalta kohtuulliseen sopimukseen. Siis jos omaisuus on vain kiinteää, leski ei suostu auttamaan perintöveron kanssa, leski ei suostu maksamaan kiinteistöveroja, asuntoon on tehtävä pakollisia remontteja, mitkä jää lapsen maksettavaksi jne., niin onhan tuo aika epäreilu tilanne lapselle.
Käytännössä tarkoittaa sitä, että lapsi joutuu luopumaan perinnöstä kokonaan ja leski vie kaiken (eli myös sen ensin kuolleen perintö valuu sitten leskeksi jääneen lapsille perintönä aikanaan ja sen ensiksi kuolleen lapset eivät saa mitään, koska tuossa kohtuuttomassa tilanteessa, kun leski vielä eli, joutuivat luopumaan perinnöstä). Näin tuo ei näissä uusperhehärdelleissä saisi olla.
Ethän sinä tajua perintökaaresta mitään! Ei perintö mene toisen ihmisen lapsille vaikka hän sen olisikin ensin perinyt. Lue nyt vähän lakia ennen kuin selität!
Siis jos se leski sitten omistaa sen asunnon kokonaan (koska puolisonsa lapset joutuivat kieltäytymään perinnöstä, koska ei ollut varaa maksaa veroja asunnosta, johon leski jäi asumaan). Niin se leski omistaa sen kyllä sitten ihan kokonaan ja lesken lapset sen myös sitten perii kokonaan.
Ei leski ole seuraava perintökaaressa lasten jälkeen vaan vanhemmat ja sisarukset.
Mitä soopaa oikein kirjoitat? Suomessa aviopuoliso tulee perintökaaressa ensin, ennen vanhempia ja sisaruksia.
Eli jos lapset luopuu perinnöstä, aviopuoliso perii.
Jos siis perittävän asunnon arvo, josta perintävero on maksettu, on määritelty vaikkapa 200.000e. Ja se myydään 250.000e, niin onko myyntivoitto silloin 50.000e ja siitä maksetaan myyntivoitto-vero?
Niin eli ei siis kannata aliarvoida perittävän asunnon arvoa, jos sen meinaa myydä. Kuka arvion ylipäänsä tekee? Mihin se perustuu?