Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Vierailija
13.04.2023 |

En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).

Kommentit (924)

Vierailija
661/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi muuta sanoa, kuin että uusperheessä, vaikka lapset olisi jo aikuisia ja uuden pariskunnan osapuolilla ikää vaikka 60 vuotta, niin hyvin, hyvin tarkkaan pitäisi miettiä, että miten homma menee sitten, kun joku kuolee. Ja miettiä kaikkien osapuolten kannalta, ettei tilanne mene kenellekään kohtuuttomaksi.

Itse en kyllä todellakaan aio mennä naimisiin, vaan minun lapseni tulevat olemaan ainoat, joilla on jotain tekemistä minun omaisuuteni kanssa minun kuoltuani. Uusi kumppani voisi olla minun kanssani vain ihan muista syistä kuin siksi, että haluaa käyttää omaisuuttani (kuten asuntoani) minun kuolemani jälkeen.

Miksi sä ottaisit kumppanin, joka on persaukinen?

Vierailija
662/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei. Selittäkää nyt joku tuo omistusoikeustestamentti.

Jos sellaisen tekee aviopuolisoiden kesken, niin tarkoittaako se sitä, että lapset eivät peri mitään, ennenkuin molemmat kuolevat? Ja lasten ei siis tarvitse myöskään maksaa mitään veroja, ennenkuin molemmat ovat kuolleet?

Pitääkö tässä tapauksessa lesken sitten maksaa jotain veroja? Jos kerran perii tällä testamentilla? 

Omistusoikeustestamentti tarkoittaa että saa täyden omistusoikeuden siihen testamentattuun, toisin kuin hallintaoikeustestamentissa jolla tulee vain hallintaoikeus ja varsinainen omistus menee muualle. Omistusoikeustestamentin tapauksessa rintaperillislapset perii kyllä jos vetoavat lakiosaansa, mutta ei ole pakko vedota, jolloin sen ensiksi kuolleen puolison jää kokonaisuudessaan leskelle ja tulee perittäväksi aikanaan sitten kun leskikin kuolee. Onhan siinä kaikenlainen mahdollista, mutta jos ajatellaan tuiki tavallista perheyhteisöä jossa luottamus riittää niin ei ole mitään ongelmaa luvassa. Veroa alkaa mennä omistusoikeudesta vasta yli 110 tuhatta olevasta määrästä, pelkästä hallintaoikeudesta ei ollenkaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
663/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.

Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.

Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?

Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?

Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.

En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.

Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...

Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:

- asumisaika ennen tätä hetkeä

- muistojen määrä ko. kodissa

Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.

Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Ihan hyvä, että leski ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen.

Mutta nyt perilliset voivat joutua kohtuuttomaan tilanteeseen, jotain muutosta tähän pitäisi saada.

Vierailija
664/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.

Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.

Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?

Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?

Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.

En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.

Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...

Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:

- asumisaika ennen tätä hetkeä

- muistojen määrä ko. kodissa

Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.

Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Näinpä, eihän perillisillä ole ollut osaa eikä arpaa asunnon hankinnassa eikä maksamisessa. Miksipä leski muuttaisi pois että perilliset saavat karkkirahaa. On lasten vanhemman vika jos ei ole saanut aikaiseksi tehdä hallintaoikeustestamenttia. Ei sen lesken vika. 

Vierailija
665/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hei. Selittäkää nyt joku tuo omistusoikeustestamentti.

Jos sellaisen tekee aviopuolisoiden kesken, niin tarkoittaako se sitä, että lapset eivät peri mitään, ennenkuin molemmat kuolevat? Ja lasten ei siis tarvitse myöskään maksaa mitään veroja, ennenkuin molemmat ovat kuolleet?

Pitääkö tässä tapauksessa lesken sitten maksaa jotain veroja? Jos kerran perii tällä testamentilla? 

Se riippuu testamentin sisällöstä, kuka perii mitäkin. Jos tekee omistusoikeustestamentin siten, että puoliso perii kaiken, se on niin. Jos tekee testamentin, että puoliso perii sen asunnon, se on niin ja lapset perivät sen muun. Leski sitten määrää omasta omaisuudestaan. Jos lapset ovat yhteiset, sitten molempien kuoltua he perivät kaiken, ellei testamentissa toisin määrätä.

Perinnön saaja maksaa aina perintöveron. Eli jos leski perii, leski maksaa veron. Jos lapset eivät peri mitään testamentin vuoksi, eivät maksa veroja. Jos kuitenkin vaativat lakiosaansa, maksavat perintöveron siitä osasta.

Vierailija
666/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paska tilanne, jonka Suomen laki sallii. Leski menee aina rintaperillisen ohi. 

Suomi on niitä harvoja maita, joissa lapsi perii vanhempansa, jos vainajalla on puoliso. Useimmissa länsimaissa leski perii ja vasta molempien vanhempien kuoltua lapset. Ja Suomi on ainoa maa, jossa on nk. lakiosuus.

Sipilän hallitus lähti muuttamaan perintölakia, se jäi kesken, mutta lesken asemaa parannettiin voimistamalla asumisoikeutta ja nostamalla lesken veropautta. Nyt leski saa periä 110.000€ verovapaasti.

Huhhuh, aika hurjaa. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mihin tämä nykymaailmassa perustuisi. Sekä leski, että vainaja ovat molemmat olleet työelämässä, kummallakin on omat säästöt, omat tulot ja eläkkeet. Ei Suomessa enää ole niin, että joku mies elättää kotirouvaa. Sen kuvion vuoksihan on ollut tarpeen, että kotirouvaleskelle jää jotain (ja monissa maissa näitä kotirouvia vieläkin on), kun muuten hänen tulonsa olisi nollassa ja kotirouvahan on ikään kuin tehnyt työuransa miehelleen yhteistä kotia hoitaen.

Silloin on ihan perusteltua, että myös perii miehen. Mutta jos on ollut kodin ulkopuolella töissä ja on mahdollisesti edelleen ja miehen kanssa on voinut olla vaikka vain 5v yhdessä, eikä koko elämää, niin ei ole kyllä mistään kotoisin mikään lesken hallintaoikeus tms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
667/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paska tilanne, jonka Suomen laki sallii. Leski menee aina rintaperillisen ohi. 

Suomi on niitä harvoja maita, joissa lapsi perii vanhempansa, jos vainajalla on puoliso. Useimmissa länsimaissa leski perii ja vasta molempien vanhempien kuoltua lapset. Ja Suomi on ainoa maa, jossa on nk. lakiosuus.

Sipilän hallitus lähti muuttamaan perintölakia, se jäi kesken, mutta lesken asemaa parannettiin voimistamalla asumisoikeutta ja nostamalla lesken veropautta. Nyt leski saa periä 110.000€ verovapaasti.

Huhhuh, aika hurjaa. En kerta kaikkiaan ymmärrä, mihin tämä nykymaailmassa perustuisi. Sekä leski, että vainaja ovat molemmat olleet työelämässä, kummallakin on omat säästöt, omat tulot ja eläkkeet. Ei Suomessa enää ole niin, että joku mies elättää kotirouvaa. Sen kuvion vuoksihan on ollut tarpeen, että kotirouvaleskelle jää jotain (ja monissa maissa näitä kotirouvia vieläkin on), kun muuten hänen tulonsa olisi nollassa ja kotirouvahan on ikään kuin tehnyt työuransa miehelleen yhteistä kotia hoitaen.

Silloin on ihan perusteltua, että myös perii miehen. Mutta jos on ollut kodin ulkopuolella töissä ja on mahdollisesti edelleen ja miehen kanssa on voinut olla vaikka vain 5v yhdessä, eikä koko elämää, niin ei ole kyllä mistään kotoisin mikään lesken hallintaoikeus tms.

Vaikka asunto olisi yhdessä maksettu? 

Vierailija
668/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.

Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.

Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?

Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?

Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.

En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.

Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...

Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:

- asumisaika ennen tätä hetkeä

- muistojen määrä ko. kodissa

Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.

Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Näinpä, eihän perillisillä ole ollut osaa eikä arpaa asunnon hankinnassa eikä maksamisessa. Miksipä leski muuttaisi pois että perilliset saavat karkkirahaa. On lasten vanhemman vika jos ei ole saanut aikaiseksi tehdä hallintaoikeustestamenttia. Ei sen lesken vika. 

Mites se olisi leskelle kohtuuton tilanne, että hänen täytyisi itse maksaa oma asumisensa? Ei kai sellainen ole kohtuutonta? Maksaahan kaikki muutkin ihmiset tässä maassa itse oman asumisensa, eivätkä asu vastikkeetta toisen omistamassa asunnossa!

Ja noin ihan oikeasti, aika harvalla varmaankaan on tuota ap:n kuvaamaa tilannetta, että asunto olisi kokonaan toisen puolison. Usein omistus on pariskunnilla puoliksi ja asunto on myös hankittaessa maksettu puoliksi. Ei sillä, se toinen puolikas on tietysti sitten lasten toisen kuoltua, mutta silloin on jotenkin kohtuullisempaa, että leski jää siihen asumaan, kun leski on sentään puolet asunnosta muutenkin maksanut ja omistanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
669/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Vierailija
670/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.

Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.

Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?

Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?

Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.

En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.

Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...

Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:

- asumisaika ennen tätä hetkeä

- muistojen määrä ko. kodissa

Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.

Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Näinpä, eihän perillisillä ole ollut osaa eikä arpaa asunnon hankinnassa eikä maksamisessa. Miksipä leski muuttaisi pois että perilliset saavat karkkirahaa. On lasten vanhemman vika jos ei ole saanut aikaiseksi tehdä hallintaoikeustestamenttia. Ei sen lesken vika. 

Mites se olisi leskelle kohtuuton tilanne, että hänen täytyisi itse maksaa oma asumisensa? Ei kai sellainen ole kohtuutonta? Maksaahan kaikki muutkin ihmiset tässä maassa itse oman asumisensa, eivätkä asu vastikkeetta toisen omistamassa asunnossa!

Ja noin ihan oikeasti, aika harvalla varmaankaan on tuota ap:n kuvaamaa tilannetta, että asunto olisi kokonaan toisen puolison. Usein omistus on pariskunnilla puoliksi ja asunto on myös hankittaessa maksettu puoliksi. Ei sillä, se toinen puolikas on tietysti sitten lasten toisen kuoltua, mutta silloin on jotenkin kohtuullisempaa, että leski jää siihen asumaan, kun leski on sentään puolet asunnosta muutenkin maksanut ja omistanut.

Nyt puhuttiin muuttamisesta eli oman kodin myymisestä, ei vastikkeiden maksamisesta. Miksi ne perilliset saisivat myydä asunnon joka ei ole heidän omistamansa? Isompi oikeus kai sillä on päättää joka on ollut mukana hankkimassa ja maksamassa. Onneksi ahneet perilliset eivät mahda tilanteelle mitään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
671/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Mitä jos selvittäisit ensin ennen kuin tulet laukomaan typeryyksiä. Tuo oli jo ala-arvoista jopa tälle palstalle. 

Vierailija
672/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi muuta sanoa, kuin että uusperheessä, vaikka lapset olisi jo aikuisia ja uuden pariskunnan osapuolilla ikää vaikka 60 vuotta, niin hyvin, hyvin tarkkaan pitäisi miettiä, että miten homma menee sitten, kun joku kuolee. Ja miettiä kaikkien osapuolten kannalta, ettei tilanne mene kenellekään kohtuuttomaksi.

Itse en kyllä todellakaan aio mennä naimisiin, vaan minun lapseni tulevat olemaan ainoat, joilla on jotain tekemistä minun omaisuuteni kanssa minun kuoltuani. Uusi kumppani voisi olla minun kanssani vain ihan muista syistä kuin siksi, että haluaa käyttää omaisuuttani (kuten asuntoani) minun kuolemani jälkeen.

Miksi sä ottaisit kumppanin, joka on persaukinen?

Olen eri, mutta itse ainakin valitsen kumppanin ihan muilla kriteereillä kuin hänen varallisuutensa perusteella. Itselleni merkitsee hänen peroonansa ja miten hyvin meillä synkkaa henkisesti ja seksuaalisesti, onko vetovoimaa ja onko minulla hyvä olla hänen kanssaan. Jos täydellinen ihminen on persaukinen, sitten otan sen persaukisen, enkä todellakaan ketään kakkosvaihtoehtoa vain siksi, että hänellä on rahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
673/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten tällanen voi olla mahdollista? Lesken ei tarvitse maksaa mitään? Koska varmaan se on jotain asumisestaan maksanut ennenkuin puoliso kuoli, ehkä vuokraa puolisolle tai puolet yhtiövastikkeesta yms.

Ja maksaa edelleen oman osansa tai jopa kokonaan suurimmassa osassa tapauksia. Sit on nää, jotka ovat heittämässä vanhempansa uuden puolison tai jopa oman elossa olevan vanhempansa ulos kodistaan. Heille kenenkään tarvitse tehdä yhtäkään palvelusta.

Jos leski maksaa "oman osansa" eli 50%, niin miksi ei muuta suosiolla 50% pienempään asuntoon, jolloin hänen rahansa riittävät 100%?

Muuttaisitko sinä pois omasta kodistasi jossa olet asunut jopa vuosikymmeniä?

Kyllä, jos "omaa" siitä on vain puolet. Omistusta ei yleensä mitata sen mukaan kauanko asia on on ollut omistuksessa, vaan montako prosenttia siitä on NYT hallussa.

En ole niin seiniin kiintyväistä sorttia, ettenkö osaa yhtä hyvin asua jossakin muualla - tämä on ties kuinkamones koti jo tämäkin.

Aika materialisti olet jos ajattelet vain seiniä etkä yhteisiä muistoja sen kuolleen puolison kanssa...

Aina vaan hullummaksi menee. Asumisen oikeutukseksi on tarjottu jo:

- asumisaika ennen tätä hetkeä

- muistojen määrä ko. kodissa

Ei tunneasioilla ole MITÄÄN merkitystä missään omistuksissa missään muuallakaan, en ymmärrä miksi lesken asumisoikeus on edes olemassa käsitteenä.

Siksi että leski ei joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen.

Näinpä, eihän perillisillä ole ollut osaa eikä arpaa asunnon hankinnassa eikä maksamisessa. Miksipä leski muuttaisi pois että perilliset saavat karkkirahaa. On lasten vanhemman vika jos ei ole saanut aikaiseksi tehdä hallintaoikeustestamenttia. Ei sen lesken vika. 

Mites se olisi leskelle kohtuuton tilanne, että hänen täytyisi itse maksaa oma asumisensa? Ei kai sellainen ole kohtuutonta? Maksaahan kaikki muutkin ihmiset tässä maassa itse oman asumisensa, eivätkä asu vastikkeetta toisen omistamassa asunnossa!

Ja noin ihan oikeasti, aika harvalla varmaankaan on tuota ap:n kuvaamaa tilannetta, että asunto olisi kokonaan toisen puolison. Usein omistus on pariskunnilla puoliksi ja asunto on myös hankittaessa maksettu puoliksi. Ei sillä, se toinen puolikas on tietysti sitten lasten toisen kuoltua, mutta silloin on jotenkin kohtuullisempaa, että leski jää siihen asumaan, kun leski on sentään puolet asunnosta muutenkin maksanut ja omistanut.

Nyt puhuttiin muuttamisesta eli oman kodin myymisestä, ei vastikkeiden maksamisesta. Miksi ne perilliset saisivat myydä asunnon joka ei ole heidän omistamansa? Isompi oikeus kai sillä on päättää joka on ollut mukana hankkimassa ja maksamassa. Onneksi ahneet perilliset eivät mahda tilanteelle mitään. 

Ai perilliset on ahneita, muttei olekaan se isin uusi nainen, joka vaan surutta hyödyntää sitä toistakin talon puoliskoa, vaikka mies on jo kuollut, ettei miehen lapset vaan saisi perintöään? Ihan yhtä ahne se leskikin on. Ja miksi se muuttaminen olisi niin kamalaa? Minä olen asunut 14 eri asunnossa eri paikkakunnilla ja eri maissakin.

Ei mulla olisi pokkaa jäädä asumaan jonkun puolisoni lasten perintötaloon siten, ettei lapset saisi siitä mitään. Jos jäisin asumaan, maksaisin niille lapsille asiallista vuokraa, mutta todennäköisemmin muuttaisin pois. Aika paljon pitää olla pokkaa, että vaan jää asumaan puolison kuoltua.

Vierailija
674/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Joku airbnb? Siinäpä olisi leskelle vaihtelevaa seuraa. Hieno innovaatio!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
675/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?

Vierailija
676/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Totta. Jos omistaa puolet siitä kämpästä, niin kai siinä saa sitten asua. Sinne vaan leskirouvan kanssa jakamaan sitä asuntoa.

Vierailija
677/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä voi muuta sanoa, kuin että uusperheessä, vaikka lapset olisi jo aikuisia ja uuden pariskunnan osapuolilla ikää vaikka 60 vuotta, niin hyvin, hyvin tarkkaan pitäisi miettiä, että miten homma menee sitten, kun joku kuolee. Ja miettiä kaikkien osapuolten kannalta, ettei tilanne mene kenellekään kohtuuttomaksi.

Itse en kyllä todellakaan aio mennä naimisiin, vaan minun lapseni tulevat olemaan ainoat, joilla on jotain tekemistä minun omaisuuteni kanssa minun kuoltuani. Uusi kumppani voisi olla minun kanssani vain ihan muista syistä kuin siksi, että haluaa käyttää omaisuuttani (kuten asuntoani) minun kuolemani jälkeen.

Miksi sä ottaisit kumppanin, joka on persaukinen?

Eihän kumppanin tarvitse olla persaukinen saadakseen elinikäisen hallintaoikeuden toisen asuntoon. Tarvitsee vain asua siinä toisen omistamassa asunnossa. Sillä kumppanilla voi olla vaikka 30 sijoitusyksiötä vuokralle laitettuna, mutta jos on asuttu toisen omistamassa omakotitalossa, jää sille leskelle hallintaoikeus siihen.

Vierailija
678/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?

Ei. 

Vierailija
679/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko mahdollista, mutta eikös sinne kämppään voisi sitten lesken seuraksi muuttaa perijä? Tai heidän lapsensa tai kuka vaan, jolle perijä sitten keksii vuokrata vaikka puolet asunnosta? Ei kai missään ole sanottu, että leski saa yksin asunnon haltuunsa? vai onko?

Minua taas alkoi kiinnostaa, mitä tapahtuu, jos leski menee uusiin naimisiin ja he asuvat siinä lesken edesmenneen puolison lasten omistamassa asunnossa, johon leskellä on avioliiton perusteella asumisoikeus. Kun leski menee uusiin naimisiin, syntyykö tuo asumisoikeus myös sille uudelle kumppanille? Lapset eivät välttämättä edes tiedä hänen olemassaolostaan, ja jos se leski kuolee ennen uutta aviopuolisoaan, saako tämä uusi aviopuoliso sitten jäädä myös loppuiäkseen siihen asuntoon? Ja asunnon alkuperäisen omistajan lapset maksavat kaiken, niinkö?

Ei. 

Mutta jos leski ottaa uuden kumppanin, niin voivat kyllä varmasti yhdessä asua siinä ex-puolison lasten omistamassa asunnossa. Päättyykö hallintaoikeus, jos menee uudelleen naimisiin? Tosin jos päättyisi, niin ei sitten varmaan kannata mennä naimisiin, vaan elää sitten vain avoliitossa sen uuden kumppanin kanssa ex-kumppanin lasten omistamassa asunnossa.

Vierailija
680/924 |
14.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei. Selittäkää nyt joku tuo omistusoikeustestamentti.

Jos sellaisen tekee aviopuolisoiden kesken, niin tarkoittaako se sitä, että lapset eivät peri mitään, ennenkuin molemmat kuolevat? Ja lasten ei siis tarvitse myöskään maksaa mitään veroja, ennenkuin molemmat ovat kuolleet?

Pitääkö tässä tapauksessa lesken sitten maksaa jotain veroja? Jos kerran perii tällä testamentilla? 

Se riippuu testamentin sisällöstä, kuka perii mitäkin. Jos tekee omistusoikeustestamentin siten, että puoliso perii kaiken, se on niin. Jos tekee testamentin, että puoliso perii sen asunnon, se on niin ja lapset perivät sen muun. Leski sitten määrää omasta omaisuudestaan. Jos lapset ovat yhteiset, sitten molempien kuoltua he perivät kaiken, ellei testamentissa toisin määrätä.

Perinnön saaja maksaa aina perintöveron. Eli jos leski perii, leski maksaa veron. Jos lapset eivät peri mitään testamentin vuoksi, eivät maksa veroja. Jos kuitenkin vaativat lakiosaansa, maksavat perintöveron siitä osasta.

Leski voi periä 110.000 saakka verottomana.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan viisi