Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?

Tätä ketjua lukiessa tuli vaan mieleen, että onneksi isä ei mennyt enää uudelleen naimisiin vanhoilla päivillään ja oli hoitanut molempien avioerojen jälkeen asiansa kuntoon, eli exät ja avoleski eivät päässeet sotkemaan asioita perinnönjaon suhteen. Ex2 olisi vienyt tuhkatkin pesästä, jos eron yhteydessä tehdyissä osituspapereissa olisi ollut jotain puutteita. Emme kutsuneet häntä edes hautajaisiin, sen verran kylmää kohtelua saimme häneltä teineinä.

Avoleski murehti muuttoa isän omistamasta asunnosta. Teimme hänelle tarjouksen ja hän osti asunnon meiltä niin pian, että saimme kirjattua perukirjaan toteutuneen myyntihinnan. Säästyimme myynin hankaluuksista ja voimme edelleen tavata avoleskeä isän vanhassa kodissa. Ja mikä parasta, perintöverosta ei tullut ongelmaa.

Oman lapsen etuja ajatellen, minulla ja lapsen isällä on sopivat henkivakuutukset ja muita säästöjä, joiden ansiosta hän voi maksaa perintöverot ongelmitta, vaikka toinen jäisi asumaan yhteiseen taloomme. Tosin itse varmaan haluaisin yksin jäädessäni muuttaa pienempään ja lapsi voisi halutessaan muuttaa tähän taloon tai voisimme myydä talon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei kai tasinko pienennä perintöveroja? Saisi kyllä. Isäni kuoli 2019 ja mielestäni perukirjassa ei mainita tasingon määrää, eikä sitä, mikä on sen velkaa luova osuus kuolinpesälle. Olen ainoa perillinen.

Pienentää se, tasinkolaskelma liitetään perunkirjaan.

Voihan sen sinne liitteeksi laittaa, mutta eihän se ole vainajan velka. Millä perusteella se siis pienentäisi perinnönsaajien perintöveroja?

Voi sua.

Vainajan velkojen ohella vainajan elinaikaan kohdistuvat (=elinaikana syntyneet)verot ja maksut ovat niin ikään vähennyskelpoisia. Kuolinpesän arvosta saadaan myös vähentää vainajan hautaamisesta, perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta sekä sen pystyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kulut.

Eli ei tasinko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Vierailija kirjoitti:

Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.

 

Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.

Vierailija kirjoitti:

https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka

Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.

Antamasi linkki ei aukea MUTTa

Se tasinko ei ole velkaa koska se lasketaan pois päältä. Eli pesään jää vain se omaisuus mikä oikeasti jää perillisten omistukseen ja jaettavaksi.

Tasinko on lesken omaisuutta eikä siis perintöveron alaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.

Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.

Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.

Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.

Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.

Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.

Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.

Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.

Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.

Kyllä tasinko kuuluu perintöön, tasinkohan nimenomaan maksetaan perinnöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.

 

Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.

Ai jos isä on mennyt 55-vuotiaana uuteen suhteeseen, kun lapsensa ovat olleet jo 30-vuotiaita ja ehtii olla naimisissa muutaman vuoden, kunnes kupsahtaa 60-vuotiaana sydänkohtaukseen, niin mitäpä lottoat, että kuinka läheiseksi ne miehen aikuiset lapset on sille uudelle puolisolle tulleet siinä välissä? Tuskinpa se uusi puoliso välittää pätkääkään sen miehen aikuisista lapsista, jotka todennäköisesti elää pikkulapsivaihetta ja on asuntolainat jne. heilläkin.

Ymmärrän toki, että tilanne on eri, jos lapsi on ollut kaksi vuotias, kun uusi puoliso tuli kuvioihin,  on asuttu samassa taloudessa ja vanhempi kuolee, kun lapsi on 30v. Mutta ei todellakaan ole mikään automaatio, että isän uusi puoliso olisi jotenkin läheinen tai perhettä kaikissa tilanteissa.

On kokemusta periä toisen vanhemman osuus asunto-osakkeesta, eikä ollut rahaa tilillä koko perintöveron määrään. Jouduin myymään autoni, että sain rahat kasaan. Omat säästöt meni kokonaan, jouduin ottamaan omasta asuntolainasta vuoden lyhennysvapaan, että sain vähän puskuria taas tilille. En oikeastaan tiennyt perintöasioista silloin mitään, eikä toinen vanhempani antanut rahaa, vaikka sitä olisi varmaan vähän ollutkin heidän yhteisillä tileillään. En kehdannut pyytää. Mutta vanhempani olivat eläkkeellä ja eläkkeet pieniä, yhdessä tulivat toimeen paremmin kuin tämä yksin jäänyt vanhempi. Ei sillä ole aina mitään merkitystä, että omat vanhemmat ovat kyseessä, että ajattelisivat muuta kuin omaa pärjäämistään. Mutta minkäs teet, näin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.

 

Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.

Ei todellakaan ole mitään sukua tai lukua lapsille. Yhtä läheinen kuin lähikaupan kassa. Kiitos hei.

Vierailija kirjoitti:

https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka

Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.

Siis perintöähän voidaan jakaa vain sen jälkeen kun kuolinpesän varoista on vähennetty kuolinpesän kulut, velat ja leskelle maksettava tasinko (koskee yksinomaan sitä tilannetta jossa vainaja oli eloonjäänyttä puolisoaan varakkaampi eikä puolisoilla ollut avioehtoa, jos leski on edesmennyttä puolisoaan varakkaampi niin mitään tasinkoa ei tarvitse maksaa mihinkään suuntaan). Vasta tämän kaiken ylimenevä osuus on jaettavaa perintöä ja siten veronalaista. Tämä ei toki muuta Ap:n tilannetta eli perinnöstä on maksettava vero vaikka peritty omaisuus ei olisikaan kovin likvidiä ja vaikka tosiasiallisesti perityn omaisuuden saisi haltuunsa vasta sitten joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa. Myönnän avoimesti että joissakin tilanteissa tämä voi johtaa aika kohtuuttomiinkin tilanteisiin, tosin alaikäisillä perillisillä taitaa olla vielä korotettu alaraja perintöveron alaiselle perinnölle.

Perintövero on progressiivinen mistä seuraa että esim 100 000 euron perinnöstä menee isompi vero siinä tapauksessa jos se menee kokonaisuudessaan yhdelle henkilölle verrattuna siihen tilanteeseen että se jakautuisi vaikkapa tasan neljälle eri henkilölle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Jos tämä oikeasti menee näin, niin tässä on kyllä toinen epäkohta, joka todellakin pitäisi laissa korjata. Siis että verot tulisi maksettavaksi vasta, kun tasinko on selvitetty ja maksettu, ja perintövero menisi vasta sitten tasingon jälkeen jäävästä osasta.

Ei se todellakaan mene noin. Tasingosta ei tarvitse maksaa perintöveroa. Useimmiten perukirjan perusteella tasingon määrä on täysin selvä. Jos sitten myöhemmin tulee ilmi jotain, joka muuttaa tasinkoa siitä, mitä se olisi suoraan perukirjasta laskettuna, pitää hakea verottajalta oikaisua. Mahdollisesti tarvitaan myös täydennysperukirja.

Miten niin ei mene? Eihän tasinko ole vainajan velkaa. Perittävästä omaisuudesta ennen ositusta voidaan vähentää ainoastaan vainajan velat.

Perintöveroa maksetaan ainoastaan perinnöstä tai perijän laskennallisesta perintöosuudesta, jos perinnönjakoa ei ole vielä tehty siinä vaiheessa, kun perintövero määrätään. Tasinko ei kuulu perintöön, joten siitä ei makseta perintöveroa.

Mieti nyt vähän, miten perintöverotus menisi, jos sinun käsityksesi pitäisi paikkansa. A ja B ovat naimisissa ja heillä on yksi yhteinen lapsi. A:lla on pankkitilillä 300 000 €, B:llä ei ole mitään. Kummallakaan ei ole velkaa tai muuta omaisuutta. A kuolee ensin. B saa tasinkona 150 000 € ja yhteinen lapsi perintönä 150 000 €. Sinä väität, että yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta. Kolmen vuoden päästä B kuolee. Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot. Jos sinun väitteesi pitäisi paikkansa, niin lapsi maksaisi tuosta 150 000 euron tasingosta perintöverot kahteen kertaan: ensin A:n kuoleman jälkeen (vaikka tasinko meneekin silloin B:lle) ja toisen kerran B:n kuoleman jälkeen. Johan kaikki lehdet olisivat täynnä valitusta tästä epäreiluudesta, jos se menisi oikeasti näin.

"...yhteinen lapsi joutuu nyt maksamaan perintöverot 300 000 eurosta." Väitän, että kyllä joutuu.

"Yhteinen lapsi perii nyt B:ltä 150 000 € ja maksaa siitä perintöverot." Väitän, että näin on. 

Mutta miten usein vanhempien yhteinen asunto on vain toisen nimissä kokonaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.minilex.fi/a/perintövero-ja-velka

Ei ainakaan tämän perusteella tasinko olisi perintöveroa pienentävää kuolinpesän velkaa.

Siis perintöähän voidaan jakaa vain sen jälkeen kun kuolinpesän varoista on vähennetty kuolinpesän kulut, velat ja leskelle maksettava tasinko (koskee yksinomaan sitä tilannetta jossa vainaja oli eloonjäänyttä puolisoaan varakkaampi eikä puolisoilla ollut avioehtoa, jos leski on edesmennyttä puolisoaan varakkaampi niin mitään tasinkoa ei tarvitse maksaa mihinkään suuntaan). Vasta tämän kaiken ylimenevä osuus on jaettavaa perintöä ja siten veronalaista. Tämä ei toki muuta Ap:n tilannetta eli perinnöstä on maksettava vero vaikka peritty omaisuus ei olisikaan kovin likvidiä ja vaikka tosiasiallisesti perityn omaisuuden saisi haltuunsa vasta sitten joskus pitkän ajan päästä tulevaisuudessa. Myönnän avoimesti että joissakin tilanteissa tämä voi johtaa aika kohtuuttomiinkin tilanteisiin, tosin alaikäisillä perillisillä taitaa olla vielä korotettu alaraja perintöveron alaiselle perinnölle.

Perintövero on progressiivinen mistä seuraa että esim 100 000 euron perinnöstä menee isompi vero siinä tapauksessa jos se menee kokonaisuudessaan yhdelle henkilölle verrattuna siihen tilanteeseen että se jakautuisi vaikkapa tasan neljälle eri henkilölle.

Älä sekoita käsitteitä "perintöä voidaan jakaa" ja "mistä perintövero lasketaan". 

Perintövero maksetaan vainajan koko nettovarallisuudesta. Piste. Vainajan elinaikana syntyneet kulut ja velat voi siitä vähentää, mutta ei tasinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirveä karhunpalvelus omille lapsille mennä uusiin naimisiin, ainakin huolehtimatta lasten perintöasioista. On ihan eri asia, jos asumisoikeutta käyttää lasten oma äiti/isä, ja tällaisessa tapauksessa myös elossa olevalla vanhemmalla lienee intressissä myös lasten etu. Mutta vanhemman uusi kumppani voi itsekkäästi välittää vain omasta edustaan, nauttia lasten maksaman perintöveron turvin asumisoikeudestaan toisten omistamassa asunnossa ja vähät välittää, vaikka lapset joutuisivat ulosottoon hänen takiaan.

 

Olet katsonut liikaa Disneyn leffoja. Vanhempien uudet kumppanit on perheenjäseniä ja jos sun vanhempi on päättänyt mennä jonkun kanssa naimisiin, ei sulla ole siihen mitään sanottavaa.

Omat iäkkäät vanhempani asuvat edelleen yhdessä. Mutta tietysti vanhempi päättää asiansa itse, eikä lapsilla ole siihen sanomista. En vaan itse voisi tehdä omille lapsilleni noin kusista temppua. Olen itse eronnut, ja missään tapauksessa en aio mennä naimisiin uuden kumppanin kanssa, koska se sotkisi lasteni perintöasiat. Uusi kumppani on toki perheenjäsen ja rakas ja tärkeä, mutta lapset ovat kuitenkin lapsiani, joiden pärjääminen on minulle tärkeää. En haluaisi, että oma toimintani (kuten naimisiinmeno) tuottaisi heille taloudellisia vaikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

Kyllä vähennetään.

Ei vähennetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Perukirjaan merkitään vainajan varat ja velat sekä lesken varat(ja velat kaiketi myös) ja siitä loppusummasta puolet on lesken osuus koko määrästä paitsi jos hän on se varakkaampi. Hänen ei tarvitse luopua omasta osuudestaan pesän hyväksi.

Eli jos vainajan (70000) + lesken (30000)omaisuus on 100000 aviolesken tasinko-osuus on 20000€. Pesään jää siis jaettavaksi ja verotettavaksi yhteensä 50000€. Jos perillisiä on 2 molemmat saavat 25000 josta kunkin perintövero on 100€ + 7%*5000€ eli 350€ eli kaikkiaan 450€ / nuppi

Leski ei peri eikä maksa perintöveroa.

Tuossa on eri asia se, mitä pesään jää jaettavaksi ja se, mistä summasta perilli(set)nen maksaa perintöveron.

Eikä ole.

Leski saa tasinkoa tuon 20000 näinollen pesään jää 50000€ (lesken omaisuus on 30000 +tasinko 20000€)

Kaksi perillistä. 25000+25000

Molemmilla oma verolaskelma, eli yli 20000€ osuudesta 100€+ 7%*5000€ eli 450€/nuppi, yhteensä 900€

Huom! Jos perillisiä on vain yksi eli perintöosuus on 50000€ maksaa hän huomattavasti enemmän eli 1500€+10%*10000€ (eli 10% 40000€ ylittävästä osuudesta) eli yksin perheessään hän maksaisi 2500€

Tämä on mielenkiintoista koska perheet pienenevät koko ajan eli pesässä on vähemmän jakajia kuin ennen mikä tarkoittaa sitä, että verottajan laskennallinen osuus kasvaa koko ajan!!!

Älä sekoita veron määrän laskuja tähän, vaan kyse on AINOASTAAN siitä, mistä summasta perilliset maksavat veroa ja se on tuossa 70 000€.

Ja siis eikö vähemmän jakajia tarkoita isompia perintöjä jolloin verokin on samasta perinnöstä isompi.

Voi jösses. Ihanko oikeasti et ymmärrä sitä, että 50000e perinnöstä, jos jakajia on kaksi, veronalaiseksi jää vain 10000euroa (koska kumpikin saa verottomasti 20000e ja maksaa veroa vain 5000eurosta). Jos on yksi perillinen, veronalaista perintöä on 30000euroa. Eli verottaja saa verot 30000e perinnöstä, kun jos olisi kaksi, verottaja saisi veroa vain 10000eurosta. Jos perillisiä olisi kolme, ei verottaja saisi veroa ollenkaan, koska summa kaikille jäisi alle 20000e.

Että verottaja tulee kuittaamaan paremmat perintöveropotit, kun perillisten määrä pienenee.

Joo, kiitos, tässä ketjussa ei kiinnosta veron määrä, vaan se, vähennetäänkö muka tasinko perinnön arvosta ennen verojen määräytymistä. Ja minä sanoin, että ei vähennetä!

No olet kyllä väärässä.

Usko juristia.

Tasinko soitetaan pois ennen pesän arvon ja perillisten osuusperusteisten perintövero-osuuksien laskemista

JOS olet ollut osakkaana missä on toimittu toisin, kannattaa ottaa yhteys juristin ja selvittää pystytkö verottajalle vielä tekemään oikaisupyynnön. Teitä on nimittäin sitten liikaa verotettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen maksamaan sen rahalla.

Lainaatko tai annatko 30 tuhatta ap:lle että voi maksaa ?

Mistä tuon 30.000 repäsit. Apn tapauksessa perinnön arvo olisi 150.000. Siitä vero olisi n. 15.000, mutta koska leski jää asumaan taloon, hallintaoikeus pienentää perintöveron määrää.

Ap saa ainoana perijänä sen 300000€. Tasinko laskee perintöveroa, mutta kukaan ei tiedä lesken omaisuuksista mitään.

Ei tiedä ei, siksi on turha jatkaa, eikä isä ole kuollut. Mutta jos tilanne olisi se, että mahdollisella leskellä ei juuri varoja olisi, eikä olisi avioehtoa, niin tasinko olisi 150.000 ja apn osuus 150.000.

Silti se perintö on 300000€.

ei tietenkään ole jos perintöosuus on 150 000 

On se 300 000€. Siitä maksetaan perintöverot. LISÄKSI annetaan leskelle tasinkona 1/2 siitä, jos hän on täysin varaton. Tämä siis oma mutuni.

Mun mutu taas olis, että ensin kuolinpesästä hoidetaan velat pois, ml. tasinko, ja vasta sen jälkeen katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Eli perintöä olisi sitten se 150000e ja siitä verot.

No ei ainakaan meillä hoidettu, ja siis pesää hoiti asianajaja minulla sekä leskellä oli omat asianajajamme.

Siis väitätkö, että maksoit perintöveron myös tasinkona vanhempasi puolisolle maksetusta osuudesta? Noinkohan. Logiikkahan on ihan sama, kuin jos asunnosta olisi vielä pankkilainaa. Ensin maksetaan (kuolinpesän varoista) laina pois ja sitten katsotaan, paljonko varsinaista perintöä jää. Ja veroa ei tarvi maksaa siitä, mitä on velkana maksettava pois, vaan vasta siitä, mitä oikeasti jää perintöä velkojen jälkeen. Tasinkohan on ihan vastaava velka.

Meillä tehtiin perukirja, johon laitettiin vainajan ja lesken netto-varallisuus. Maksoin perintöveron isäni nettovarallisuudesta. Siinä kohtaa tasingon määrää ei vielä selvitetty. Myöhemmin löytyi mm. lahjakirja, jolla eräs 43 000 euron arvoinen osakepotti siirtyikin avio-oikeudesta vapaaksi, eli vain minulle. 

Hinkkasimme avio-oikeuden alaisia varoja noin 2 vuotta, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mikä oli molempien avio-oikeuden alainen nettovarallisuus tarkasti ottaen kuolinhetkellä. 

Ei tasinkoa merkitty perukirjaan vainajan velkoina. Eihän se ole edes vainajan velka. 

Miten sen siis voisi vähentää ennen perintöveron maksua?

Oikeasti?  Siis jos leski (tässä isän uusi puoliso, joka ei ole lapsen äiti) on varaton ja isä omistaa 300000e arvoisen asunnon, niin lapsi maksaa perintöveron 300000 eurosta, vaikka joutuu maksamaan tuosta tasinkona 150000e leskelle? Miten joku isä voi tehdä lapselleen noin? Ihan käsittämättömiä vanhempia, ketkä ei yhtään mieti, että miten kuviot menee, vaan ihan vaan ilosta mennään uusiin naimisiin ilman avioehtoja.

Moni ei ajattele yhtään nenäänsä pidemmälle uuden suhteen huumassa.

No, moni varmaan ehtisi 2 ekan vuoden alkuhuumaan jälkeen sanoa puolisolleen, että tästä on muuten tulossa lapsilleni ihan kohtuuton tilanne, laitetaanpas tämä tilanne nyt sellaiseen asentoon, että se tulee olemaan heillekin reilu, jos minä kuolisin ensimmäiseksi. Jos ei se siipalle käy, niin siitä muistutellaan häntä  pitkin matkaa.

Miksi kävisi kun lokki on saanut vanhemman jo kiikkiin avioliitolla? Oma perse on silloin jo turvattu, muut ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla mahdollista ja oikeudenmukaista, että perillinen joutuu maksamaan perintöveroa talosta, jossa leski asuu ja jota ei siten voi edes myydä?

Se on laki. Silla lailla se on mahdollista.

Ei tarvitse viisastella. Ihmettelen vain, miten tuo on ollut lainsäätäjien mielestä oikeudenmukaista ja kohtuullista.

Lienee jäänne ajalta kun nainen oli holhottava ja lapsen kaltainen, joka ei voinut hankkia hyvää ammattia ja tienata omia omistuksiaan.

Samaa alentavaa paapomista kuin leskeneläkkeet ja muut, joilla ei ole mitään tekemistä nykyisen tasa-avoisen yhteiskunnan kanssa.